Lausunto

Tilannekatsaus sikarutosta

14.09.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa tilannekatsaus sikarutosta. 

Lausunto perustuu Ruokaviraston julkaisemiin päätöksiin, valtioneuvoston linjauksiin, EFSA:n aineistoihin ja  verrokkimaiden kokemuksiin sekä MTK:n, SLC:n ja ETT ry:n 9.9.2026 maa- ja metsätalousministeriölle osoittamaan vaatimukseen ASF-torjunnan operatiivisen johtoryhmän asettamisesta. Tilannekuva voi muuttua nopeasti ja tämä lausunto perustuu 13.9.2026 vallitsevaan tilanteeseen.

Keskeiset viestit valiokunnalle

• Tauti on voinut levitä nopeammin kuin mitä virallinen tilannekuva on. Pyhtään Hirvikoskelta 28.8. löytynyt villisika oli noin 40 km aiemman tartuntavyöhykkeen rajan länsipuolella ja noin 60 km ydinalueesta.  Viruksen genomi on lähes identtinen Virolahden ensimmäisen tapauksen kanssa eli kyse on samasta taudinlähteestä.
• Pullonkaula ei ole vapaaehtoisten puute, vaan ongelma on johtamisessa ja näytteenoton nopeudessa. Ruokavirasto on itse todennut julkisuudessa, ettei nopeaan taudintorjuntaan kyetä. Se on tilannearvio  eikä toimintasuunnitelma. Resurssivaje on ratkaistava poliittisella päätöksellä, ei viraston sisäisenä priorisointina. Nopeaan taudin hävitykseen on kyettävä.
• Torjunnan kaksi keskeistä toimea ovat yhä aloittamatta: taudin rajaaminen aitaamalla (esim. teiden  riista-aidat ja maastoon tehtävät villisikakantojen liikettä rajaavat aidat) ja viranomaisjohtoinen villisikakannan alentaminen tartunta-alueella. Verrokkimaissa molemmat käynnistyivät viikoissa, Suomessa niitä  ei ole aloitettu puolessatoista kuukaudessa. Metsästyskielto on samalla pysäyttänyt villisikojen pyynnin  alueella, jolta on viime vuosina ammuttu noin puolet koko Suomen villisikasaaliista.
• Painopiste on siirrettävä taudin länteen leviämisen estämiseen. VT6-käytävä on kartoitettava ja aidattava  nyt ja VT4:n osuus Helsingistä Lahteen on valmisteltava varalinjaksi ennakoivasti.
• Torjunnan uskottavuudella on vientimerkitys. Kauppakumppanit seuraavat, miten Suomi toimii. Hidas ja 
epäjohdonmukainen torjunta pidentää vientirajoituksia myös taudista vapautumisen jälkeen.


Johtaminen on ratkaistava ensin: ASF-nyrkki

MTK, SLC ja ETT ry vaativat 9.9.2026, että maa- ja metsätalousministeriö asettaa välittömästi poikkihallinnollisen ja elinkeinon parhaista asiantuntijoista kootun operatiivisen johtoryhmän, ASF-nyrkin, jolla on toimivalta ohjata muiden viranomaisten resursseja. Ryhmään nimettäisiin päävastuulliset jäsenet ja varajäsenet  Ruokavirastosta, MMM:stä, MTK:sta, SLC:stä, ETT ry:stä, Metsästäjäliitosta ja ETL:stä. Ryhmä pidetään suppeana. Sen tehtävänä on varmistaa, että:

Ryhmän tehtävänä on varmistaa, että torjunnalle on nimetty yksi operatiivinen johtaja ja varaedustaja, jotka  päivystävät myös viikonloppuisin ja että ryhmällä on toimivalta ohjata Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen,  pelastuslaitosten, kuntien, Metsähallituksen ja riistakeskuksen resursseja maastotyöhön ja paikalliseen selvitystyöhön. Maastojohtajien ja kouluttajien palkkaamiseen tarvitaan määräraha ilman virkajärjestelyjen viivettä ja koulutuksia on järjestettävä kysynnän mukaan. Elinkeinolle on jaettava päivittäin päivittyvä tilannekuva: etsityt alueet, löydökset, negatiiviset näytteet sekä seuraavan viikon etsintä- ja muut suunnitelma.

