Ilmastokysely: Suomalaiset kokevat elämänsä ympäristön kannalta kestäväksi

Takaisin Ilmastokysely: Suomalaiset kokevat elämänsä ympäristön kannalta kestäväksi

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Ilmastokysely: Suomalaiset kokevat elämänsä ympäristön kannalta kestäväksi

23.09.2020

Ilmassa ristivetoa -hankkeen kansalaiskyselyn tuloksista käy ilmi, että suomalaisista melkein 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin kaksi viidestä kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja -tekojensa välillä.

Helmi/maaliskuun vaihteessa e2 Tutkimuksen ja Vaasan yliopiston InnoLabin tekemään kyselyyn vastasi 4040 suomalaista. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi MTK, Energiateollisuus, Kuntaliitto, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Maapallon kantokyvystä huolehtiminen omien lapsien ja tulevien sukupolvien hyväksi on kaikkein yleisin tekijä (45 %), joka lisää suomalaisten halua tehdä ilmastotekoja. Toiseksi yleisin syy (40 %), on mahdollisuus säästää rahaa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta vähentämällä tai tavaroita kierrättämällä.

Oman elämäntapansa kokevat ympäristön kannalta kestäväksi yhtä lailla ne, jotka tekevät paljon erilaisia ilmastotekoja kuin ne, jotka eivät tee juuri mitään. Nuoret kokonaisuudessaan eivät merkittävästi eroa ilmastoajattelussa muusta väestöstä.

– On hyvin yksilökohtaista, miten oman elämäntavan ilmastokestävyyttä arvioidaan. Toisaalta ihmiset ovat luontaisesti hyvin erilaisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä: lähtötilanne ja siten myös mahdollisuudet ilmastotoimien tekemiseen vaihtelevat voimakkaasti esimerkiksi asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippuen, Kalle Aro MTK:sta pohtii.

Suomalaisten laaja enemmistö (78%) kertoo saaneensa tietoa oman elämäntapansa ilmastovaikutuksista seuraamalla julkista keskustelua. Kaksi kolmasosaa (62%) kokee halunsa tehdä ilmastotekoja kasvaneen keskustelun seurauksena. Samalla enemmistö (61%) pitää kuitenkin ilmastokeskustelua tavallisia ihmisiä syyllistävänä. Ilmastouutisoinnin kokee vaikeaselkoiseksi 40 prosenttia suomalaisista.

Vajaat 40 prosenttia kokee toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Vain 16 prosenttia ei koe ristiriitoja koskaan. Ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, ruokavalio, lentomatkailu ja kuluttaminen. Yleisin ristiriitojen käsittelytapa on olla potematta huonoa omaatuntoa, koska omien tekojen vaikutusta pidetään isossa mittakaavassa pienenä.

– Ihmistä lähellä olevat konkreettiset valinnat saavat ilmastokeskustelussa paljon palstatilaa. Haasteellista on, että taustalla käynnissä oleva laajempi muutos jää usein pienemmälle huomiolle niin liikkumisessa, energiankäytössä kuin syömisessäkin. Tämän osalta tarvittaisiin lisää selkokielistä tietoa, jotta yhteys elämäntapavalintojen ja rakenteellisten muutosten välillä olisi paremmin hahmotettavissa, Aro kommentoi.