1. Kameravalvonta ja tietosuojavelvoitteet 

Mikäli yksityishenkilö on tallenteelta tunnistetavissa, kameravalvonta katsotaan juridisesti henkilötietojen käsittelyksi, josta muodostuu henkilörekisteri. Kameravalvontaan, jossa henkilöt ovat tunnistettavissa, sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR, 2016/679) ja sitä täydentävää tietosuojalakia (1050/2018). Tila toimii lähtökohtaisesti videovalvonnan osalta henkilötietojen rekisterinpitäjänä ja on vastuussa tietosuojasäännösten noudattamisesta.  

Kameravalvonnalle tulee olla asiallinen peruste, esimerkiksi omaisuuden suojaaminen, eläinsuojelu tai työturvallisuus. Lisäksi valvonnan kohteeksi joutuville tulee ilmoittaa tietojen keräämisestä esimerkiksi kylttien avulla sekä mainita jos käytössä oleva järjestelmä on tallentava (GDPR, art. 6,12–14). 

GDPR art. 5:n periaatteet, erityisesti tarkoitussidonnaisuus, minimointi ja säilytyksen rajoittaminen, ohjaavat yleisellä tasolla henkilötietojen käsittelyä ja siten myös videovalvontaa. Kameraa ei saa asentaa laajemmin kuin tarpeellista. Esimerkiksi kameran kuva-ala, tarkkuus ja tallennusaika on sovitettava tavoitteeseen. 

Kameravalvonnasta syntyviä tallenteita saa käyttää vain niihin etukäteen määriteltyihin tarkoituksiin, joita varten tarkkailua on suoritettu, kuten rikosten selvittelyyn tai vahingon arviointiin. Tallenteiden julkaiseminen esimerkiksi verkossa tai sosiaalisessa mediassa tai niiden käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen on kiellettyä. Tallenteet on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi. 

2. Erityiskysymykset maatilalla 

Asuinrakennuksen läheisyys: Lähtökohtaisesti kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella saa itse päättää alueen ja kiinteistöjen valvonnasta. Jos yksityishenkilö kuvaa pelkästään omien henkilökohtaisten tarkoitusten vuoksi eikä kuvia jaeta tai käsitellä muuten kuin yksityisesti, kameravalvonta ei ole lähtökohtaisesti tietosuojalainsäädännön alaista. Näin ollen kameroista ei myöskään tarvitse ilmoittaa, vaikka kyltit voivat myös ennaltaehkäistä esimerkiksi murtoja ja tiloille tunkeutumisia. Kameroiden sijoittelussa kuitenkin tulee huomioida naapurit ja kohdistaa valvonta vain omaan pihaan ja rakennuksiin. 

Yksityistiet: Yksityistien kameravalvonnasta päättää se, jolla on määräysvalta tiehen. Lähtökohtaisesti ulkopuolisten on saatava lupa yksityistien käytölle ja käytöstä voidaan periä maksu. Tievalvonnasta ja mahdollisten maksujen perimisestä päättävät tieosakkaat, ja jos tiekunta on perustettu, asiasta päätetään tiekunnan kokouksessa (Yksityistielaki 560/2018,  jäljempänä YTL, 58 §). 

Kameravalvonta tulee toteuttaa siten, että se kuvaa vain tiekunnan hallinnoimaa tiealuetta. Kameravalvonnan käyttö tienkäytön seurantaan ja maksujen määräämiseen edellyttää GDPR:n mukaista käsittelyperustetta sekä rekisteröityjen informointia valvonnasta ja mahdollisista maksuista esimerkiksi tien varteen asetettavien kylttien avulla (art. 6, 13 ja 14). Kun valvonta on asianmukaisesti toteutettu, tallenteita voidaan käyttää luvattoman tienkäytön toteamiseen ja maksun määräämiseen tiekunnan kokouksessa hyväksyttyjen kustannusperusteiden mukaisesti, ja maksu voidaan laskuttaa jälkikäteen.  

Mikäli tienkäyttö on säännöllistä, on suositeltavaa sopia käyttäjien kanssa tienkäyttömaksusta. Valtion tai kunnan avustamalla tiellä liikenne tulee sallia sinä ajanjaksona, jota avustus koskee (YTL 85 §). Avustus tienpitoon ei poista tietä säännöllisesti käyttävien velvollisuutta maksaa käyttömaksuja.  

Kameravalvonta työpaikalla: Kameravalvonnasta työpaikoilla on nimenomaisesti säännelty yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (13.8.2004/759, jäljempänä YsitL). Työnantaja saa toteuttaa käytössään olevissa tiloissa kameravalvontaa perustellusta syystä. Syynä voi olla työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen, tuotantoprosessien asianmukaisuuden valvonta tai turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. 

Laki rajoittaa kameravalvonnan käyttöä esimerkiksi työntekijän tarkkailuun työpaikalla, kameravalvontaa henkilöstö- ja sosiaalitiloissa sekä työntekijän henkilökohtaisessa työpisteessä (YsitL 16 §). Yhteistoimintalain (1333/2021) 12 § velvoittaa työnantajan käsittelemään työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan vuoropuhelussa työntekijöiden kanssa. 

