Ruokahävikki kuriin – näin se tehdään pellolta pöytään

Takaisin Ruokahävikki kuriin – näin se tehdään pellolta pöytään

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ruokahävikki kuriin – näin se tehdään pellolta pöytään

22.09.2025

Suomalaiset heittävät ruokaa hukkaan valtavia määriä: jopa 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta kotitalouksien osuus on 155 miljoonaa kiloa. Keskivertoperheelle se tarkoittaa noin 28 kiloa ja 500 euron arvosta ruokaa roskiin vuosittain. Viljelijän ammattitaito ja oikeat tuotantotavat minimoivat alkutuotannon hävikkiä, ja Hävikkiviikolla 22.–28.9.2025 tarjotaan tietoa ja käytännön vinkkejä hävikin vähentämiseen koko ruokaketjussa aina alkutuotannosta kotikeittiöön.

Kasvin- ja viljantuotannossa pyritään löytämään jokaiselle sadolle käyttökohde, olipa kyseessä sitten ihmisravinto, teollisuuden raaka-aine, eläinten rehu tai jopa etanoli. Peruna on esimerkki monikäyttöisestä sadosta, jota hyödynnetään ruokaperunasta aina biokaasun raaka-aineeksi saakka. Modernit teknologiat, kuten kasvinjalostus ja kasvinsuojeluaineet, ovat tärkeitä työkaluja tässä työssä, jotta sadosta saadaan mahdollisimman hyvä sekä määrältään että laadultaan.

Tilatasolla vilja-, vihannes- ja perunasadon käsittely ja varastointi vaativat ajanmukaisia investointeja ja ammattitaitoa. Käsittelyyn ja varastointiin on oltava hyvät ja ajantasaiset puitteet, joissa ilmankosteus ja lämpötila ovat optimaaliset, ja esimerkiksi tuhojyrsijöiden ja lintujen pääsy tiloihin on estetty.

Hävikki rasittaa luontoa ja kukkaroa

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista, mutta roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, mutta suurinta se on kotitalouksissa, joissa muodostuu Luken laskelmien mukaan 38 % Suomen ruokahävikistä. Koko ketjun ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksissa syntyy 155 miljoonaa kiloa.

Keskivertokuluttaja heittää ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuodessa. Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttavat merkittävästi ruokahävikin määrään. Rahassa mitattuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa noin 500 euroa roskikseen ruuan muodossa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta sen määrää kannattaa minimoida!

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen:

Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
Huomioi ruokien lisäksi juomat! Kahvista syntyy yllättävän paljon ruokahävikkiä, kupillinen päivässä viemäriin tarkoittaa vuodessa yli 40 litraa hukkaan heitettyä kahvia! Keitä kahvia vain sen verran kuin nautit sitä, lisäkupilliset porisevat nopeasti valmiiksi tarvittaessa!
Säilytä oikein: osa kasviksista säilyy parhaiten jääkaapissa, kuten salaatit, juurekset ja sienet. Osa taas viihtyy huoneenlämmössä, kuten banaani, tomaatti ja kurkku. Lue lisää erilaisten kasvisten optimaalisista säilytyslämpötiloista ja etyleenistä täältä.
Suunnittele ja ennakoi: älä haksahda ostamaan isoa pakkausta halvemmalla, jos kaikelle ruualle ei ole käyttöä. Hyödynnä pakastinta ja tee hävikkiherkkuja.
Kaikkea hävikkiä ei voi välttää. Pilaantunutta, homeista tai hapantunutta ruokaa ei pidä syödä. Oikein biojätteeseen lajiteltuna käyttökelvoton ruoka muuntuu aikanaan biokaasuksi tai ravinteikkaaksi mullaksi.

Lisää vinkkejä ja tietoa Hävikkiviikosta täältä.

Jäikö tähteeksi pari keitettyä perunaa, nahistuuko juures jääkaappiin? Pyöräytä syksyä piristämään herkulliset keltajuuriröstit. Reseptiin pääset tästä.