Takaisin Kysely uuden yksityistielain toimivuudesta toi esille lain hyvät puolet ja korjaustarpeet 

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

Kysely uuden yksityistielain toimivuudesta toi esille lain hyvät puolet ja korjaustarpeet 

11.05.2021

Suomen Tieyhdistys ja MTK keräsivät näkemyksiä reilut pari vuotta voimassa olleen yksityistielain toimivuudesta. Yksityistieasioista kiinnostuneilta henkilöiltä saatiin kaikkiaan 925 vastausta. Yleisesti lain katsottiin olevan nykyaikainen ja vastaavan tiekuntien tarpeita paremmin kuin vanha yksityistielaki vuodelta 1962. Erityisesti kokousmenettelyjen nykyaikaisuus ja etäosallistumisen mahdollisuus saivat kiitosta.

Muutoksenhaun hinta johtanut ongelmiin

Vastaajien murskaenemmistö piti ongelmana kokouspäätösten muutoksenhakua, joka tehdään käräjäoikeudelle. Riskiä joutua korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut pidettiin täysin kestämättömänä suhteessa intressin suuruuteen ja tiekunnan muun toiminnan budjettiin. Vastaajat ehdottivat muun muassa Maanmittauslaitosta muutoksenhakuelimeksi ja merkittävä osa vaati vanhoja kunnallisia tielautakuntia takaisin. 

-   Osalle tiekuntia on vahvistunut junttaporukoiden asema, kun lainvastaisistakaan päätöksistä ei tohdita enää hakea muutosta kuluriskin vuoksi, sanoo johtaja Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä. 

Takalammin mukaan väärille jengoille lähteneen hallinnon palauttaminen oikeaan järjestykseen on usein erittäin työläs ja henkisiä voimavaroja vaativa savotta.

Ulkopuoliset tienkäyttäjät eivät maksa osuuttaan tienhoidosta

-   Tiekunnan ulkopuoliset tienkäyttäjät synnyttivät myös paljon kommentteja ja erityisesti läpiajettavat tiet ovat ongelma. Kunnallisen joukkoliikenteen reititys yksityisteille ilman tiekunnan kanssa sopimista on suuri haitta, muistuttaa Takalammi ja jatkaa: säännöllinen linja-autoliikenne kuluttaa teitä ja asettaa kunnossapidolle huomattavan korkean vaatimustason.

Arvonlisäveron vähennysoikeuden puuttuminen on vakava epäkohta

Maa- ja metsätalouden harjoittajat nostivat esiin tiekuntien arvonlisäveron vähennysoikeuden puuttumisen. Metsänomistajat ja maataloustuottajat kokevat sen erittäin epätasa-arvoiseksi, kun kyse on kuitenkin alvilliseen elinkeinoon liittyvistä kuluista. 

-   Vuositasolla kyse on kyse parista kymmenestä miljoonasta eurosta, laskeskelee elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta.


Lisätiedot:
elinkeinojohtaja, Marko Mäki-Hakola, MTK, 040 502 6810
johtaja Simo Takalammi, Suomen Tieyhdistys ry, 0400 167 170