Kirjan kirjoittanut teologian tohtori ja agronomi Virpi Siitonen kertoo, että Pentti Raholan (1938–2017) elämäntyön tallentaminen sai alkunsa, kun Raholan poika Hannu otti yhteyttä syksyllä 2017 MTK:n autonkuljettajaan Pekka Hämäläiseen.  

”Pekka tiedusteli sen jälkeen Tapani Laukkaselta, mitä tulisi tehdä Raholan autotallissa oleville mapeille. Markku Vuorensola, Mikko Vesa ja Tapani Laukkanen tutustuivat runsaaseen materiaaliin ja päättivät hakea MTK:n Säätiöltä apurahaa esiselvityksen tekemiseksi”, Virpi Siitonen kertoo.  
 
Säätiö myönsi projektiin apurahan, mutta Korona hidasti asian etenemistä. MTK:n Porin liittokokous kesällä 2022 toi uutta vauhtia esiselvitystyöhön. 
 
”MTK:n entisen puheenjohtajan Esa Härmälän tiedusteltua Tapani Laukkaselta Porissa työn etenemisestä Laukkanen keksi kysyä työhön minua. Vastasin myöntävästi, ja niin homma lähti käyntiin”, Siitonen kertoo.  

Esiselvitystyöstä suuntaviivat 

 Raholalta jäänyt yli sadan mapin kokoelma toi haasteensa. Muistiinpanoja oli tehty paljon ja niitä oli pitkältä ajalta. 
 
”Aloitin esiselvityksen teon ryhmittelemällä aineiston 14:ään eri aihepiirejä käsittelevää ryhmään”, Virpi Siitonen kertoo.  
 
Raholan aineisto käsittää laajasti maatalouspoliittista tietoa ja laajan kuvauksen siitä, miten järjestöryhmä on MTK:n johdon päätösten ja ohjeistuksen pohjalta toteuttanut käytännön järjestötyötä. Siitä käy ilmi, että Rahola ohjeisti järjestökentän toimi- ja luottamushenkilöitä tarkasti ja johdonmukaisesti. 
 
Esiselvitystyön perusteella päädyttiin kirjan tekemiseen. Maatalouspolitiikan sijaan kirjassa haluttiin nostaa esiin Raholan roolia järjestötyössä sekä myös hänen persoonaansa. 

 Haastattelut antoisia 

Virpi Siitonen tunsi Raholan hyvin työskenneltyään hänen kanssaan vuosien ajan. Kirja pohjautuu kuitenkin yksinomaan Raholan omiin muistiinpanoihin ja niitä taustoittaviin haastatteluihin. Vaikka itse muistiinpanoja oli paljon ja ne olivat selkeitä, oli kuvien löytäminen hankalaa. Kuvia kun ei ollut saatavilla samalla lailla kuten muistiinpanoja. 
 
Pitkän uran MTK:n järjestötyön ja viestinnän parissa tehnyt Siitonen kertoo, että kirjaa tehdessä oli antoisaa käydä läpi MTK:n historiaa ja järjestötapahtumia läpi nimenomaan järjestötyön näkökulmasta.  
 
Antoisaa oli myös taustoittavien haastattelujen tekeminen. Monilla Raholan ajan luottamus- ja toimihenkilöillä oli hauskoja muistoja vuosien varrelta. Heidän kuvauksensa kertoivat tarinaa tehokkaasta järjestötyöstä, jota Rahola johti. 

 
”Oli mielenkiintoista huomata, miten tiivistä ja sujuvaa Raholan ja sen aikaisten tuottajaliittojen toiminnanjohtajien yhteistyö oli. Ohjausryhmän jäsenillä oli paljon kerrottavaa saumattomasta yhteistyöstä, jota he olivat tehneet Raholan kanssa. Raskasta puurtamista kevennettiin huumorilla”, hän sanoo. 

Täsmällinen työssään 

Kirja kertoo paitsi Raholan työroolista ja persoonasta, myös siitä laajasta toimintakentästä, jota järjestöjohtaja ja hänen osastonsa hoitivat. Pentti Rahola oli järjestöjohtajana täsmällinen, järjestelmällinen ja ahkera. Järjestötyö MTK:ssa oli hänelle elämäntehtävä. 


Pentti Rahola työpöytänsä ääressä. Kuva: Viestimedian arkisto.

MTK:n edesmennyt puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto on kuvannut syyskuussa 2022 ilmestyneessä postuumissa kirjassaan Talonpojan muistelmat Pentti Raholaa osuvasti: ”Hän oli järjestöjyrä ja siinä roolissa korvaamaton. Jos hän sanoi jotakin, se tapahtui välittömästi. Kaikki toimi kuin napista painamalla.” Selvä ohjeistus sai hommat luistamaan. Toisaalta Pentti Rahola oli hyvin huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä.  

Rahola myös nautti kentän arvostusta. Hän kohteli alueita tasapuolisesti. ”Tuottajajärjestön on aina oltava jäsenkunnan ehdoilla toimiva tehokas etujärjestö”, hän kirjoitti puheessaan. 

Jos hän sanoi jotakin, se tapahtui välittömästi. Kaikki toimi kuin napista painamalla.

Puhujana Rahola oli innostava ja toi harvoin keskusteluun negatiivisia sävyjä. Hän aloitti puheensa sanoilla ”Hyvät ystävät”. Se nostatti kuulijoissa yhteishenkeä.  
 
