Hyvä eläinsuojelulaki tarvitaan
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Hyvä eläinsuojelulaki tarvitaan
19.08.2017
Valmisteilla on uusi eläinsuojelulaki. Kärjekkäimpiä mielipiteitä laista esittävät henkilöt, jotka tokko ovat navetassa tai sikalassa käyneetkään.
Suomalaisten maatilojen eläimet voivat hyvin verrataanpa tilannetta mihin maahan tahansa. Maailman paras voi kuitenkin olla vain siten, että on koko ajan valmis parantamaan suoritustaan. Näin suomalaiset maatilat toimivat kehittäessään eläintensä elinolosuhteita.
Uusi tekniikka auttaa tässä työssä. Ongelmiin kyetään puuttumaan nopeasti ja automatiikka vapauttaa ihmistyötä eläinten tarkkailuun ja hoivaan. Tuotantorakennukset ovat kehittyneet valtavasti. Talous, tekniikka ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Eläinsuojelulaki takaa eläinten hyvinvoinnille minimitason, joka käytännön elämässä ylitetään monin tavoin.
Maatalousyrittäjien mielestä uuden lain on oltava kunnianhimoinen, Euroopan edistyksellisin. Se vahvistaa ruuan tuotannon strategiaa, joka perustuu ylivoimaiseen laatuun, eettisyyteen ja ekologisuuteen.
Eläinsuojelun tulee tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lillukanvarsiin ei saa sotkeentua. Lain tulee ottaa huomioon eläinten ohella myös hoitajien jaksaminen.
Laissa tulee lähteä siitä, että eläin on tunteva olento. Eläimellä on oikeus välttää turhaa kipua. Näin on vaikkapa silloin, kun vasikoiden sarvien kasvu pysäytetään.
Uuteen lakiin on esitetty kieltoja sikojen liikkumisen rajoittamiseen porsitusten ja tiineytysten yhteydessä. Tuottajat eivät suhtaudu uusiin malleihin kielteisesti, mutta pitävät vapaaehtoista edistämistä nopeampana tienä kuin lainsäädäntöä byrokratioineen ja pitkine siirtymäkausineen
Julkisuudessa on käyty myös tunnepohjaista keskustelua parsinavetoiden kieltämisestä.
Parsinavetoiden lehmät laiduntavat aidosti pelto- ja metsälaitumillaan. Monen tilan lehmät ulkoilevat myös talvisin. Parsien mukavuus on aivan eri tasolla kuin muutama vuosikymmen sitten. Kriitikoilla olisi nyt hyvä paikka päivittää tietonsa vierailemalla nykyaikaisessa parsinavetassa.
Uusia parsinavettoja ei enää rakenneta. Syynä ei ole niinkään eläinten hyvinvointi vaan hoitajien työn helpottaminen.
Uskon vahvasti, että porusta huolimatta Suomeen saadaan maailman paras eläinsuojelulaki. Se vahvistaa asemaamme vastuullisen maatalouden kärkimaana.
aiheet: marttila, eläinsuojelulaki
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.
