Lausunto

Lausunto ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen selvityksestä

29.09.2026

Opetus- ja kultuuriministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen selvityksestä. MTK pitää tärkeänä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tarpeitaan vastaavaan ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta työhön ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. MTK tarkastelee selvitystä maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden, luonnonvara-alan koulutuksen ja työelämän sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen näkökulmasta. MTK lausuu niistä ehdotuksista, jotka ovat näiden näkökulmien kannalta olennaisia. 

Selvityksen mukaan vaativan erityisen tuen koulutuksen uusien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuoden 2018 vajaasta 2 900 opiskelijasta hieman yli 3 500 opiskelijaan vuonna 2025. Luonnonvara-alan tutkinnot ovat osa näiden opiskelijoiden koulutusvalintoja. Vuonna 2025 puutarha-alan perustutkinnon aloitti 45, maatalousalan perustutkinnon 12, luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon 9 ja metsäalan perustutkinnon 3 vaativan erityisen tuen opiskelijaa. Puutarha-alan perustutkinto oli vaativan erityisen tuen opiskelijoiden kymmenenneksi suosituin tutkinto. 

Ehdotus 1. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta 

MTK kannattaa tavoitetta, että laaja-alaista ja moniammatillista tukea tarvitseva nuori voisi suorittaa oppivelvollisuutensa mahdollisimman lähellä kotiaan. Selvityksen mukaan harvaan asutuilla seuduilla matka lähimpään erityisoppilaitokseen voi olla huomattavan pitkä, ja osa opiskelijoista joutuu pitkille päivittäisille koulumatkoille tai muuttamaan asuntolaan. Maaseudulla asuvien nuorten yhdenvertaisuus edellyttää alueellisesti kattavaa koulutustarjontaa. 

MTK korostaa, että inkluusio edellyttää riittäviä resursseja. Pienryhmäopetus, henkilöstön osaaminen, esteettömät oppimisympäristöt ja kohtuulliset mukautukset on turvattava myös pienillä ja maaseudulla toimivilla koulutuksen järjestäjillä. Inkluusiota ei tule toteuttaa tavalla, joka käytännössä vähentää opiskelijan saamaa tukea. 

Ehdotus 2. Selkeytetään vaativan erityisen tuen koulutuspolut ja kehitetään TELMA-koulutuksesta itsenäiseen elämään valmentava koulutus 

MTK pitää koulutuspolkujen selkeyttämistä perusteltuna. Ehdotuksen mukaan työhön ja eri ammatteihin kouluttautuminen toteutuisi jatkossa tutkintokoulutuksen kautta. MTK:n mielestä tämä korostaa tarvetta vahvistaa vaativan erityisen tuen opiskelijoiden työelämäyhteyksiä. Selvityksen mukaan suurin osa vaativan erityisen tuen opiskelijoista opiskelee ilman koulutus- tai oppisopimukseen perustuvaa työelämässä oppimisen jaksoa, vaikka koulutussopimusten määrä on kasvanut. 

Vain osa maatiloista ja luonnonvara-alan yrityksistä pystyy tarjoamaan työelämässä oppimisen paikkoja vaativan erityisen tuen opiskelijoille, ja silloinkin edellytyksenä on, että tarjolla on riittävän selkeitä ja yksinkertaisia työtehtäviä. Maa- ja metsätalouden työt edellyttävät samalla yhä monipuolisempaa osaamista. Automaation ja teknologian kehittyminen sekä vastuulliset ruoantuotannon käytännöt, kuten eläinten hyvinvoinnista, elintarviketurvallisuudesta ja työturvallisuudesta huolehtiminen, edellyttävät työssä tarkkuutta ja vastuunottamista. Myös tavanomainen työelämässä oppiminen edellyttää, että opiskelija hallitsee alan perustaidot ennen siirtymistään työpaikalle. Alan yritykset ovat lisäksi tyypillisesti pieniä, eikä niillä ole erillistä henkilöstöä ohjaukseen. Työelämässä oppimisen onnistuminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjä tukee työpaikkaohjaajaa riittävästi, erityisopettajan tuki ulottuu myös työpaikalle ja työpaikalle ei siirry kohtuutonta hallinnollista vastuuta. 

MTK esittää, että vaativan erityisen tuen opiskelijoiden työelämässä oppiminen luonnonvara-alalla ohjataan ensisijaisesti luonnonvara-alan oppilaitosten opetusmaatiloille ja -puutarhoihin. Niissä opiskelija voi harjoitella alan työtehtäviä ohjatusti ja turvallisesti sekä vahvistaa perustaitojaan ennen siirtymistä yritykseen tai maatilalle. 

