Takaisin Jokainen kuu on lihakuu: Nyt on lihallinen lokakuu

Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Jokainen kuu on lihakuu: Nyt on lihallinen lokakuu

16.10.2015

Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvä puhe on nykypäivänä kovin monimuotoista. Faktat ja fiktiot menevät helposti sekaisin, kun kuka tahansa voi toimia sisällön tuottajana erityisesti sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijan puhe tai faktojen esiin nostaminen hukkuu mediamylläkkään. MTK:n edunvalvontatyölle ja viestinnälle ilmiö asettaa koko ajan kasvavia haasteita: viestien tulee olla selkeitä, napakoita ja ymmärrettäviä. Tarvitsemme rautalankamalleja kertomaan kuluttajille suomalaisesta ruoan tuotannosta ja ruokakulttuurista. Syksyllä meitä on taas kannustettu viettämään lihatonta lokakuuta. No, me MTKlaiset vietämme lihallista lokakuuta – ja kerromme siitä kaikille. 

MTK:ssa emme vietä lihatonta lokakuuta, vaan lihallista! MTK:n pääviesti ruokavalioon liittyen on: Paras ruoka tulee läheltä ja terveellisin ruokavalio on monipuolinen kotimaisista raaka-aineista koostuva, vaihteleva ja sesonginmukainen. Tälläinen ruokavalio on myös niin ympäristömyötäinen kuin mahdollista. 
 
Hyvä ravitsemus, ja terveellinen ruokavalio on kokonaisuus, jota yksittäiset ruoka-aineet eivät pelasta tai tuhoa. Kohtuullisuus on tässäkin hyve: kaikkea voi syödä - kohtuullisesti. Lihalla on paikkansa suomalaisten ravitsemuksessa ja ruokakulttuurissa – ja siten myös ruokalautasella. 
Liha on loistava proteiinin ja mm. raudan lähde. Liharuokia on hyvä valmistaa monipuolisesti arjessa ja juhlassa. Lihaa on tarjolla erittäin hyvin kotimaisena, monipuolisina tuotteina. 

MTK:ssa katsomme, että osana suomalaisten ravitsemussuositusten jalkauttamista, lihan käytön vähentäminen on saanut aivan liiaksi huomiota osakseen. Jostain syystä lihattomuus/lihan kulutuksen vähentäminen näyttää olevan mediaseksikäs aihe – josta on asiaa tuntemattomienkin helppo kohuta. Kuka tai ketkä kaikki tämän asian takana ovat, koska suomalaisista 96 % ilmoittaa syövänsä lihaa. Kannattaisi korostaa monipuolista ruokavaliota ja sen merkitystä sekä ilman muuta
kasvisten käytön lisäämistä. Kasviksia voi vallan mainiosti käyttää liharuoissakin monipuolisesti: keitoissa, padoissa, kastikkeissa sekä ilman muuta lisäkkeenä. 

Suomalaisten lihan kulutus on kohtuullisella tasolla kansainvälisestikin verrattuna. Söimme viime vuonna keskimäärin 76,6 kg lihaa per henkilö, joka on 400 g vähemmän kuin vuonna 2013. Eri lihalaaduista ainoastaan siipikarjanlihan kulutus kasvoi ollen 20,1 kg henkeä kohden. Faktaa on, että lihan kulutusluvut ilmoitetaan luullisena painona. Kun kulutuksessa huomioidaan kypsennys ja ruokahävikki, todellinen syöty lihamäärä on vähän yli 43 kg henkeä kohden vuodessa. Tästä punaisen lihan, eli naudan, porsaan ja lampaan osuus on vajaat 30 kg. Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 700-750 g (raaka liha) tai 500 g (kypsä liha) viikossa. Syömme siis lähes suositusten mukaisesti punaista lihaa, noin 600 g viikossa. Ja kyllä – meillä on riskiryhmiä, keski-ikäiset miehet, jotka syövät paljon lihaa ja suhteessa siihen liian vähän kasviksia. Miksi kaikki ravitsemusviestintä pitäisi tehdä riskiryhmien ehdoilla? Monipuolisuus, kohtuullisuus ja vaihtelevuus ei taida olla riittävän kiinnostavaa – median kannalta ainakaan.  

Kannattaa muistaa, että meillä Suomessa on maailman korkeimmat vaatimukset tuotannon suhteen – jo lainsäädännössä, olipa kyse sitten ruokaturvallisuudesta esim. eläintautien suhteen tai eläinten hyvinvoinnista. Tuotamme eettisesti laadukasta ruokaa. Näitä asioita meidän on jankutettava osana kuluttajatyötä ja markkinavaikuttamistamme – kaikkien ja joka tasolla MTK:n organisaatiossa. 

MISSÄ ON PIHVI

Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK


Olen toiminut MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pestissä keväästä 2010 alkaen. Perustehtäväni on edistää sekä suomalaisen ruoan menekkiä että suomalaista ruokakulttuuria. Näiden sisälle kuuluvia asiakokonaisuuksia taas ovat mm. ruuan alkuperä- ja laatumerkinnät, elintarvikkeiden jatkojalostus, julkiset ruokapalvelut, lähiruoka ja lyhyet toimitusketjut sekä ruokakasvatus. Näiden asioiden eteen teen työtä ilolla ja suurella sydämellä laajassa yhteistyöverkostossa ja monenlaisten eri toimijoiden kanssa.