Kokonaisnäkemys metsien käytöstä on tervetullut
Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen
Kokonaisnäkemys metsien käytöstä on tervetullut
25.11.2019
Ilmasto on maailmanlaajuinen, mutta metsäkeskustelu on hyvin Suomi-keskeistä. Tällöin unohtuu, että mikäli asetamme itsellemme investointitulpan, niin maailmanmarkkinoiden eli ihmisten tarvitsemat tuotteet tehdään jossakin muualla ja luultavasti ympäristöä rasittavammin.
Professorit Markku Ollikainen ja Jyri Seppälä kiinnittivät (HS 20.11.) huomiota kokonaisnäkemyksen puutteeseen metsistä käytävässä keskustelussa.
Professorien kanssa on helppo olla samaa mieltä useista asioista. Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraalisuustavoite on todella kova, ja metsänielujen kytkeminen tavoitteeseen luo suuria epävarmuuksia. Rakentamisesta ja muusta maankäytöstä johtuva metsäkato on aito ongelma.
Myös havaintoon metsiä koskevien näkökulmien vastakkaisuudesta on helppo yhtyä. On tunnettu tosiasia, että metsävarat kasvavat joka vuosi, mutta kuten professorit kertovat, EU:n laskentasääntöjen vuoksi asia voi silti kääntyä Suomelle ongelmaksi. Voidaan kysyä, onko vika todellisuudessa vai säännöissä?
Ilmasto on maailmanlaajuinen, mutta metsäkeskustelu on hyvin Suomi-keskeistä. Tällöin unohtuu, että mikäli asetamme itsellemme investointitulpan, niin maailmanmarkkinoiden eli ihmisten tarvitsemat tuotteet tehdään jossakin muualla ja luultavasti ympäristöä rasittavammin. Ympäristövastuu ja taloushyödyt jäävät toisten käsiin.
Suuret epävarmuudet leimaavat arvioita tulevaisuuden metsävarojen kasvunopeudesta ja puunkäytön kehittymisestä, kuten professoritkin kirjoittavat. Fossiilisten polttoaineiden käyttämättä jättäminen on sen sijaan täysin varma keino vähentää päästöjä. Ajatus, että fossiilisia raaka-aineita käyttävien sektoreiden pitäisi päästä pälkähästä metsien käytölle asettavien rajoitteiden avulla, on kestämätön.
Metsänieluja kannattaa vaalia ja pyrkiä vähentämään epävarmuuksia. Aivan olennainen asia on metsien kasvusta ja terveydestä huolehtiminen. Metsien kasvu tulee varmistaa ripeillä uudistamistoimilla sekä hoitamalla metsät oikea-aikaisesti. Samalla on pidettävä huolta metsien terveydestä. Mittavat metsätuhot Euroopassa ja muualla maailmassa kertovat, että havumetsät voivat ilmastonmuutoksen myötä muuttua nopeasti päästölähteiksi. Tämä on haitallista paitsi ilmastolle myös taloudelle, sillä vahingoittuneet puut jäävät helposti jalostamatta.
Suomen on yhteensovitettava päätavoitteensa ilmastonmuutoksen ehkäisystä, työllisyysasteesta ja kansantalouden tasapainosta. Huonolla taloudenpidolla ei ilmastonmuutosta selätetä: sekä EU että IMF ovat varoittaneet Suomea julkisen talouden epätasapainosta. Metsäteollisuuden investoinnit ovat tässä yhtälössä avainasemassa. Investoinnit työllistävät etenkin haja-asutusalueilla, luovat kansantalouden janoamia vientituloja sekä uudistavat alaa valmistamaan jatkossakin ilmastoystävällisiä tuotteita yhä pienemmin päästöin. Lopulta markkinat päättävät, mitkä investoinnit toteutuvat.
Tässä mielessä investointisuunnitelmien ei pitäisi tuottaa päättäjille professorien kuvaamaa päänvaivaa vaan avata näkymä mahdollisuuksien maailmaan. Investoinnit eivät tule Suomelle kalliiksi, mutta niiden jarruttaminen tulee.
Karoliina Niemi, Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry
Juha Hakkarainen, Metsäjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 25.11.)
aiheet: ilmastonmuutos, metsätalous, hiilensidonta, metsien käyttö