null Korona-pandemia muuttaa ruokaketjujen toimintaa

Uutinen – Kotieläimet ja maito

Korona-pandemia muuttaa ruokaketjujen toimintaa

14.5.2020

Työntekijöiden sairastuminen korona-virukseen on aiheuttanut haasteita ei vain lihasektorilla ja Amerikoissa, vaan vaikutuksia näkyy kaikilla sektoreilla myös Euroopassa. Osasyinä työntekijöiden sairastumisiin ovat tiiviit työolosuhteet, lyhyet etäisyydet kollegoihin tuotantotiloissa ja ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen. Työntekijät asuvat paikoin ahtaasti asuntoloissa, missä virus pääsee leviämään helpommin omiin kollegoihin. 

Toistuvasti viime viikkojen aikana USA:sta on välitetty uutisia, joiden mukaan teurastamoita on suljettu työntekijäpulan vuoksi, kun iso osa henkilöstöstä on sairastunut koronavirukseen. Tilannetta on vaikeuttanut se, että osa työntekijöistä on tullut sairaana töihin ja jopa määrätty tulemaan töihin kesken toipumisen. Monet terveet työntekijät eivät ole uskaltaneet enää mennä töihin tautipelon takia.

Valitettavasti eurooppalainen lihateollisuuskaan ei voi huokaista helpotuksesta, sillä viruksen levitessä on myös teurastamoiden ja lihanjalostuslaitosten henkilöstö sairastuneet mm. Saksassa ja Espanjassa. Hankalin tilanne on maissa, jossa teollisuudessa useimmiten ulkomaisille työntekijöille tarjonnut asuntolamajoituksen työnteon ajaksi. Työyhteisöön päässyt virus on levinnyt kollegoihin myös siksi, ettei asuinolosuhteissa ole pystytty järjestämään riittäviä karanteeniolosuhteita ja hygieniaa on hankala ylläpitää riittävällä tasolla.  

Maailman suurimman elintarviketeollisuusyrityksen Cargillin toimet tilanteesta selviämiseksi ovat olleet mittavia, sillä he ovat vastuussa kahteen suuntaan ketjun toimivuudesta: sekä siitä, että viljelijät saavat eläimestään toimeentulon, kun teurastamot ottavat eläimiä vastaan ja siitä, että ihmisille saadaan riittävästi ruokaa markkinoille. Markkinoiden toimivuudesta huolehtiminen on tärkeää, toteaa Cargill the Guardianin artikkelissa 11.5.2020. Gargillilla on teurastavia tuotantolaitoksia ympäri maailmaa.  

Aikaisemmin uutistoimisto Bloomberg raportoi tuotantolaitosten sulkemisesta myös Kanadassa ja Brasiliassa työntekijöiden sairastumisten takia. Laajoja poissaoloja ei voida korvata normaalitilanteessa, saati sitten epidemian aikana.
 

Vaikutukset globaaleihin markkinoihin


Lihantuotantoketjujen häiriötilanteet vaikuttavat aina hintatasoon maailmanmarkkinoilla, ja näin voi sanoa edelleen. Tuottajahinnat ovat pääasiassa olleet laskusuuntaisia, mutta hintataso on vaihdellut runsaastikin EU-jäsenmaiden välillä ja tilanne elää varsin voimakkaasti. Siipikarja-alalla nähdään ongelmia erikoislintujen kasvatuksessa, sillä viiriäiset, hanhet ja muut arvokkaammat siipikarjanlihalaadut eivät käy kaupaksi ravintolasektorin sulkutilanteen vuoksi. Samaan aikaan Suomessa siipikarjanlihaa myydään paljon ja kysyntää on nähtävästi riittänyt myös tuoreelle tuontilihalle vähittäiskaupoissa.  

EU-sianlihamarkkinoilla taas hinnat ovat laskeneet lyhyellä tähtäimellä kohti 2019 alkuvuoden hintoja. Markkinoiden turbulenssi on johtanut siihen, että suurista tuottajamaista lähetetään naapurimaihin todella halpaa lihaa, mikä sotkee kyseisen maan kotimarkkinamenekin ja vaikuttaa sitä myötä paikallisten teurastamoiden ja lihajalostamoiden kannattavuuteen, kun oma tuotanto joudutaan ohjaamaan pakkasvarastoihin entistä enemmän.  

