Blogi – Kansainvälinen toiminta

Kivinen tie kohti hiilineutraalia EU:ta

25.06.2019

Keinoina komissio esittää investointeja teknologisiin ratkaisuihin, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä määrätietoisia toimia erityisesti teollisuus-, rahoitus- ja tutkimuspolitiikassa. Komissio korostaa myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä tavoitteen saavuttamisessa. Siirtymävaiheessa on tarjottava tukea asiasta kärsiville sosiaaliturvajärjestelmien sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla. Komissio korostaa vahvasti myös EU:n globaalia roolia asiassa. EU ei voi viedä pitkän aikavälin strategiaansa läpi yksin.  EU:n täytyy ottaa vahva rooli siinä kansainvälisessä yhteistyössä, jolla vähähiilisyyteen pyritään globaalilla tasolla.

Komissio toteaa tiedonannossaan, että kestävästi tuotetulla biomassalla on merkittävä rooli ilmastoneutraalissa taloudessa. Vuonna 2050 maapallolla on 30 prosenttia enemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ekosysteemeissä ja maankäytön muodoissa koko maailmassa. Silti EU:n maa- ja metsätaloussektoreiden on kyettävä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita, rehuja, kuituja, energiaa sekä rakennusalan ja muun teollisuuden tarvitsemia tuotteita. Päästöneutraalissa taloudessa biomassan kulutus on huomattavasti nykyistä suurempi. Komissio linjaa, että biomassan tuotannon kasvun on muodostuttava eri lähteiden yhdistelmistä. Samalla on huolehdittava luontaisten hiilinielujen säilyttämisestä tai jopa niiden kasvusta. MTK:n keskeisesti edustamilla maa- ja metsätaloussektoreilla on siten merkittävä rooli ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa.

Poliittiset ratkaisut hiilineutraalin EU:n saavuttamiseksi eivät ole helppoja. Asia oli viime viikolla, 20. kesäkuuta, Brysselissä pidetyn EU-huippukokouksen käsiteltävänä. Tavoitteena oli, että kaikki EU:n jäsenvaltiot olisivat sitoutuneet aikatauluun hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Lopputulos oli kuitenkin se, että mm. hiilivoimaan nojaava Puola ei hyväksynyt asiaa. Lehdistötietojen mukaan Puolan ohella asiaa vastustivat myös Unkari, Tšekki ja Viro. Asia ratkaistiin siten, että kokouksen päätelmien alaviitteeseen kirjattiin, että hiilineutraalius vuoteen 2050 on tavoite ”suurelle valtaosalle” jäsenmaista.

Jäsenmaiden erilaiset linjaukset ilmastonmuutokseen liittyen antavat osviittaa sille, että EU:n integraatio tulevina vuosina on koetuksella. Pyrkimys hiilineutraaliuteen on vahvasti poikkileikkaava, monia talouden sektoreita koskettava asia. EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on pian koetuksella, jos jäsenmaiden näkemykset ja aikataulut asiassa ovat erilaisia. Myös EU:n rooli globaalina ilmastojohtajana edellyttää yhtenäistä linjaa jäsenmailta. Lyhyellä aikavälillä asia tuo painetta viikon kuluttua EU:n puheenjohtajamaana aloittavalle Suomelle, jonka keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjunta. Ainakin itselleni kysymyksiä herättää naapurimaa Viron kovin Suomesta poikkeava ilmastolinja. Onko odotettavissa hiilivuotoa Suomenlahden yli?  

Myös edustamani Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on valmistellut kevään aikana omaa lausuntoaan Puhdas maapallo kaikille -ilmastostrategiasta. ETSK:n täysistunto hyväksyi viime viikolla asiaa koskevan lausunnon (SC/051). Sain läpi lausuntoomme muutosesitykset, jossa korostetaan luonnollisten hiilinielujen, kuten metsien ja hiiltä sitovien maatalouskäytäntöjen merkitystä. ETSK:n lausunnossa todetaan mm., että kestävä metsätalous yhdistettynä hiilivarastona toimivien ja fossiilisia raaka-aineita ja energialähteitä korvaavien puupohjaisten tuotteiden käyttöön edistää ilmastonmuutoksen hillintää pitkällä aikavälillä ja että maatalousmaan hiilensitomiskyky on olennaisen tärkeää käyttää hyväksi. Niin ikään lausunnossa todetaan, että kestävä metsätalous ja maatalousmaan hiilensitomispotentiaalin hyödyntäminen ovat osa ratkaisua.

aiheet: eu, ilmasto, euroopasta ja eusta, puhdas maapallo kaikille