Takaisin Kotimaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Blogi – Kotimainen ruoka

Kotimaista ruokaa kuntalaisten lautasille

23.10.2015

Suomalaiset syövät noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella vuosittain. Näistä julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli, sillä puolet eli noin 420 miljoonaa ateriaa tarjotaan verovaroin rahoitetuissa julkisissa keittiöissä. Jokainen suomalainen syö vuosittain noin 100 ateriaa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa jne.

Näillä yhteisestä rahapussista rahoitetuilla aterioilla on valtava kansanterveydellinen, kulttuurinen ja aluetaloudellinen vaikutus. Parhaimmillaan vaikutus on positiivinen! Ja tässä kokonaisuudessa sekä kotimaisella ruoalla että paikallisella lähiruoalla on tärkeä rooli. Suomalaisten verorahoja ei pidä tuhlata ulkomaisen ruoan ostoon. Kääntämällä ruokahankinnat kotimaiseen ruokaan, kaikki julkiset keittiöt voivat osaltaan osallistua talkoisiin Suomen talouden tervehdyttämiseksi.

Suomalaisten kuluttajien luottamus kotimaiseen ruokaan on vahva: arvostamme varsin yksituumaisesti kotimaista ruokaa ja pidämme sitä turvallisena. Tämän osoittavat lukuisat eri tutkimukset. Suomi Syö2014-tutkimuksen mukaan (Taloustutkimus) 60 % kuluttajista tarkistaa ruoan alkuperän kaupassa, maito- ja lihatuotteissa 75 %. Lähiruokaa, kiitos -selvityksessä 2013 tuli esiin, että kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Suomalaiset painottavat myös lähiruokaa ja toivovat, että ruoan alkuperämaa näkyisi ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa. (MTK 2013)

Julkisissa ruokapalveluissa kotimaisen ruoan osuus on selvästi pienempi kuin kotitalouksien ruokahankinnoissa. Osuus vaihtelee alueittain ollen 60 – 80 % välillä (Ruralia 2014). Joka puolella Suomea on varaa parantaa ja nostaa kotimaisuusastetta. Julkisissa ruokapalveluissa ruoan alkuperän selvittäminenkin voi olla mahdotonta. Faktaa on, että pääsääntöisesti alkuperää ei kerrota ateriapalveluiden asiakkaille lainkaan. Tarjonnan suhteen tilanne on pahimmillaan sellainen, että julkisten ruokapalveluiden ruokalistalla on esimerkiksi possun lihaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi lainvastaista. Eikö olekin epäreilua?

Tullitilastot osoittavat, että ruoan tuonti on edelleen kasvanut. Elintarvikkeiden kauppatase on pahasti alijäämäinen. Siksi kuntapäättäjienkin tulisi vakavasti ja tosissaan miettiä keinoja, kuinka kuntien päätöksillä voidaan vaikuttaa yleisen taloustilanteen kohentamiseen. Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on 350 miljoonaa euroa vuosittain. Siksi kotimaisen ruoan osuuden kasvattaminen ateriatarjonnassa on merkityksellinen, mutta helppo ja erittäin tehokas tapa osallistua taloustalkoisiin.

Vastuu kotimaisten ruokatarvikkeiden hankinnasta on aina kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla. Hankintalaki ei rajaa - ei ole koskaan rajannut, eikä tule rajoittamaan - lähiruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa, vaikka näin usein on luultu ja väitetty. Laki kyllä mahdollistaa sellaisten hankintakriteerien käytön, jotka puolestaan mahdollistavat kotimaisen ruoan hankinnan. Päinvastaiset väitteet ovat tekosyitä. Kunnissa kuntapäättäjillä on valta ja vastuu tehdä strategiatason päätöksiä siitä, mitä kuntalaisten lautasilla tarjotaan ruoaksi. Asian lopullinen mahdollistaminen on kuitenkin ruokapalvelu- ja hankinta-ammattilaisten käsissä. Kotimainen lähiruoka mahdollistuu, kun se otetaan huomioon ja ruokalistalle jo suunnitteluvaiheessa!

Hankintatoimen päätöksenteossa ja suunnittelussa mennään valitettavan usein hinta edellä, eikä laatukriteereitä ei ole mietitty riittävästi. Tähän kriteerien pohdintaan ei joko ole haluttu tai osattu panostaa. Hankinnoissa tulee kuitenkin yhä enemmän kiinnittää huomiota ruoan laatuun taloudellisten mittareiden rinnalla. Ruoan laatua voidaan tarkastella ruoan laadun, ravitsemuslaadun, kestävän kehityksen sekä paikallisuuden ja vaikkapa tuoreuden ulottuvuuksien näkökulmasta. Laatukriteeristön rakentaminen on iso ja vaativa työ, jonka eteen tulee nähdä vaivaa ja tehdä yhteistyötä moniammatillisesti.

Kotimainen ruoka ruokalautasille on selkeästi kestävä valinta. Kun julkisten keittiöiden elintarvikehankinnoissa valitaan kotimaista ruokaa, varmistetaan samalla, että ruoan alkuperä, tuotantotapa ja ympäristövaikutukset ovat tiedossa ja omassa hallinnassa. Samalla edistetään sekä suomalaista että paikallista oman alueen ruokakulttuuria. Kotimaisen ruoan valinta kuntaruokailuun on myös valinta kotimaisen maatalous- ja elintarviketuotannon jatkumisen ja monipuolisen yrittäjyyden kehittymisen puolesta. Kyse on myös huoltovarmuuteen vaikuttamisesta! Kotimaisen ruoan käyttäminen julkisissa ruokapalveluissa pistää veroeurot pyörimään omassa maassa ja omalla alueella. Se on selkeä panostus talouteen!

MISSÄ ON PIHVI

Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK


Olen toiminut MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pestissä keväästä 2010 alkaen. Perustehtäväni on edistää sekä suomalaisen ruoan menekkiä että suomalaista ruokakulttuuria. Näiden sisälle kuuluvia asiakokonaisuuksia taas ovat mm. ruuan alkuperä- ja laatumerkinnät, elintarvikkeiden jatkojalostus, julkiset ruokapalvelut, lähiruoka ja lyhyet toimitusketjut sekä ruokakasvatus. Näiden asioiden eteen teen työtä ilolla ja suurella sydämellä laajassa yhteistyöverkostossa ja monenlaisten eri toimijoiden kanssa.