Lausunto

Valtioneuvoston asetus tuesta viljelijöille, jotka kärsivät lähi-idän kriisistä johtuvista taloudelliseen elinkelpoisuuteen vaikuttavista erityisistä ongelmista

26.08.2026

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetuksen muutosesityksestä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

MTK pitää kriisituen käyttöönottoa välttämättömänä. Lähi-idän kriisi on kärjistänyt maatalouden tuotantopanosten kustannuskriisiä tilanteessa, jossa suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut jo ennen kriisiä erittäin heikko. Erityisesti lannoitteiden ja polttoaineiden kustannusten nousu on kohdistunut  suoraan maatilojen maksuvalmiuteen, tuotantopäätöksiin ja tulevien tuotantokausien edellytyksiin. Kriisitukea tarvitaan nopeasti, koska kustannusnousu vaikuttaa välittömästi tilojen kykyyn jatkaa tuotantoa,  tehdä välttämättömiä panoshankintoja ja ylläpitää kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuutta.

MTK pitää myös perusteltuna, että tuki pyritään toimeenpanemaan hallinnollisesti yksinkertaisesti ja  nopeasti. Kriisituki menettää merkittävän osan vaikuttavuudestaan, jos sen maksaminen viivästyy tai  jos tukijärjestelmä rakennetaan liian raskaaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Olemassa olevien tukijärjestelmien hyödyntämistä voidaan pitää lähtökohtaisesti ymmärrettävänä, mutta hallinnollinen helppous ei voi olla hyväksyttävä peruste tuen epäoikeudenmukaiselle tai syrjivälle kohdentamiselle.

MTK ei voi hyväksyä luonnoksessa esitettyä tuen kohdentamistapaa. Esityksen keskeinen ongelma on,  että tukea ei kohdenneta riittävällä tavalla Lähi-idän kriisin aiheuttamien todellisten kustannusvaikutusten perusteella, vaan lähinnä olemassa olevien tukiteknisten rakenteiden kautta. Lopputuloksena hallinnollinen toteutettavuus näyttää ohittaneen tuen alkuperäisen tarkoituksen: niiden tilojen tukemisen,  joihin kriisin aiheuttama lannoitteiden, energian ja polttoaineiden hinnannousu on kohdistunut voimakkaimmin.

Suomelle on myönnetty EU:n kriisirahoituksesta 8 782 600 euroa. Komission sääntely mahdollistaa lisäksi kansallisen lisärahoituksen käytön enintään 200 prosenttiin asti EU-rahoituksen määrästä. Tämä  tarkoittaa, että Suomen olisi mahdollista täydentää EU-rahoitusta noin 17,6 miljoonalla eurolla kansallista rahoitusta ja muodostaa yhteensä noin 26,4 miljoonan euron tukikokonaisuus. MMM:n esitys ei 
kuitenkaan hyödynnä tätä mahdollisuutta, vaan rajautuu EU-rahoituksen jakamiseen kapeasti määritellylle tuensaajajoukolle. MTK pitää tätä vakavana puutteena. Pelkkä 8,8 miljoonan euron EU-rahoitus on  riittämätön suhteessa maatalouteen kohdistuneeseen kustannusnousuun. Kriisin aiheuttamat lisäkustannukset lannoitteissa, polttoaineissa ja energiassa ovat selvästi suuremmat kuin nyt esitetty tukimäärä. Suomi jättää käyttämättä EU:n salliman mahdollisuuden rakentaa aidosti vaikuttava tukikokonaisuus tilanteessa, jossa maatilojen maksuvalmius ja tuotannon jatkuvuus ovat merkittävästi heikentyneet.

MTK katsoo, että esitetty tukimalli ei täytä riittävällä tavalla objektiivisuuden eikä syrjimättömyyden vaatimusta. Samasta kustannusshokista kärsiviä viljelijöitä kohdellaan eri tavoin riippuen tuotantosuunnasta ja siitä, kuuluuko tila tietyn olemassa olevan palkkiojärjestelmän piiriin. Tämä johtaa tilanteeseen,  jossa osa kriisin kustannusvaikutuksista voimakkaasti kärsineistä tiloista jää kokonaan ilman tukea, 
vaikka tuen perusteena olevat kustannuserät koskevat laajasti koko aktiivista maataloustuotantoa.

MTK paheksuu erityisesti sitä, että viljantuotanto sekä osa erikoiskasveista jäisivät esityksen mukaan  kokonaan tukitoimien ulkopuolelle siitä huolimatta, että juuri peltokasvituotannossa lannoite- ja polttoainekustannusten nousu on ollut suhteellisesti erittäin merkittävä kannattavuutta heikentävä tekijä. MTK  pitää tätä ratkaisua kestämättömänä ja tuen tarkoituksen vastaisena. Ratkaisu on ristiriidassa sen  kanssa, millä perusteilla kriisitukea ylipäätään esitetään maksettavaksi. Esitys ei kohdenna tukea johdonmukaisesti kriisin aiheuttamaan kustannusrasitukseen, vaan rajaa tuen saajia tästä näkökulmasta  perusteettomalla tavalla.