Lihamarkkinoiden ennustettavuus on todella haastavaa ja tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään. Kuitenkin lihan vienti toimii normaalisti, jos tuotantoa on pystytty ylläpitämään. Markkinoiden kannalta on myönteistä, että Kiina ostaa edelleen runsaasti lihaa ja lihatuotteita laajalle levinneen afrikkalaisen sikaruton (ASF) saneerauksen vuoksi. ASF tulee olemaan myös Euroopan sianlihamarkkinan huolena jatkossakin ja toimiala katsookin, että se on korona-pandemiasta huolimatta suurin haaste tälläkin hetkellä sianlihamarkkinoille.  

Maitomarkkinoiden koronavaikutuksista Rabobank on esittänyt kolmen aallon mallia. Ensimmäisessä aallossa hamstraus kasvatti maitotuotteiden kysyntää vähittäiskaupassa ja paikkasi horeca-sektorin romahdusta. Meijereiden tekemistä tuotannon muutoksista huolimatta arvokkaiden juustojen kysynnän romahdusta on ollut haastava paikata etenkin siellä missä horeca-myynnin osuus on ollut suuri. USA:ssa osuus on noin 50 %. Nyt toisessa aallossa pohjoisella pallon puoliskolla on korkeantuotannon kausi käynnissä ja varastomäärät kasvavat, mikä pitää hinnat laskusuunnassa. Kolmannen aallon myötä hintojen odotetaan jatkavan laskuaan loppuvuonna globaalin taantuman vuoksi. Toukokuun alussa EU:n avaama yksityisen varastoinnin tuki ja koronarajoitusten löysentämiset ovat loiventaneet EU-markkinoilla maitotuotteiden hinnan laskua.      

Energian kulutuksen ja hinnan voimakas alentuminen pitäisi näkyä polttoaineiden, lannoitteiden ym. energiaintensiivisten tuotteiden hintaan. Kokonaiskulutuksen alentuessa myös uusiutuvien liikennepolttoaineiden kulutus on laskenut ja sillä on laajat vaikutukset rehumarkkinoihin. Liikennepolttoainetuotannossa syntyvän valkuaisrehun tarjontaa on supistunut ja vaikuttanut mm. gmo-vapaan rapsirouheen tarjontaan.  

 

Kulutustottumukset muuttuvat samoin kuin kulutuspaikat


Pandemian odotettiin vaikuttavan jakeluketjuun laajasti. Käytännössä logistiikan ongelmat ovat jääneet vähäisiksi. Pääosa kulutusmuutoksesta kytkeytyy ravintola- ja suurkeittiöruokailut vaihtumiseen kotiruokailuun ja ruuan raaka-aineiden hankintaan vähittäiskaupasta. Etätöissä olevan ruoanlaittajan ympärillä on pyörinyt vielä etäkoululaisia ja päiväkoti-ikäisiä. On selvää, että ruuanlaittoon käytettävissä oleva aika vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Huomioitava on myös ruuan verkkokaupan huikea kasvu, millä voi olla vaikutusta myös tuotteiden menekkiin.  

Useat tahot eri puolilla Eurooppaa ovat todenneet samaa, erityisesti lihojen arvo-osat, arvokkaat juustot ja lisäarvotuotteet ovat menettäneet markkinaosuuksiaan edullisemman ja nopeasti kotona valmistelttavan ruoan alta. Jakelutien muutoksesta ovat kärsineet myös muut elintarvikesektorit. Esimerkiksi niin ranskanperunoiden kuin parsan kulutuksessa on nähty notkahduksia. Suoraan pellolta tulevat tuoretuoteketjut ovat kärsineet työvoimapulasta joka puolella maailmaa ja paljon tuotteita on jäänyt korjaamatta.

 

Mari Lukkariniemi
Marjukka Manninen
Saara Patama
Leena Suojala 
Juha Ruippo

 



aiheet: markkinat, korona