Kiertävä talous on Euroopan suunta
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Kiertävä talous on Euroopan suunta
29.07.2015
Tämänhetkinen talousmallimme tuottaa huonoja tuotteita. Resurssien kestämätön käyttö on perimmäisenä syynä moniin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen. Siksi kiertotalous on elintärkeä vaihtoehto meille ja se tulee olemaan globaalin talouden megatrendi. Tämä koskettaa jokapäiväisiä valintojamme: ruokaa, liikkumista ja asumista.
Eurooppa on riippuvaisempi resurssien tuonnista kuin mikään muu alue maailmassa. Euroopan kilpailukykyä voitaisiin parantaa huomattavasti kiertotalouden avulla. Kiertotalous toisi meille yli satatuhatta uutta työpaikkaa, lisäisi kotitalouksien tuloja ja kasvattaisi BKT:tä. Julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus, sillä ne ovat EU:n BKT:stä 20 prosenttia. Ympäristöystävällisillä kiertotaloutta edistävillä julkisilla hankinnoilla on siis suuri vaikutus yhteiskunnan suunnan muutoksessa.
Vähemmän, paremmin ja resurssitehokkaasti ovat tulevaisuuden uusia lähtökohtia. Kehittyvä digitalisaatio mahdollistaa resurssitehokkaan kiertotalouden syntymisen. Huolellisesti harkitun tuotepolitiikan merkitys kasvaa. Tuotteen odotettua käyttöikää, kestävyyttä, uudelleenkäyttöä, varaosien saatavuutta ja kierrätettävyyttä tulisi lisätä. Lisäksi tuottajavastuun laajentamiselle on esitetty vähimmäisvaatimuksia.
Koko ruokajärjestelmä kestävyyttä tulisi parantaa. Systeemissä ruoka tuotetaan ja kulutetaan kestävästi, ja ravinteet kiertävät. Ilman hyväkuntoista maaperää ravinteet eivät kierrä optimaalisesti. Hyvä ojitus, monipuolinen viljelykierto ja kevennetty muokkaus ovat keskeisiä maaperän kunnon kannalta. Orgaanisten lannoitevalmisteiden pääsyä markkinoille ja käyttöä tullaan edistämään EU:n lannoitelainsäädännöllä.
Keskimäärin 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään EU:ssa. Loppuosa päätyy kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään noin 30 prosenttia. Saksassa, ja Itävallassa kierrätysaste on jopa 60 prosenttia. Suomessa kotitaloudet kuitenkin tuottavat jätettä paljon vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Olisi siis tärkeää ensisijaisesti vähentää jätteen muodostumista esimerkiksi tuotesuunnittelulla ja verotuksella. Jäljelle jäänyt jäte kierrätettäisiin mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. On otettava huomioon, että Suomessa on eniten haja-asetusaluetta EU:ssa, mikä tuo kierrätykselle omat haasteensa. Suunnitelmissa on, että kierrätystavoitteet nostettaisiin vähintään 70 prosenttia kiinteästä yhdyskuntajätteestä vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että meillä on sitovia tavoitteita. Kaikkien EU-jäsenmaiden tulee myös käyttää samanlaisia laskutapoja. Yhdyskuntalietteen käyttämisessä tulee käyttää varovaisuusperiaatetta, panostaa tutkimukseen ja uuteen teknologiaan, jotta mahdolliset haitta-aineet kuten raskasmetallit, hormonit ja lääke-jäämät saataisiin pois.
Euroopan komission tavoitteena on julkaista tämän vuoden lopulla kunnianhimoinen kiertotalousstrategia. Julkinen kuuleminen strategiaa koskien on tällä hetkellä käynnissä. Jokainen EU:n kansalainen voi ottaa osaa siihen. EU:n kansalaisten yleinen tietoisuus ja osallistuminen ovat ratkaisevassa asemassa, jotta siirtyminen kiertotalouteen onnistuu. Tiedotusta ja valistusta kestävien kulutus- ja tuotantomallien edistämisestä tulisi lisätä. Kiertotalouden tarinaa tulee siis kertoa!
Iida Viholainen
aiheet: eu, kiertotalous, kansainvälinen toiminta, euroopan ytimestä
EUROOPAN YTIMESTÄ
MTK:n Brysselin toimisto
Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.