Ryhmä varmistaa myös, että eläinliikenteen poikkeusluvitukseen on riittävä eläinlääkäriresurssi, jos rajoitusalue laajenee merkittäviä tuotantosikaloita sisältäville alueille. Yhtään sikaa ei saa lopettaa siksi, että karsinatila loppuu byrokratian hitauden vuoksi ja 15 vuorokauden seurantajakson päätyttyä sikojen kuljetukset on  oltava mahdollisia heti seuraavana päivänä. Elinkeinon kysymyksiin rajoitusalueen toiminnasta on vastattava  etupainotteisesti ennen kuin tautitilanne eskaloituu, vaikka työ osoittautuisi turhaksi. Erityiskysymyksiä varten kootaan Ruokavirastoa konsultoivat asiantuntijatyöryhmät osa-alueittain: sikaelinkeino, villisikojen metsästys, metsätaloustoimet ja muu metsässä tapahtuva toiminta.

Metsästys on saatava käyntiin tartunta-alueella

Tartunta-alue ei ole villisikojen reuna-aluetta vaan koko maan pyynnin ydinaluetta. Tältä noin 300 000 hehtaarin alueelta on viime vuosina ammuttu noin puolet koko Suomen villisikasaaliista. Juuri tämä pyyntiteho  on nyt kytketty pois päältä ja samaan aikaan kannan alentaminen odottaa aitaa, jonka rakentamisesta ei ole  päätöstä. Kannan alentaminen on keskeinen keino estää taudin leviäminen ja metsästys on saatava käyntiin  viivytyksettä koko tartunta-alueella.

Kyttäysmetsästys ei liikuta sikoja. Äänenvaimentimin tehtävä kyttäysmetsästys ei merkittävästi lisää villisikojen liikkuvuutta. Sen sijaan marraskuussa alkava kiimakausi lisää karjujen liikehdintää joka tapauksessa. Aikaikkuna kannan alentamiselle on nyt.
• Houkutteluruokinta on sallittava valvottuna. Riistakameroin jatkuvasti seurattava houkutteluruokinta tulisi sallia nykyisen täyskiellon sijaan. Se tehostaa pyyntiä ja tuottaa samalla tietoa kannan koosta ja liikkeistä tartunta-alueella.
• Porsaallisen villisian rauhoitus on syytä poistaa. MTK esittää porsaallisen villisian rauhoitusajan poistamista ja korvaamista eettisellä ohjeella. Muutos helpottaisi aikuisten yksilöiden metsästystä kevät- ja kesäkaudella, eikä emakon ampumisesta vahingossa seuraisi sakkoa, korvausvelvollisuutta tai metsästysoikeuden menetystä.
• Metsästys on sallittava valtion suojelualueilla. Villisian metsästys on sallittava valtion omistamilla luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa koko maassa. Tauti ei pysähdy suojelualueen rajalle, mutta torjunta pysähtyy.

Länteen leviämisen estäminen: VT6- ja VT4-käytävät

Pyhtään löydös muutti tilanteen. Tärkeintä on nyt estää taudin eteneminen länteen kohti maan sikatuotannon painopistealueita. Käytännössä tämä tarkoittaa puolustuslinjaa, joka nojaa olemassa oleviin liikenneväyliin ja luonnon esteisiin.