Vuoropuhelussa on käytävä läpi valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja niissä käytettävät menetelmät. Myös alle 20 työntekijän yrityksissä, jotka eivät kuulu yhteistoimintalain piiriin on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi (YsitL 21 §). Jos kameravalvonta on jatkuvaa tai säännöllistä (ei satunnaista), organisaatiolla tulee olla GDPR 30 artiklan mukainen seloste käsittelytoimista.  

3. Kameravalvonta rikosoikeudellisessa kontekstissa 

On keskeistä, että videovalvonta suunnitellaan tarkoin ja toteutetaan asianmukaisesti. Kameravalvonnassa voidaan syyllistyä esimerkiksi rikoslain (39/1889) salakatseluun, salakuunteluun tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen silloin, kun joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa tai yleisöltä suljetussa paikassa oleskelevaa henkilöä (rikoslain 24 luvun 5 §, 6 § ja 8 §).

Lisäksi pohdittavaksi voi tulla muun muassa rikoslain 38 luvun 9 §:n tietosuojarikos ja 47 luvun 1 § työturvallisuusrikos. Kameravalvontaan ei tule ryhtyä kevyin perustein tai ilman huolellista ennakkosuunnittelua. Valvonnan toteuttaminen edellyttää tarkkaa perehtymistä sovellettavaan lainsäädäntöön ja vastuisiin, jotta vältetään oikeudelliset seuraamukset ja turvataan kuvattavien yksityisyyden suoja. 

Velvollisuudet käytännössä (rekisterinpitäjän tarkistuslista) 

1.    Kuuleminen ja päätöksenteko: 

• Käsittele asia työntekijöiden kanssa asianmukaisesti ja tiedota etukäteen alueella säännöllisesti liikkuvia henkilöitä kameravalvonnasta.
• Jos kyseessä on yksityistie tai yhteisalue, selvitä tieosakkaiden tai muiden oikeudenhaltijoiden mielipide. Päätös kameravalvonnasta tehdään tiekunnan kokouksessa tai tieosakkaiden kesken.
• Dokumentoi päätös ja kuulemisprosessi kirjallisesti.

2.    Määrittele kameravalvonnan käyttötarkoitus ja oikeusperusta 

• Määrittele kirjallisesti valvonnan tarkoitus (esim. omaisuuden suojaaminen, eläinten valvonta, työturvallisuus).
• Arvioi ja dokumentoi kirjallisesti, miksi lievempää keinoa valvontaan ei voida käyttää.

3.    Sijoita valvontakamerat huolella

• Rajaa kameravalvonta vain alueille, joilla on perusteltu tarve videovalvontaan.
• Vältä tarpeettomien alueiden, kuten naapurin piha-alueen, yleisen tien tai julkisen tilan, tallentamista.

4.    Laadi kameravalvonnasta tietosuojaseloste

Tietosuojaselosteesta tulee ilmettä mm.

• Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus.
• Rekisterinpitäjän yhteystiedot.
• Tietojen säännönmukainen luovutus.
• Tietojen suojauksen periaatteet.
• Suomen tieyhdistyksen malli tietosuojaselosteesta: Henkilötietojen käsittely tiekunnassa (GDPR) (pdf).
• Tietosuojaseloste tulee olla luettavissa joko yrityksen verkkosivuilla tai muuten saatavilla näkyvästi esillä olevassa paikassa, esimerkiksi rakennuksen ovessa tai ilmoitustaululla.

5.    Laadi seloste käsittelytoimista, jos kuvaat työntekijöitä

• Tietosuojavaltuutetun malli: Rekisterinpitäjän seloste käsittelytoimista (Excel).

6.    Informointi

• Aseta valvotulle alueelle selkeät kyltit kameravalvonnasta. Ilmoituksessa on kerrottava vähintään, että alueella on valvonta käytössä, kuka vastaa valvonnasta (esimerkiksi tilanomistaja) sekä yhteystiedot.
• Mikäli valvonta sisältää tallennuksen, siitä tulee ilmoittaa.

7.    Tallenteiden hallinta: 

• Säilytä tallenteita vain niin kauan, kun on tarpeen ja poista ne tarpeen päätyttyä.
• Rajoita pääsy tallenteisiin ja dokumentoi käyttö.
• Suojaa tiedot (salaus, lokit ja käyttöoikeudet).
• Määritä menettely tallenteiden luovutukselle.
• Huolehdi riittävästä verkottuneiden laitteiden tietoturvasta.
   

Lisätiedot: Euroopan tietosuojaneuvoston ohje henkilötietojen käsittelystä videolaitteilla (pdf) 
 
Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä juristi Erika Mäkisen (ArvoLex Oy) kanssa. ArvoLex tarjoaa kokonaisvaltaista tukea kaikkiin kameravalvontaa koskeviin kysymyksiin. ArvoLexin asiantuntijat ovat erikoistuneet maa- ja metsätalousyrittäjien sekä kiinteistönomistajien oikeudellisiin kysymyksiin ja kiinteistöarvioiden laatimiseen.  

Saralotta Engblom

avustava asiantuntija

maito

+358 20 413 2095

+358 50 347 8154

aiheet: valvontakamera, kameravalvonta, tietosuojavelvoite