Lausunto

Lausunto hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027 - metsätalous

29.09.2026

Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) ry kiittää mahdollisuudesta lausuntoon ja kommentoi  seuraavaa:

YLEISTÄ:

MTK pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä vahvistetaan sekä metsien kasvua ja aktiivista  hoitoa että vapaaehtoista metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista. Puuntuotannon kestävyyden  turvaamiseen esitetään 38,747 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden  2026 talousarviossa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen esitetään 12,027 miljoonaa euroa ja  luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin 43,38 miljoonaa euroa. Lisäykset ovat  oikeansuuntaisia.

Samalla MTK korostaa, että rahoituksen tulee vastata tosiasiallista kysyntää ja mahdollistaa  päätösten sekä maksatusten ennakoitava toteuttaminen. Metsänhoidon viivästyminen heikentää  metsien kasvua, terveyttä ja ilmastokestävyyttä. Vapaaehtoisen suojelun rahoituksen niukkuus 
puolestaan hidastaa maanomistajien tarjoamien monimuotoisuudelle arvokkaiden kohteiden  toteuttamista ja heikentää luottamusta vapaaehtoisuuteen perustuvaan luonnonsuojeluun.

YKSITYISKOHDAT

Metsien kasvuun ja terveyteen on investoitava

MTK pitää puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen esitettyä 38,747 miljoonan euron määrärahaa  tarpeellisena. Rahoituksella on varmistettava erityisesti taimikon ja nuoren metsän hoidon oikea-aikainen toteutus, metsäteiden kunto sekä suometsien kokonaisvaltainen suunnittelu. Näillä toimilla  vahvistetaan metsien kasvua, puuraaka-aineen saatavuutta, hiilensidontaa, luonnonhoitoa ja  metsätalouden kannattavuutta.

Valitettavasti määräraha ei ole riittävä. Puuntuotannon tukeen osoitettu määräraha on jo kahtena  edellisenä vuotena loppunut kesken ja toteutuneiden töiden maksatuksia siirtynyt seuraavalle  vuodelle. Kuluvalta vuodelta tulee edelleen siirtymään maksatuksia entistä enemmän vuodelle 2027,  jopa noin 20 miljoonan euron edestä. Määrärahoja tulisi varata vähintään 10 miljoonaa euroa lisää.  Lisäksi määrärahan riittävyyttä on seurattava vuoden aikana. Jos hakemus- tai maksumäärät ylittävät  talousarviossa arvioidun tason, rahoitusta on täydennettävä lisätalousarviossa välittömästi. Vuosittain  siirtyvän maksuvelan syntyminen on estettävä, jotta järjestelmän kannustavuus ja metsänomistajien  luottamus säilyvät. Määrärahojen puute myös ohjaa alan toimijoita pois METKA työlajeista.

Pellervon taloustutkimus PTT:n elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan puuntuotannon tuet  lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Tulosten  perusteella tuet lisäävät metsänhoitotoimia, parantavat pitkällä aikavälillä tuotetun puun laatua ja 
vahvistavat metsäteollisuuden tulevaa raaka-ainepohjaa. Samalla ne ohjaavat ottamaan huomioon  ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita talousmetsissä. Näin hyötyjä kohdistuu koko yhteiskuntaan eikä  vain metsänomistajille. Vuosittain maksetusta tuesta palautuu valtiolle metsänomistajien  pääomatuloveroina, tuen lisäämästä työstä syntyvinä ansiotulo- ja yhteisöveroina sekä pidemmällä  aikavälillä syntyvien kantorahatulojen pääomaverotuloina noin kaksi kolmasosaa.

Vapaaehtoisen METSO-ohjelman rahoitus on turvattava

Metsäluonnon hoidon edistämiseen esitetään 12,027 miljoonaa euroa. Tästä ympäristötukeen  arvioidaan 9,67 miljoonaa euroa, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja kulotukseen 1,55 miljoonaa euroa  sekä Helmi-ohjelman toimenpiteisiin 0,807 miljoonaa euroa. Lisäksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin esitetään 43,38 miljoonaa euroa, josta METSO-ohjelmaan kohdistuva lisäys on 4  miljoonaa euroa.

MTK kannattaa lisäyksiä, mutta pitää välttämättömänä, että METSO-ohjelman rahoitus mitoitetaan  maanomistajien tarjonnan ja ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vapaaehtoisuus, täysi korvaus ja  sujuva toimeenpano ovat hyväksyttävän luonnonsuojelun perusta. Rahoituksessa on huolehdittava  sekä määräaikaisista ympäristötukisopimuksista että pysyvän suojelun hankinnoista ja  korvauksista. Myös vanhojen metsien suojelu yksityismailla jää toteuttamatta, mikäli METSO rahoitus  ei vastaa tarpeita.

Suomen metsäkeskuksen toimintakyky on varmistettava

Suomen metsäkeskukselle esitetään 41,254 miljoonan euron valtionavustusta. Metsäkeskuksen  tehtävät metsälainsäädännön toimeenpanossa, tukien hallinnoinnissa sekä metsä- ja luontotiedon  tuottamisessa ovat keskeisiä metsätalouden sujuvuudelle. Tehtävien lisääntyessä rahoituksen on 
turvattava päätösten kohtuulliset käsittelyajat, laadukas neuvonta ja toimivat digitaaliset palvelut.  Hallinnollista taakkaa ei tule siirtää metsänomistajille tai palveluntuottajille.

Maanomistajien oikeudet ja korvaukset on turvattava

Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin esitetty rahoitus on tärkeä myös  maanomistajien omaisuudensuojan kannalta. MTK korostaa, että metsien käyttöön vaikuttavien  viranomaispäätösten, lajiesiintymien ja muiden rajoitusten taloudelliset vaikutukset on tunnistettava ja 
korvattava täysimääräisesti silloin, jos rajoitusten takana on julkinen päätös tai ohjaus. Talousarviossa  on varauduttava korvausvelvoitteisiin niin, etteivät pitkät käsittelyajat tai määrärahojen puute johda  tosiasialliseen korvauksettomaan suojeluun.

MTK:n esitykset

1. Puuntuotannon kestävyyden turvaamisen määrärahaa korotetaan vähintään 10 miljoonaa ja  rahoituksen riittävyyttä seurataan ja sitä täydennetään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, ettei  maksuvelkaa synny.
2. METSO-ohjelman rahoitus turvataan pitkäjänteisesti maanomistajien tarjontaa ja ohjelman  tavoitteita vastaavalle tasolle.
3. Suomen metsäkeskuksen resurssit mitoitetaan kasvaviin toimeenpano-, neuvonta- ja  tietopalvelutehtäviin.
4. Metsien käytön rajoituksista aiheutuviin korvauksiin varataan riittävät määrärahat ja  korvausmenettelyjä sujuvoitetaan.

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.
Lea Jylhä

aiheet: metsätalous, budjetti, lausunto