Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ja TAAS joulu on meillä #syödäänyhdessä

22.12.2017

Ihan samalla tavalla kuin vuosi sitten, näin joulun aikaa tulee pohdittua, mihin aika kuluneena vuotena tuli käytettyä. Tekemisen täyteinen vuosi tuntuu näin jälkikäteen tietynlaiselta läpimurron vuodelta. En vielä pysty täysin määrittelemään, miksi. Tuntuu kuitenkin siltä, että ruoan, ruoan arvostuksen ja ruokakulttuurin kannalta asiat ovat edenneet huimasti verrattuna 10–15 vuoden takaiseen tilanteeseen. Setä Berlusconin aikanaan moitittua ruokakulttuuriamme, tai oikeastaan sen puutetta, täällä tapahtui jotakin. Jännittävä keskustelun aalto, verkostoituminen ja ehkäpä näin jälkikäteen ajateltuna jopa uudenlainen yhteistyö nousi pintaan. Ja tuon tekemisen siivittämänä: paljon on tapahtunut!

Ruoasta puhuvat nyt kaikki, monella tavalla ja tasolla. Suomalaiset kokit pärjäävät kansainvälisissä kokkikilpailuissa loistavasti, voittojakin on maahamme tullut. Pääsimme niin pitkälle, että tavoitteena oli saada Paul Bocuse DÓr -kilpailu Suomeen jo vuonna 2020. Samaan aikaan ruoan alkuperän arvostus on noussut ja ainakin tutkimuksiin vastatessaan suomalainen kuluttaja pitää tärkeänä, että ruoan alkuperämaa on Suomi. Kahvila- ja ravintolakulttuurimme kukoistaa ainakin kaupunkikeskuksissa. Ja kauppoihin tulvii suomalaisia ruokainnovaatioita aina kasviproteiinituotteista hyönteisiä sisältäviin leipiiin.  

Minulle kuluneen vuoden aikana tärkeimpiä asioita on ollut Syödäänyhdessä-teemavuosi, jota ELO-säätiö on vetänyt hienosti. Teemavuosi houkutteli mukaansa yli 200 yritystä, yhteisöä ja järjestöä, jotka ovat järjestäneet lukemattoman määrän isompia ja pienempiä tapahtumia: Ihmisiä on koottu yhteisten ruokapöytien ääreen ja näin kasvatettu yhteisöllisyyttä.

Miksi tämä sitten on tärkeää? Koska edelleen me suomalaiset käytämme OECD-maista vähiten aikaa yhdessä syömiseen. Koska ruokapöytä on hyvin sosiaalinen paikka, jonka ääressä voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia, niin fyysistä, henkistä, kulttuurista ja sosiaalista. Ajattelen, että ruokapöydän ääressä näen hyvin helposti, miten perheeni voi, missä nuoriso menee ja miten vaikkapa töissä työporukka stemmaa yhteen tai miten yhteistyöneuvottelu on kumppaniorganisaation kanssa mennyt.

Toivon sydämestäni, että me MTKlaiset jatkamme #syödäänyhdessä-teemaa tulevaisuudessakin ihan täysillä. Ruoka on aina osa diplomatiaa ja juuri se diplomatian osa, joka helposti yhdistää ihmisiä ja saa kielenkannat laulamaan. Kiitän kaikkia, jotka tämän vuoden parhaan teeman konkretisoivat ja tekivät mahdolliseksi – ja kaikkia, jotka jollakin tavalla osallistuivat mukaan.

Jouluna blogi ei voi olla pitkä. Kaikesta tehdystä ja tapahtuneesta voisi kirjoittaa raportin, tai jopa romaanin. Voitte uskoa, että raportteja on kirjoiteltu ja lähetelty luettavaksi. Lukeeko niitä, tai blogeja kukaan, on joskus arvoitus. Minusta pääasia on tunne siitä, että tapahtuu, että asiat menevät eteenpäin.

Haasteita ruokajärjstelmän saralla riittää tulevaisuudessa ihan kylliksi. Suurimpia haasteita on saada ruoan arvostus nousemaan niin, että se näkyy myös tuottajahinnassa. On niin mukavaa keskustella ruoasta ja ruokakulttuurista, mutta jos vastuullisesti tuotetusta maukkaasta ja maailman parhaasta ruoasta ei saa sille kuuluvaa hintaa – on kyse epäreiluudesta. Eikö? Periksi emme kuitenkaan anna. Jatkamme työtä arvostuksen nostamiseksi.

Suomalainen ei usko ennen kuin saa käyttöönsä tutkittua tietoa. Ai miten niin maailman parasta ruokaa? Tähän saamme tietoa ja työkaluja nyt LUKE:n ja Eviran yhteistyönä tuottamalta ruokafakta-sivustolta. Sivustolle on koottu tietoa suomalaisesta ruoasta ja sen parhaudesta. Yhdestä maailman puhtaimman ilman, maaperän ja veden maista tuotamme maailman puhtainta ruokaa vastuullisesti. Nyt samalle sivustolle on koottu tutkimustietoa, jota me kaikki voimme yhdessä käyttää. Ja näinkin edistää suomalaista ruokaa, sen arvotusta ja menekkiä. Nämä sivut tullaan käyttämään myös vieraille kielille, jotta ne tukevat myös ruoan vientiponnistuksia.

Koska joulu on yksi suurimmista ruokajuhlistamme, minäkin istun tätä kirjoittaessani kotikeittiöni pöydän ääressä. Jouluisten mallasleipien paistuessa uunissani, taatelikakkujen köllötellessä työtasolla jäähtymässä. Nämä ovat ruokalahjoja naapureille ja ystäville. Jouluaattona kokoonnumme lähisuvun kanssa yhteisen ateriaan ääreen syömään yhdessä.

Toivotankin kaikille joulurauhaa! Jokainen viettää joulun tavallaan, yhdessä tai erikseen, itse tehtynä tai valmiiksi ostettuna. Jouluna kaiketi tärkeintä on kuitenkin rauhoittuminen ja kuluneesta vuodesta kiittäminen. Kiitos. Hyvää joulua!

Taatelikakku

(Valion lämpimäisiä kirjasta noin vuodelta 1993)

250 g            kivettömiä taateleita
2 dl               vettä
1 dl               sokeria
200 g            suomalaista voita
2                   suomalaista kananmunaa
1 dl               suomalaista kermaviiliä
1 tl                vaniljasokeria
1 tl                leivinjauhetta
2 tl                soodaa
4 dl               suomalaisia vehnäjauhoja
 
Keitä taatelit hiljalleen vedessä pehmeiksi. Lisää sokeri. Sekoita voi vähän jäähtyneeseen seokseen. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun 2,5 litran vuokaan. Paita 175 asteessa noin tunti.

aiheet: kotimainen ruoka, ruokakulttuuri, missä on pihvi, joulu