MTK esittää, että kriisituki rakennetaan samoja periaatteita noudattaen kuin vuoden 2023 kustannustuki. Tuen perusteena tulee käyttää objektiivisia, koko maahan sovellettavia ja tuotannon kustannusrakennetta kuvaavia laskentaperusteita ja varmistaa viljelijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Tukimallissa  tulee huomioida sekä tuotantosuuntakohtaiset lannoitteiden käyttötarpeet että polttoaineiden käytöstä  aiheutuvat kustannukset. Näin tuki voidaan kohdentaa huomattavasti nykyistä oikeudenmukaisemmin  niille tiloille, joihin kriisin kustannusvaikutukset ovat todellisuudessa kohdistuneet.

Lannoitetuen tukiperusteena käytetäisiin kasvukaudelle 2027 hankittujen lannoitteiden määrää ja hankintahintaa. Tukikelpoiseksi kustannukseksi hyväksytään se osa lannoitteen hinnasta, joka ylittää ennalta määritellyn normaalin hintatason ja tästä lisäkustannuksesta korvataan esimerkiksi 40–50 prosenttia ja tuki maksetaan toteutuneiden hankintojen perusteella. Polttoainekustannusten tukiperusteena käytetään maatilan aikaisempaa polttoaineen käyttöä tai tuotantosuuntakohtaisia laskennallisia  kulutuskertoimia. Tukikelpoiseksi hyväksytään se osa polttoaineen hinnasta, joka ylittää ennalta määritellyn vertailuhinnan ja tästä lisäkustannuksesta korvataan osa esimerkiksi 40–50 prosentin tukitasolla.  Järjestelmä välttelee keinotekoisia kannustimia lisätä polttoaineen käyttöä, koska tuki perustuu aiempaan tai laskennalliseen käyttöön eikä tuleviin hankintoihin. Kustannustuen toimeenpanosta vastaisi Ruokavirasto.


MTK edellyttää, että asetusluonnosta muutetaan seuraavasti:

1. Suomi hyödyntää komission salliman kansallisen lisärahoituksen täysimääräisesti ja täydentää 
EU:n 8,8 miljoonan euron kriisirahoituksen kansallisella rahoituksella enimmäismäärään asti.
2. Tuen jakoperusteet muutetaan objektiivisiksi, läpinäkyviksi ja syrjimättömiksi siten, että ne perustuvat kriisin todellisiin kustannusvaikutuksiin eivätkä olemassa olevien tukijärjestelmien hallinnollisiin rajoihin.
3. Tuki kohdennetaan ensisijaisesti kriisin seurauksena kohonneisiin lannoite- ja polttoainekustannuksiin.
4. Tukimalli toteutetaan vuoden 2023 kustannustuen periaatteita noudattaen siten, että laskentaperusteissa huomioidaan sekä lannoitteiden että polttoaineiden kustannusnousu.
5. Viljantuotanto, kaikki merkittävät lannoitteita ja polttoaineita käyttävät peltokasvit sekä muut 
kustannusnoususta kärsineet tuotantosuunnat otetaan tuen piiriin.

MTK katsoo, että nykyisessä muodossaan asetusluonnos ei turvaa kriisituen oikeudenmukaista, vaikuttavaa eikä kustannusperusteista kohdentumista. Esitys jättää ilman hyväksyttävää perustetta tuen ulkopuolelle tuotantosuuntia, joihin lannoitteiden ja polttoaineiden hinnannousu on kohdistunut voimakkaasti. Samalla Suomi jättää käyttämättä EU:n sallimat kansallisen lisärahoituksen mahdollisuudet,  vaikka kriisin mittaluokka edellyttäisi huomattavasti vahvempaa tukikokonaisuutta.

MTK katsoo, että asetusluonnosta on muutettava olennaisesti ennen sen hyväksymistä. Tuen tulee  vastata kriisin todellista kustannusrasitusta, ei tukijärjestelmien hallinnollista mukavuutta. Kriisituen tulee olla nopea, yksinkertainen ja toimeenpantavissa oleva, mutta ennen kaikkea sen tulee olla oikeudenmukainen, vaikuttava ja kohdistua niihin tiloihin, joiden taloudellista elinkelpoisuutta Lähi-idän kriisin aiheuttama lannoite-, energia- ja polttoainekustannusten nousu on tosiasiallisesti heikentänyt.

Helsingissä 26.8.2026.

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Johan Åberg
maatalousjohtaja

Juha Lappalainen
tutkimuspäällikkö

aiheet: lausunto, lähi-itä, kriisituki