MTK:lla oli näyttelyssä oma osasto. Ensimmäisenä näyttelypäivänä keskustelutti erityisesti maatalouden kannattavuus. Lisäksi neuvoja kysyttiin muun muassa siitä, miten tulee toimia sukupolvenvaihdoksessa. Myös liittojen alueellisista tapahtumista kysyttiin sekä jäseneduista.  

Himmasen perhe saapui KoneAgriaan Raaseporista. 

Leppä kohdisti katseet avajaisyleisöön, ruuantuottajiin.

-    Ilman teitä tulisi nälkä, muistutti Leppä. 

Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi tuotettu ruoka ja kannattava maatalous kulkevat Lepän mukaan käsikädessä. Maatalouden päästövähennyksiä ja maatalouden kannattavuutta pitää tarkastella yhdessä. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, jos taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja maatalous on kannattavaa. 

Leppä ehdottaa kokonaiskuvan muodostamista ruokajärjestelmän päästövähennyksistä yhdessä sekä MTK:n että Elintarviketeollisuuden tekemän ilmastotiekartan kanssa. 

-    Avuksi tähän tarvitsemme myös oikeanlaiset mittarit, joiden avulla voimme tarkastella päästövähennysten ja tarvittavien taloudellisten investointien ja kannusteiden välistä suhdetta. Kun kannattavuus ja päästövähennys kulkevat rintarinnan, maataloudelle voidaan asettaa oma päästövähennystavoite.

Kyky tuottaa ruokaa vaarassa

Marttila muistutti messuväkeä siitä, miten korona on nostanut suomalaisen ruuan ja ruuan tuottajien arvostusta. Suomalainen ruokajärjestelmä selvisi testistä hyvin arvosanoin. Arvostusta ei ole kuitenkaan kyetty muuttamaan rahaksi ja arvonlisäksi. Pitkään jatkunut kelvoton kannattavuustilanne on nakertanut maatalouden toimintaedellytyksiä.

Marttilan mukaan viimeisten kuukausien aikana tilanne on kärjistynyt laajamittaiseksi ja syväksi talouskriisiksi, kun superinflaatio on nostanut maatalouden tuotantokustannuksia. 

-    Mikäli tilannetta ei saada vakautettua, on suomalaisen ruokajärjestelmän vakaus ja kestävyys uhattuna. Oman ruokamarkkinamme on reagoitava. 

-    Nyt on näytön paikka siinä, miten koko ala on sitoutunut kestävään ruokajärjestelmään. Kestävyys ei mittaa pelkästään omaa toimintaamme vaan myös sitä, miten Suomi kantaa oman globaalin vastuunsa. 

Marttila muistuttaa, että hyvinvoiva Suomi ei voi jättäytyä tuonnin varaan ja viedä leipää nälkäänäkevän suusta. 

-    Tällä tahdilla olemme menossa kohti maailmanlaajuista ruokakriisiä. Maatalous ei kykene tuottamaan tarpeeksi, kauppajärjestelmä rakoilee ja lopputuloksena on nälkää, levottomuuksia ja kansainvaelluksia, Marttila maalaa. 

Marttilan mielestä akuutti markkinatilanne ei voi olla näkymättä maatalouspolitiikan valmistelussa. Ilmasto ja ympäristö on otettava vielä nykyistä paremmin huomioon – hyvääkin pitää jatkuvasti parantaa. 

-    Mutta tästä huolimatta on katse kiinnitettävä maatalouden kykyyn kehittyä, investoida ja houkutella uusia yrittäjiä. Tulevaisuuden vastuullinen ruoka ja sen vaatimat kustannukset eivät saa olla pelkästään maatalousyrittäjien taakka. Jokainen meistä ruokaa tarvitsevista kantakoon vastuunsa.
 

Juha Marttila

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)

+35820 413 2340

+35850 341 3167

aiheet: ilmasto, ympäristö, maatalous, koneagria, kannattavuus