Hirvenmetsästys edennyt hyvin

Valtakunnalliseesti hirvikannan hienoinen laskusuunta jatkui myös viime vuonna.  Suomen riistakeskusken myöntämien kaatolupien määrä kuluvalle kaudelle on 12 % viime vuotta alempi 36 630 hirvieläintä. Hirven metsästys on edennyt siten, että 29 500 hirveä on kaadettu. Tahti mahdollistaa lähes kaikilla hirvitalousalueilla tavoitteiden saavuttamisen.   Kaakkois-Suomen hirvitalousalueilla tarvitaan kuitenkin merkittävää vauhdin lisäystä.

Nyt on tärkeää, että metsästystä jatketaan riittävän pitkään kantatavoitteiden taso saavuttaen.  Hirvikannan ollessa hieman alempi nyt on selvästi ylireagoinnin vaara, metsästyksen määrää kevennetään helposti liikaa.  Taimikkovahinkojen vähentämiseksi jäljellä olevia kaatolupamääriä tulee kohdistaa erityisesti hirvitihentymiin. Nykyinen metsästäjien Oma Riista -järjestelmä mahdollistaa hirvitihentymien tunnistamisen. Vastaavat tiedot ovat kaikkien käytettävissä LUKE:n verkkosivuilla kohdassa luonnonvaratiedot.

Valkohäntäpeuran kannanleikkaus uhattuna

Suomen riistakeskus myönsi kuluvalle metsästyskaudelle valkohäntäpeuran metsästykseen yhteensä 74 200 kaatolupa, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna.  Tiheimmän peurakannan alueella riistahallinto myönsi käytännössä kaikki seurojen ja seurueiden hakemat luvat. Alentuneen kaatolupien kokonaismäärän sanottiin riittävän kannanleikkaukseen. Samalla annettiin kuitenkin väärä signaali kannanleikkauksen toteutukselle. 

Metsästyskauden lähestyessä puoltaväliä saaliin yhteismäärä on nyt yhteensä 24 400 yksilöä.  Peurasaaliin määrä on nyt 16 % jäljessä viime vuodesta.  Erityisen huolestuttavaa kehitys on Varsinais-Suomen alueella. Siellä peurakolarien määrä on edelleen kasvussa mikä viestii myös peurakannan kasvun jatkumista. Samaan aikaan alueen saalismäärä on jo nyt 15 % viime vuodesta jäljessä. Viime vuonna loppukauden metsästysolosuhteet olivat erinomaiset aikaisen lumentulon vuoksi. Jos talven tulo viivästyy pitkän aikavälin ennusteiden mukaisesti, peurakannan kasvu jatkuu edelleen. Tilanne on kestämätön niin viljelijöille kuin muullekin yhteiskunnalle. Peuranmetsästyksen toimintaympäristöön tarvitaan selvä muutos, tilannetta ei saada hallintaan nykyisillä pelisäännöillä.

Toimintatavat ja tavoitteet vaihtelevat huomattavasti metsästysseurojen välillä. Osa seuroista on toteuttanut hienosti maanomistajien tavoitteiden mukaista kannanleikkausta. Sinne kuuluu isosta työstä iso kiitos. Valitettavasti kannanleikkaukseen ei ole ryhdytty yhtä vahvasti kaikilla alueilla.

MTK:ssa on ylläpidetty jatkuvaa painetta ministeriön ja riistahallinnon suuntaan peurahaasteen ratkaisemiseksi.  Myös jäsenten viestintä paikallisella seuratasolla on tässä vaiheessa tärkeää. Metsästyskautta on paljon vielä jäljellä. Synkän väliarvion ei tarvitse toteutua, jos saamme metsästykseen uutta vauhtia.   

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: mtk, riistapolitiikka, valkohäntäpeura, hirvi