• VT6 on kartoitettava maastossa. Ruokavirasto käyttää valtatie 6:ta jo nyt tartuntavyöhykkeen rajalinjana,  mutta linja on valittu kartalta eikä sitä ole kartoitettu maastossa. Vaadimme VT6:n ympäristön järjestelmällistä kartoitusta: villisikojen kulkureitit ja alikulut, tienvarsihavainnot ja kolarit, ruokintapaikat ja peltoalueet sekä nykyisten riista-aitojen katkot. Ilman tätä vyöhykeraja on viiva paperilla. Kartoituksessa metsästäjäyhteistyö on välttämätöntä.
• Riista-aita VT6:n varteen on investointi, joka ei mene hukkaan. Aita rakentuisi olemassa olevan valtatien  varteen, jossa estevaikutus on jo valmiina, joten uutta elinympäristön pirstoutumista ei synny samalla tavalla kuin erämaahan vedettävässä aidassa. Juuri tämä erottaa hankkeen vuonna 2019 kaatuneesta itärajan villisika-aidasta. Aidalla on myös itsenäinen liikenneturvallisuusperuste, sillä riista-aitoja rakennetaan  muutenkin kolarien torjumiseksi. Hyöty säilyy riippumatta siitä, mihin tautirintama lopulta asettuu.
 Tautirintaman perässä rakennettu aita on kertakäyttöinen. Jos tartuntarintama ohittaa hätäisesti väärään 
paikkaan pystytetyn aidan, koko investointi menetetään. Tämä ero puoltaa valtatien valintaa aitalinjaksi.
• VT4 Helsinki–Lahti on valmisteltava varalinjaksi jo nyt. Mikäli todetaan, että tauti on ylittänyt VT6:n länteen, toteutetaan vastaavat toimet VT4:llä Helsingistä Lahteen. Lahden pohjoispuolella Päijänne luo luonnollisen esteen itä-länsisuunnassa. Valmistelu on aloitettava ennen taudin leviämistä, ei sen jälkeen: maastokartoitus, olemassa olevan riista-aidan kattavuuden ja katkojen selvitys, liittymä- ja alikulkukohtien ratkaisut, urakointivalmius sekä rahoitusvaraus. Näin rakentaminen voidaan käynnistää päivissä eikä kuukausissa.
• Aita ei yksin riitä. EFSA:n mukaan aitojen hyöty syntyy vain yhdessä raatojen poiston ja kannan alentamisen kanssa ja ratkaisevaa on ajoitus. Ihmisvälitteinen leviäminen ohittaa esteet, joten samaan aikaan on 
varmistettava levähdys- ja pysäköintialueiden sekä rajanylityspaikkojen jätehuolto, kuljetus- ja urakointikäytännöt sekä jäteasemien suojaus E18-, VT6-, VT7- ja VT4-käytävissä. Ruotsissa epidemian lähteeksi paikantui jäteasema.

Sikaelinkeinon toimintaedellytykset rajoitusalueella

Rajoitusvyöhykkeen laajeneminen länteen toisi rajoitusten piiriin merkittävän määrän tuotantosikaloita. Varautuminen on tehtävä ennakolta. Eläinliikenteen poikkeusluvitus on resursoitava niin, että päätökset syntyvät vuorokausissa, ei viikoissa. Sikojen ennakoivaan lopettamiseen tarvitaan sekä mahdollistava lainsäädäntö  että korvausmalli ja rajoituksista kärsiville tiloille ja yrityksille tarvitaan korvausmekanismit. Tautisuojauksen  investointituki sikaloiden suoja-aitoihin on turvattava ja hakemusten käsittely on oltava nopeaa sekä 1. prioriteetti. 

MTK:n esitykset valiokunnalle

1. ASF-nyrkki asetetaan välittömästi ja sille annetaan toimivalta ohjata muiden viranomaisten resursseja. 
Ruokaviraston asiantuntijatyöryhmän rooli palautetaan konsultoivaksi.
2. Etsintöjen johtamiseen ja näytteenottoon osoitetaan määräraha, jolla palkataan näytteenottajia (eläinlääkäreitä), maastojohtajia ja kouluttajia ilman virkajärjestelyjen viivettä. Etsintöjä pitää tehdä myös viikonloppuisin.
3. Viranomaisjohtoinen villisikakannan alentaminen tartunta-alueella aloitetaan loukkupyynnillä ja kyttäysmetsästyksellä odottamatta aidan valmistumista.
4. VT6-käytävä kartoitetaan maastossa ja aitaamisesta tehdään päätös ehdollisen "tarvittaessa"-linjauksen 
sijaan. VT4 Helsinki–Lahti valmistellaan varalinjaksi ennakoivasti.
5. Elinkeinolle jaetaan päivittäin päivittyvä tilannekuva ja seuraavan viikon etsintäsuunnitelma.
6. Ennakoivan lopetuksen mahdollistava lainsäädäntö ja korvausmalli sekä elinkeinojen korvausmekanismi 
valmistellaan kiireellisesti ja rahoitus varmistetaan lisätalousarvioissa.
7. Eläinliikenteen poikkeusluvitus resursoidaan niin, ettei yhtään sikaa jouduta lopettamaan karsinatilan loppumisen vuoksi.
8. Villisian metsästys käynnistetään koko tartunta-alueella ja riistakameroin valvottu houkutteluruokinta sallitaan nykyisen täyskiellon sijaan.
9. Porsaallisen villisian rauhoitusaika korvataan eettisellä ohjeella ja villisian metsästys sallitaan valtion luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa koko maassa. 

Helsingissä 14.09.2026 

Olli Heino, Asiantuntijaeläinlääkäri, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

aiheet: lausunto, asf, sikanyrkki