Lausunto salmonellaerityistakuiden vaatimuksista eläinperäisten elintarvikkeiden sisäkauppatuonnissa - Ohje valvontaviranomaisille ja toimijoille
Lausunto salmonellaerityistakuiden vaatimuksista eläinperäisten elintarvikkeiden sisäkauppatuonnissa - Ohje valvontaviranomaisille ja toimijoille
Lausunto
Lausunto salmonellaerityistakuiden vaatimuksista eläinperäisten elintarvikkeiden sisäkauppatuonnissa - Ohje valvontaviranomaisille ja toimijoille
02.06.2026
Ruokavirasto
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua ohjeluonnoksesta salmonellaerityistakuiden vaatimukset eläinperäisten elintarvikkeiden sisäkauppatuonnissa.
Salmonella on yleisvaarallinen tartuntatauti ja yksi merkittävimmistä elintarvikevälitteisistä zoonooseista. Tuontielintarvikkeet aiheuttavat valtaosan elintarvikkeissa todetuista salmonellalöydöksistä ja kotimaisista salmonellaruokamyrkytyksistä. Erityistakuiden piiriin kuuluvissa lihalajeissa esiintyvyys tuontilihassa on nykyisestä näytteenotosta huolimatta moninkertainen kotimaiseen verrattuna (Ruokaviraston riskinarvio 6/2023: mm. tuore broilerinliha 11,4 %, sianliha 10,7 %). Merkittävä osa kannoista on lisäksi moniresistenttejä, mikä on One Health -näkökulmasta suora riski sekä eläinten terveydelle että kansanterveydelle. Suomen oma, koko tuotantoketjun kattava valvontaohjelma on pitänyt esiintyvyyden selvästi tavoitetason (enintään 1 % eläimissä, 0,5 % elintarvikkeissa) alapuolella. Jatkossa tämän tason säilyttäminen edellyttää, ettei tuonnin salmonellavalvontaa heikennetä.
Ohjeluonnoksessa esitetään näytteenoton vähentämistä lähes olemattomiin peräkkäisten hyväksyttävien eli negatiivisten erien perusteella. Tämä on eläinlääketieteellisen seurantaepidemiologian vastaista: peräkkäiset negatiiviset tulokset eivät takaa tulevien erien turvallisuutta, sillä saman lähettäjän (tukku, varasto tai laitos) takana voi olla useita, eläintautitilanteeltaan erilaisia ja alkutuotantoon jäljittämättömiä alkuperiä. MTK ei pidä perusteltuna näytteenoton keventämistä negatiivisten tulosten perusteella. Seurannan tulee päinvastoin tiukentua riskin mukaan: kun lähettäjän erästä todetaan salmonellapositiivinen löydös, kyseisen lähettäjän ja toimitusketjun näytteenottoa on tehostettava, kunnes löydöksen alkuperä on selvitetty ja tilanne on hallinnassa. Positiivisen löydöksen tulee laukaista tehostettu valvonta, kuten eläintautien seurannassa muutoinkin.
Kaikkien vaatimusten tulee yhtenäistyä ylöspäin, ei alaspäin. Ohjeluonnos suurentaisi eroa kotimaisen tuotannon ja tuontielintarvikkeiden välillä, kun suunnan tulisi olla päinvastainen sekä eläintautien torjunnassa että eläinten hyvinvoinnissa. Suomeen tuotavilta eläinperäisiltä elintarvikkeilta tulisi edellyttää samoja eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia, kuten salmonellavapautta, alhaista mikrobilääkkeiden käyttöä ja eläinten hyvinvointia lakia, joita kotimaiselta tuotannolta jo edellytetään.
Esitetyt heikennykset asettavat kotimaisen tuotannon eriarvoiseen asemaan ja ovat ristiriidassa eläinlääketieteellisen riskinarvioinnin, One Health -periaatteen sekä Maa- ja metsätalousministeriön ruokastrategian tavoitteiden kanssa. Ohjeluonnosta ei tule esitetyssä muodossa hyväksyä.
Helsingissä 4.6.2026
Olli Heino, asiantuntijaeläinlääkäri, MTK ry
aiheet: lausunto, eläinperäiset elintarvikkeet, sisäkauppa