Maanomistajille hanke tarkoittaa samanlaista valmistautumista, kuin muihin energia- ja tiehankkeisiin. Gasgridin hanke on kokonsa puolesta historiallinen ja alustava hankesuunnitelma käsittää suuren alueen läntisestä Suomesta.

YVA-prosessi käynnissä – mitä maanomistajan tulee tietää?

Maanomistajat länsirannikon alueilla ovatkin osoittaneet huolestuneisuutta vetyputkihankkeesta. Linjaukseen sisältyy ajatus siitä, että putki toteutetaan pääsääntöisesti pelloille. Toteutuessaan hanke tulee vaikuttamaan kaikkeen tulevaan maankäyttöön linjan alueella. Maahan kaivettavan ison putken vaikutus vesitalouteen myös mietityttää.   

Gasgrid järjestää useita maanomistajatilaisuuksia ja maanomistajakuulemisia YVA-prosessin aikana. Hankkeen toteuttajan tehtävänä on nyt kertoa, minkälaisia reittivaihtoehtoja YVA-prosessissa selvitetään, mitkä ovat maanomistajien mahdollisuudet vaikuttaa hankkeeseen sekä muutoinkin vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. 

MTK muistuttaa, että omien maiden paras asiantuntija on maanomistaja itse. Neuvottelukuntien perustaminen ja asiantuntija-avun käyttäminen on tärkeässä roolissa. 

YVA:n eli ympäristövaikutusten arvioinnin aikana selvitetään hankkeen erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Ensin laaditaan YVA-selostus, joka tulee julkisesti nähtäville. Tästä selostuksesta on mahdollisuus antaa lausunto. Mielipiteet kannattaa kertoa kuitenkin jo ennen kuin YVA-selostus tulee julkisesti nähtäville, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa oman äänensä saa kuuluville, sitä parempi.

Tämän jälkeen valmistuu lopullinen ympäristövaikutusten arviointi. Tämän YVA:n lopputuloksena ei tule päätöstä hankkeesta, vaan selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista. Tämän jälkeen hankkeen kehittäjällä on mahdollisuus pohtia eri toteuttamismuotojen mahdollisuuksia ja siitä mitä niistä lähdetään viemään eteenpäin, jos hanketta halutaan edistää.

Osallistu ajoissa – vaikutusmahdollisuudet ovat nyt suurimmillaan

Maanomistajan kannalta nyt oikea hetki osallistua, jos mielipiteitä on. On tärkeää, että YVA:ssa huomioidaan maanomistusolot ja vaikutukset elinkeinoille, ei pelkästään ympäristötekijät. Esimerkiksi vesienhallinta pelloilla sekä metsänkasvatuksessa pitää YVA:ssa pystyä selvittämään.   

MTK pyrkii varmistamaan läsnäolon maanomistajatilaisuuksissa. Ensisijaisesti järjestö keskittyy kuitenkin valtakunnalliseen edunvalvontaan. MTK on pitänyt hankkeen alusta asti huolta, että uuden lunastuslain täysimääräinen hyödyntäminen ja lunastuslupaprosessien kehittäminen maanomistajien kannalta parempaan suuntaan varmistuu. 

MTK pitää myös välttämättömänä, että liiketoiminnan tuottoon perustuva selvityshenkilö pääsee aloittamaan työnsä heti ja työ ulottuisi erityisesti näihin laajalti maanomistajia käsittäviin suurhankkeisiin. 

Jäsenwebinaareja luvassa kattavasti  

MTK järjesti 24.11. jäsenwebinaarin yhdessä Arvolexin kanssa, jossa käytiin läpi kaasuputkihankkeen etenemistä ja maanomistajien oikeuksia. MTK:n tai metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä, voit katsoa tallenteen MTK-Akatemiasta. 

MTK haluaa varmistaa maanomistajille mahdollisuuden kuulla hankkeen etenemisestä kattavasti ja reaaliaikaisesti tulevien webinaarien kautta. Jäsenet pystyivät esittämään kysymyksiä Gasgridin hankkeen suunnittelijoille. Kysymykset ja vastaukset löytyvät jäsenille kokonaisuudessaan MTK:n verkkosivuilta. 

Kysymyksiä ja vastauksia kaasuputkihankkeesta maanomistajille

1. Korvaukset ja lunastus 

Miten korvaukset metsän puolella? Puusto ja menetetty metsänkasvatuspinta-ala? 
Gasgrid lunastaa koko työalueen puineen. Puustosta korvataan markkinahinnan mukainen korvaus korotettuna 25 %:lla. Lisäksi odotusarvolisä ja tuulenkaadot korvataan. 10 m leveältä käyttöoikeusalueelta maksetaan täysi maapohjakorvaus. 

Lunastetaanko metsämaa johon putki kaivetaan ja miltä leveydeltä? 
Putkelle lunastetaan 10 m leveä käyttöoikeusalue. 

