Webinaarin avaussanoissa Euroopan parlamentin jäsen ja maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Elsi Katainen korosti, että maa- ja metsätalous ovat ainoat sektorit, jotka voivat sitoa hiiltä. Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite 2035 on mahdollista saavuttaa näiden maa- ja metsätaloustiekarttojen avulla. Katainen muistutti, että parhaat tulokset ilmastotyössä saadaan viljelijälle vapaaehtoisista järjestelmistä.
 
Maa- ja metsätalouden ilmastotyö on erittäin ajankohtainen aihe Brysselissä, sillä komissio valmistelee suurta lainsäädäntöuudistusta vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Koko nykyinen ilmastolainsäädäntö arvioidaan uudelleen ensi vuonna, jotta 55 prosentin päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Muutoksia suunnitellaan mm. päästökauppajärjestelmään ja taakanjakoasetukseen, uusiutuvan energian sääntöihin ja muuhun energian käyttöä ja tuotantoa koskevaan lainsäädäntöön. Myös hiiliveroa suunnitellaan ja autoilun päästöihin puututaan tiukemmin.

Komission Ilmastopääosaston yksikön päällikkö Christian Holzleitner kertoi webinaarissa, että maatalouden, metsän ja maankäytön ilmastotavoitteisiin on tulossa myös muutoksia. Vasta toimeenpanon alkuun ehtinyt LULUCF-asetus avataan osana ilmastopakettia. Maa- ja metsätaloudesta on saatava irti enemmän hiilen sidontaa ja lisäksi viljelijöille ja metsänomistajille tulee löytää lisää kannustimia ilmastotyöhön.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola esitteli tiekartan kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi suomalaisessa maataloudessa. Tiekartta osittaa, että MTK ja SLC ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen ja hallituksen tavoitteisiin. Luonnonvarakeskus LUKE varmistaa, että tiekartta on tieteellisesti laaja ja luotettava. Pietola totesi, että ilmastokysymykset ratkaistaan siellä missä niiden vaikutus on suurin, eli maaperässä, joka kattaa 75 prosenttia maatalouden päästöistä. Erityisesti turvemaiden vähennyspotentiaali on korkea, sillä noin puolet maatalouden päästöistä tulee turvemailta. Tiekartan mukaan maatalouden päästöjä voidaan vähentää 42 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 77 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ilman tuotannon vähentämistä. Erityisen tärkeää on saada lisää tutkimustietoa viljelymenetelmän vaikutuksesta päästöihin.

LUKEn tutkimusprofessori Heikki Lehtonen muistutti, että maataloudessa emme voi välttää päästöjä kokonaan. 11 prosenttia Suomen pelloista on turvemaata ja ne tuottavat noin puolet päästöistä. Vaikka turvemaat hylättäisiin tuotannosta, päästöt jatkuisivat. Turvemaita tarvitaan erityisesti kotieläintaloudessa alueilla, joilla turvemaiden prosenttiosuus on korkea. On kuitenkin mahdollista muuttaa niiden turvemaiden käyttöä, joita ei ehdottomasti tarvita. Nykyinen maatalouspolitiikka ei kuitenkaan kannusta tähän. Jos turvemaita ei voida käyttää maataloudessa on viljelijöille maksettava tästä korvaus. Lehtonen muistutti myös, että ruokavalioiden muutokset eivät yleensä muuta maankäyttöä.
 
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kertoi metsäsektorin ratkaisuista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa metsäsektorin merkitys kansantaloudelle on suuri, sillä 20 prosenttia tavaroiden viennin arvosta tulee metsäsektorilta. Metsäteollisuuden tiekartta keskittyy päästöjen vähentämisen lisäksi edistämään puusta valmistettuja tuotteita sekä metsien kasvun lisäämiseen. Niemi korosti, että puupohjaiset tuotteet ovat olennainen osa siirtymistä vihreään talouteen ja että on välttämätöntä ylläpitää metsien terveyttä ja kasvua aktiivisella metsänhoidolla muuttamalla metsät hiilinieluista hiilivarastoiksi.

Ruotsin viljelijäjärjestön johtokunnan jäsen, maanviljelijä Lennart Nilsson kertoi, että Ruotsi pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä. Nilsson muistutti, että tiekartat osoittavat paljon mahdollisuuksia, mutta lisäksi myös viljelijän tarpeita, esimerkiksi kannustimia investointeihin. Maanviljelijänä hän on innokas kokeilemaan uusia viljelytekniikoita, mutta päivittäiset päätökset tilalla perustuvat aina kolmeen pilariin: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen. Hiiliviljelyssä on hyvä, jos viljelijöille maksetaan hiilen varastoinnista. On myös otettava huomioon, mitä tapahtuu, jos varastoitu hiili menetetään tulipalon, tulvan ja muiden katastrofien vuoksi. Nilsson korosti, että EU:n politiikassa on tunnustettava jäsenvaltioiden tärkeä rooli prosessissa kohti ilmastoneutraalia EU:ta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila loppupuheenvuorossaan muistutti, että maa- ja metsätaloudessa olisi keskityttävä myös pitkän aikavälin poliittisiin toimenpiteisiin ja analyyseihin. Hän perusteli tätä kertomalla, että vie noin 100 vuotta puun istuttamisesta siihen, kun raaka-aine on kelvollista puurakentamiseen. Metsäsektorin osalta ilmastotyön onnistumiseksi vaaditaan aktiivista metsänhoitoa, sillä vain kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä. Halvin tie ilmastoneutraaliuteen on sijoittaa metsän kasvuun ja tuottavuuteen, kun taas kallein tapa on vähentää puunkorjuuta ja puun käyttöä. Alalle tarvitaan enemmän markkinasuuntautuneita ratkaisuja ja mekanismeja sekä vähemmän rajoituksia. Myös tutkimusta ja kehitystä tarvitaan, erityisesti maaperän tuottavuudesta ilmastomyönteisessä maataloudessa. Maatalouden ensisijainen ja haastava tehtävä on tuottaa ruokaa kestävästi maapallon kasvavalle väestölle ilmastonmuutoksen kasvattaessa toimintaympäristön riskejä. Kauppapolitiikassa EU:n edelläkävijän asema ympäristö- ja ilmastokysymyksissä ei saa vaarantaa EU:n oman maatalouden kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Seminaarin tallenne ja esitykset löytyvät täältä.

Brysselin toimiston työtä voit seurata Facebookissa https://www.facebook.com/MTKn-SLCn-ja-Pellervon-Brysselin-toimisto-180752889478378/. Kerromme sivuilla päivittäisestä työstä, aiheista ja tapaamisista.

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

aiheet: ympäristö, vastuullisuus, ilmastotiekartta