Kriisin jälkeen kriisi?
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Kriisin jälkeen kriisi?
31.03.2020
En halua olla pessimisti; ennemmiten realisti. Olemme kokemassa nyt muutoksia, jotka jättävät jälkensä. Ne muuttavat asioita pidemmälläkin aikavälillä ja varmasti. Hiukan tulee mieleen aikanaan tehdyt scifi- elokuvat, joiden todenperäisyyteen suhtauduttiin vähätellen. Nyt ne vaikuttavat jopa todelta?
Koronaviruksesta puhutaan nyt valtavan paljon. Ei uutista, kirjoitusta tai mielipidettä, jota ei yhdistetä virukseen. Jopa Tasavallan Presidenttikin siihen yhdistetään, vaikka valtiosäännön mukaan hänellä ei ole tähän asiaan mitään roolia; ellei tämä sitten ole ulkopolitiikkaa tai arvojohtamista? Nyt keskeisintä on se, että johtajuus on vankasti hyppysissä; tämän ainakin jokainen armeijan käynyt ymmärtää.
Tilanne on täysin uusi mutta ei suinkaan ikuinen. Se kestää aikansa, ja sitten alkaa taas arki. Varmasti silloin sanotaan viisauden sanoja, miten asiat olisi tullut hoitaa. Monta jälkikäteistä viisasta paljastuu. Monta hallitusohjelman kohtaa vedetään punaviivalla ylitse ja rakenteet paukkuvat. Nykyisen hallituksen ohjelma luodaan uudelleen ja toivottavasti silloin poliittinen kenttä muistaa asioita edes pari vuotta taaksepäin. Ja tietää miksi moni toiminta aloittaa alusta.
Jo nyt käydään selkeästi huutokauppaa siitä kuka/ketkä saavat suoraa avustusta tai muuta tukea. Kaikilla näyttää olevan kiire tasavallan rahakirstulle (, joka on muuten tyhjä). Useille tämä on perusteltua, mutta kaikilla tarpeen suuruusluokka on ylimitoitettu ja kasaa vain valtionvelkaa.
Tämä kriisi ei ole taloudellinen kriisi, vaan se on oleellisesti laajempi. Se kuitenkin tarkoittaa, että laajentuneena se lopulta koituu koko kansakunnan talouskriisiksi kaikkine eri muotoineen. Kokemus on ikään kuin vastakkainen 90-luvun talouslamalle. Se oli ensisijaisesti taloudellinen mutta aikaa myöten muuttui myös pitkäkestoiseksi rakenteelliseksi ja sosiaaliseksi murrokseksi.
Lopputulos näiden kriisien osalta on suunnilleen sama. Erona ehkä kuitenkin se, että 90-luvun laman Suomi maksoi ihan itse; nykyisen laman maksaa koko maailma. Tämä tilanne tarvitsee voimakastahtoisia johtajia ja johtajuutta. Myös kykyä riskinottoon.
Maaseudun ja maa -ja metsätalouden kannalta koronakriisi on hyvin moniulotteinen. Yksi väittää, että tämä on MTK:n järjestämä propaganda-juttu; toinen havahtuu huomaamaan maalaisserkun tarpeellisuuden ja oikeuden tai maaseudun palveluiden, koulujen merkityksen ja kesämökin uuden käyttötavan.
Toivottavasti kaikkineen havainnoimme nyt laajemmin ja tarkemmin.
Markku Vuorensola
mvuorens@welho.com
aiheet: veteraanivärinää