Rahola toisteli usein puheessaan mottoa: ”Yksin emme saa aikaan mitään, yhdessä saamme aikaan paljon”. 

 
Osuustoiminta isossa arvossa 

Pentti Rahola piti tärkeänä viljelijöiden jäsenyyttä MTK:ssa, mutta myös kaupallista järjestäytymistä osuustoiminnallisiin yrityksiin.  

EU-jäsenyyden alkaminen 1995 toi monia haasteita. Niistä suurimpia oli EU:n aiheuttamista muutoksista tiedottaminen jäsenistölle koulutustilaisuuksissa, joita järjestettiin läheisten yhteistyötahojen kanssa. Rahola korosti, että yhteistyö sujui erittäin hyvin. Se teki urakan helpommaksi myös tuottajaliitoille ja -yhdistyksille. 

Erilaisia haasteita järjestöjohtajalla riitti. Vuosien varrella kertyneen kokemuksen ja arvovallan avulla Rahola kuitenkin pystyi selvittämään ne sujuvasti.

 

Raholan jälkeinen aika tiesi isoja mullistuksia viestintään ja järjestötyöhön 

Rahola jäi eläkkeelle vuoden 1998 lopussa. Tuolloin MTK-järjestössä oli käynnistetty tietohallintoprojekti, jonka tavoitteena oli rakentaa tietoverkko kaikkien MTK-laisten toimipisteiden välille. Keväällä 1998 avattiin myös MTK:n internet-sivut, mikä mahdollisti Reppu-jäsenpalvelun kehittämisen. Se avattiin keväällä 2000.   

Viestinnässä otettiin käyttöön sähköposti. Sen jälkeen kirjeet kentälle eivät enää kiertäneetkään järjestöjohtajan kautta, vaan MTK:n osastot/ryhmät lähettivät viestejä suoraan tuottajaliitoille. Liitot olivat aika ajoin tuskaantuneita tiedon tulvaan, joka keskusliitosta alkoi tulla.  

Internet-aikaan siirtyminen muutti toimintatapoja koko järjestössä ja vaikutti myös melko perusteellisesti keskusliiton ja liittojen/jäsenten väliseen viestintään. 

Maataloustuottaja-lehden rooli tiedotuskanavana sai uutta ulottuvuutta, kun keväällä 2000 tehtiin ensimmäinen jäsennumero, joka jaettiin kaikkiin jäsentalouksiin. Lehden nimi muuttui MTK-Viestiksi 2002. 

Raholan opeista yhä ammennettavaa  

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö, mutta silti oman aikansa muokkaama. Niin Raholakin. Raholan opeista löytyy kuitenkin ajatonta ammennettavaa myös nykymaailmaan.  
 
Median murros on muuttanut maailmaa ja tuonut uusia haasteita edunvalvojan viestintään ja näkyvyyteen. Rahola piti tärkeänä, että mediaan pidetään tiivistä yhteyttä ja kerrotaan maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden asioista.  
 
”Nykyisin tähän on monipuoliset työkalut, joita pitäisi tehokkaasti käyttää. Vaikeaahan on kuitenkin väkisin pakottaa mediaa käsittelemään meidän aiheitamme - ja nimenomaan positiivisesti”, Siitonen sanoo. 

Rahola korosti, että MTK-yhdistysten tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että puheenjohtajan ja sihteerin yhteistyö pelaa hyvin. Myös tiivis yhteydenpito kunta- ja maakuntatasolla yhteistyötahoihin on erittäin keskeistä.  
 
”Nämä ovat tärkeitä asioita myös tämän päivän järjestötyössä”, Siitonen toteaa. 

Rahola piti tärkeänä luottamushenkilöiden ja jäsenten kasvokkaista kohtaamista, henkilökohtaisia keskusteluja ja yhteydenpitoa.  
 
”Nykyisin sellaisen toteuttaminen on aika vaikeaa, mutta yhdistyksillä on kuitenkin sääntöjen mukaisesti vuosi- ja syyskokouksensa, joissa kohtaamiset voivat ainakin jossain määrin toteutua. Etäkokouksia voidaan järjestää, mutta ne eivät kuitenkaan vastaa kasvokkain näkemistä”, Siitonen sanoo. 

Rahola toi esiin myös, että esimerkiksi vapaamuotoiset illanvietot ovat tärkeitä jäsenten henkisen hyvinvoinnin kannalta. Mutta onko ihmisillä nykyään aikaa sellaiseen? 
 
Siitonen ihailee sitä, että Rahola oli vuosikymmenten ajan jaksanut kirjata yksityiskohtaisesti erilaisissa kokouksissa käydyt keskustelut ja myös keskustelut MTK:n johdon ja yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi hän oli arkistoinut tiedot hyvin järjestelmällisesti. 

”Oli mukava, että eläkeläiselle tarjoutui vielä näin mielenkiintoinen tehtävä”, hän summaa. 

Kirjaa voi tilata sähköpostitse vvsiitonen@gmail.com postikulujen hinnalla (12,20 €/kirje).

Teksti: Klaus Hartikainen
Kuvat: Viestimedian arkisto. Kannen taitto: Marko Mäkinen

aiheet: mtk, pentti rahola, mtk mobiili, virpi siitonen