Korvataanko kiinteistön arvon aleneminen? 
Lähtökohtaisesti arvo ei alene, koska rakennusoikeus ei muutu eikä maisemahaittaa synny. Jos maanomistaja kokee arvon alentuneen, voi esittää korvausvaatimuksen lunastustoimituksessa. 

Korvaukset, ennakko jos ei toteudu ja maat 10 v rakennuskiellossa? 
Korvaukset maksetaan lain mukaisesti. Rakennuskieltoa ei ole ennen lunastusluvan myöntämistä. 

Maanomistajan oikeudet, jos ei hyväksy maansa käyttöä? Pakkolunastus? 
Käyttöoikeus hankitaan lunastusmenettelyllä. Maanomistaja voi esittää vastustavan lausunnon kuulemiskokouksessa. Lupaviranomainen arvioi luvan edellytykset. 

Miten korvaukset ja suuruudet määritetään? 
Korvaukset määräytyvät lunastusmenettelyssä: maapohja markkina-arvon mukaan, puusto odotusarvolisineen, pelloilla sadonmenetykset ja haitat. Kaikki vahingot korvataan, ja lunastuslain mukainen 25 % korotus lisätään. 

Peltojen osalta lunastushinta ja salaojat? 
Peltoalueilla korvaus perustuu hehtaarihintoihin. Salaojat korjataan Gasgridin toimesta entistä vastaaviksi. 

Maksaako Gasgrid ennakkohaltuunottosopimuksesta? 
Ei tee ennakkohaltuunottosopimuksia. Korvauksissa huomioidaan 25 % korotus. 

Korvataanko maanomistajalle suunnittelun tukemisesta aiheutuva vaiva? 
Korvausvaatimus edunvalvonnasta voidaan esittää lunastustoimituksessa. 

2. Rakentaminen ja tekniset ratkaisut 

Miten töiden valvonta järjestetään? 
Gasgridilla on jokaisella työmaalla oma työmaapäällikkö, joka vastaa toteutuksesta ja toimii yhteyshenkilönä. 

Putken käyttöikä ja toimenpiteet 50 vuoden jälkeen? 
Käyttöikä noin 50 vuotta. Jos tarvetta ei ole, putki poistetaan ja lunastusluvasta luovutaan. 

Kuinka syvällä putki on? 
Putken päällä vähintään 1 m maata, tarvittaessa syvemmällä. 

Rakentamisen aikainen leveys vs. lunastettu alue? 
Työmaa vaatii tilaa raskaille koneille ja turvallisuudelle. 

Mikä on merkintäpylväiden tiheys? 
Noin 50 m välein, riippuen maastosta. 

Putken poistokustannukset? 
Gasgrid vastaa, ettei kustannuksia jää maanomistajalle. 

3. Vaikutukset maankäyttöön ja viljelyyn 

Voiko viljellä putken päällä? 
Kyllä, nykyaikaiset koneet voivat ajaa putken päällä. Tarvittaessa putki asennetaan syvemmälle. 

Vaikutus pellon arvoon? 
Ei havaittua vaikutusta. Salaojat korjataan. 

Tuleeko viljelyhaittaa? 
Rakentamisen jälkeen viljely jatkuu normaalisti. Haitat korvataan lain mukaan. 

4. Turvallisuus 

Voiko putki räjähtää? 
Ei normaalissa käytössä. Vetyvuoto voi aiheuttaa pistoliekin, mutta laaja räjähdys epätodennäköinen. 

Turvaetäisyys rakennuksiin? 
30 metrin minimisuojaetäisyys. 

Voiko rakentaa putken lähelle? 
Kyllä, kun turvaetäisyydet täyttyvät. 

5. Käyttö ja ylitykset 

Saako putken ylittää? 
Raskasta kalustoa varten tehdään ylityspaikkoja. Normaaleilla koneilla voi ylittää mistä vaan. 

Jääkö työmaatietä? 
Jätetään, jos maanomistaja haluaa. 

6. Hallinto ja tiedotus 

Perustetaanko seurantaryhmiä? 
Perustetaan YVA-menettelyihin liittyen. 

Milloin tieto putken sijoittumisesta on lähetetty? 
Syksyn 2025 ja kevään 2026 välillä. 

7. Ympäristö 

Sulfaattimaat ja päästöt? 
Huomioidaan YVA-menettelyssä. Päästövaikutukset arvioidaan. 

Enemmän vastauksia maanomistajien kysymyksiin

MTK tarjoaa jäsenilleen hyödyllistä tietoa vetyputkihankkeen etenemisestä. Pidemmän koosteen maanomistajien kysymyksistä ja vastauksista löydät alta:

• Vetyputkihanke Q&A

Leena Kristeri

elinvoimajohtaja

+358 40 507 4088

Jenni Hunnakko

juristi, ympäristö

+358 50 301 5638

aiheet: kaavoitus, maanomistus, vetyputki