Blogi – Jäsenyys

Saraksen tila, pakkolunastus ja omaisuudensuoja – miksi asia vietiin ihmisoikeustuomioistuimeen 

19.03.2026

Maaliskuussa 2026 tuomioistuin hylkäsi valituksen, jossa katsottiin, ettei Saraksen tilasta maksettu lunastuskorvaus vastannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuojaa koskevan artiklan vaatimuksia.  

Ratkaisu oli monille pettymys. Samalla se on kuitenkin merkittävä muistutus siitä, että omaisuudensuoja on ihmisoikeuskysymys. Tämä onkin osa MTK:n pitkäjänteistä edunvalvontatyötä, jolla vahvistetaan maanomistajien asemaa Suomessa. Tuomioistuimen sivuuttamat omaisuudensuojaa koskevat kysymykset osoittavat, että vahvaa edunvalvontaa pakkolunastuksia kohtaan tarvitaan jatkossakin. 

Mistä Saraksen tapauksessa oli kyse? 

Saraksen tila on Vantaalla sijaitseva, yli 300 vuotta saman suvun hallussa ollut maatila. Kaupunki lunasti tilan osana Kivistön alueen kehittämistä. Lunastuksesta maksettu korvaus, 3,25 miljoonaa euroa, jäi selvästi alle hinnan, jota yksityinen rakennusliike oli aiemmin ollut valmis maksamaan alueesta (11,2 miljoonaa euroa). 

MTK vei asian EIT:n arvioitavaksi, koska järjestön näkemyksen mukaan pakkolunastus ja korvaustaso herättivät vakavia kysymyksiä. 

Lunastushinta perustui vertailukauppoihin (16kpl), joissa jokaisessa kunta itse oli toiminut ostajana ja kaupat olivat syntyneet lunastusuhan alla. Kunnalla on mahdollisuus pitää kauppahintatilastoa matalla, eikä se silloin voi olla markkinahinta alueesta. Markkinahinnan olisi pitänyt olla se hinta, jonka rakennusliike olisi ollut halukas alueesta maksamaan. 

Mitä EIT ratkaisi – ja mitä se ei ratkaissut? 

EIT hylkäsi valituksen ja totesi, että kunnilla on laaja harkintamarginaali maanhankinnassa ja yhdyskuntasuunnittelussa, eikä valituksessa ollut osoitettu, että markkina-arvo olisi laskettu puutteellisen tiedon varassa.  Samalla tuomioistuin jätti ottamatta kantaa useisiin keskeisiin kysymyksiin, kuten kuntien mahdolliseen voitontavoitteluun pakkolunastuksilla tai Suomen lainsäädännön yleiseen ihmisoikeussopimuksen mukaisuuteen. 

Miksi MTK lähti mukaan tähän edunvalvontaprosessiin? 

MTK ei lähtenyt Saraksen prosessiin yksittäisen tapauksen vuoksi, vaan maanomistajien perusoikeuksien puolustamiseksi. Maanomistajienkin tavoite oli, ettei kukaan tämän jälkeen joutuisi vastaavaan tilanteeseen Suomessa. Julkinen keskustelu on toiminut, uusia vastaavia pakkolunastuksia ei viimeisen vuoden aikana ole noussut tietoomme, ja kuntapäättäjät ovat yhä useammassa kunnassa ääneen sanoneet, että tällaisia prosesseja ei lähdetä toteuttamaan. MTK jatkaa tilanteen seuraamista. 

MTK:n tavoitteena oli saada kansainvälisen tuomioistuimen arvio Suomen lainsäädännöstä ja käytännöistä ja nostaa esiin rakenteelliset ongelmat lunastuskorvauksissa. Lisäksi haluttiin vahvistaa omaisuudensuojan asemaa osana maankäyttö ja elinkeinopolitiikkaa. 

Jo se, että asia otettiin EIT:n käsiteltäväksi, on poikkeuksellista ja merkityksellistä. Suomea koskevia omaisuudensuojaan liittyviä ratkaisuja on annettu vähän, ja Saraksen tapaus on lisännyt julkista ja poliittista painetta tarkastella lunastusjärjestelmää kriittisesti.  

Miksi maanomistajien asema tästä huolimatta paranee? 

Vaikka valitus hylättiin, ratkaisu sisältää maanomistajien kannalta erittäin tärkeän viestin.  

EIT korosti, että yleiseen etuun ei voida vedota mielivaltaisesti ja että maa-alueiden pitäminen pitkään varannossa ilman todellista aikomusta kehittää aluetta voi muodostaa omaisuudensuojan loukkauksen, jos maanomistaja jää arvonnoususta osattomaksi.  

Tämä on merkittävä linjaus suomalaisessa kontekstissa kolmesta eri syystä: 

• Se vahvistaa, että omaisuudensuojan ihmisoikeusulottuvuus koskee myös kaavoitusta ja maapolitiikkaa. 

• Se lisää painetta kehittää lunastuslainsäädäntöä ja käytäntöjä oikeudenmukaisempaan suuntaan. 

• Se haastaa kuntia käyttämään harkintavaltaansa vastuullisesti ja omaisuudensuojaa kunnioittaen. 

Katse eteenpäin 

Saraksen tapaus ei ollut päätepiste. Se oli osa pidempää kehitystä, jossa maanomistajien oikeudet, oikeudenmukainen korvaus ja ennakoitava maankäyttö nousevat entistä keskeisempään rooliin. 

MTK jatkaa työtä sen puolesta, että yleinen etu ei kaadu yksittäisten maanomistajien harteille, omaisuudensuoja toteutuu aidosti myös käytännössä ja korvaukset koetaan oikeudenmukaisiksi ja Suomeen saadaan lunastusjärjestelmä, joka on oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja ihmisoikeuksien mukainen. 

aiheet: pakkolunastus, omaisuudensuoja, pakkolunastukset