Ehdotus 3. Lisätään vaativan erityisen tuen tutkinto- ja TUVA-koulutusten järjestämislupia 

MTK kannattaa järjestämislupien lisäämistä alueille, joilla tarjonta on puutteellista, sekä alueellisten verkostomallien kehittämistä erityisoppilaitosten ja muiden järjestäjien välille. Selvityksen mukaan vaativan erityisen tuen koulutustarjonta on alueellisesti liian keskittynyttä ja tutkintotarjonta suppea. 

MTK esittää, että alueellisissa verkostoissa hyödynnetään myös luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjien osaamista ja oppimisympäristöjä, kuten opetusmaatiloja, puutarhoja ja metsiä. Näin vaativan erityisen tuen opiskelijoiden tutkintovalikoimaan voidaan sisällyttää luonnonvara-alan tutkintoja myös alueilla, joilla erityisoppilaitoksen tarjontaa ei ole. Järjestämislupia myönnettäessä on varmistettava, että uusilla järjestäjillä on riittävä osaaminen ja resurssit tuen toteuttamiseen. 

Ehdotus 5. Luodaan kansallinen toimintamalli oppimisen tuen kehittämiseen, ohjaukseen ja konsultaation tarjoamiseen 

MTK pitää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja kansallisen osaamis- ja tukikeskuksen perustamista kannatettavana. Keskuksen palvelujen on tavoitettava myös pienet ja maaseudulla toimivat koulutuksen järjestäjät sekä tarvittaessa työpaikkaohjaajat. 

Selvityksessä ehdotetaan, että osaamisen kehittämiseen kohdennettaisiin määräaikaista erillisrahoitusta ammatillisen koulutuksen määrärahoista. MTK katsoo, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta on viime vuosina leikattu jo merkittävästi. Uudet tehtävät tulee rahoittaa lisärahoituksella eikä nykyisistä ammatillisen koulutuksen määrärahoista. 

Ehdotus 6. Kehitetään vaativan erityisen tuen rahoitusjärjestelmää 

MTK pitää perusteltuna, että vaativinta tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen rahoitus turvataan ja kohdennetaan käyttötarkoitukseensa. Jos itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen ja osaamis- ja tukikeskuksen rahoitus siirretään omalle momentille, siirron on perustuttava todellisiin kustannuksiin. Siirto ei saa pienentää muun ammatillisen koulutuksen rahoitusta. 

MTK pitää tärkeänä, että korotuskertoimien uudelleenmäärittelyssä arvioidaan vaikutukset harvaan asuttujen alueiden ja pienten koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiin. Luonnonvara-alan koulutus on oppimisympäristöjensä vuoksi keskimääräistä kalliimpaa järjestää. Rahoituksen on mahdollistettava tuen järjestäminen myös näissä tutkinnoissa. 

Muut huomiot 

MTK jättää lausumatta ehdotuksista 4 ja 7, koska ne eivät kohdistu suoraan MTK:n edustamiin toimialoihin. MTK pitää kuitenkin tärkeänä, että nivelvaiheiden viranomaisyhteistyö toimii yhdenvertaisesti myös harvaan asutuilla alueilla. 

MTK korostaa, että vaativan erityisen tuen opiskelijamäärän kasvu ei saa heikentää muun ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä. Jatkovalmistelussa on arvioitava ehdotusten alueelliset vaikutukset sekä vaikutukset koulutuksen järjestäjäverkkoon ja työelämäyhteistyöhön. 

Yhteenveto 

MTK pitää selvityksen tavoitteita kannatettavina. MTK kannattaa alueellisesti kattavaa ja kodin lähellä toteutuvaa vaativan erityisen tuen koulutusta sekä järjestämislupien ja alueellisten verkostomallien kehittämistä. MTK esittää, että verkostoissa hyödynnetään luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjien osaamista ja oppimisympäristöjä ja että luonnonvara-alan työelämässä oppiminen ohjataan ensisijaisesti opetusmaatiloille ja -puutarhoihin ja että yrityksissä ja maatiloilla tapahtuvaa työelämässä oppimista tuetaan riittävästi. Uudet tehtävät ja rahoitusjärjestelyt on toteutettava niin, etteivät ne heikennä muun ammatillisen koulutuksen rahoitusta. 

Helsingissä 29.9.2026 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY 
 

aiheet: lausunto, ammatillinen koulutus