Lausunto

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle eläintenpitokieltoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

14.09.2026

Eduskunnan lakivaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoasiassa. 

Lakiehdotukseen liittyen MTK ry haluaa tuoda esiin seuraavaa.

Yleiset huomiot

MTK tarkastelee asiaa tuotantoeläimiä ammattimaisesti pitävien maatalousyrittäjien näkökulmasta. MTK pitää  eläinten hyvinvoinnin turvaamista erittäin tärkeänä tavoitteena ja katsoo, että vakaviin eläinten hyvinvointia  vaarantaviin tekoihin tulee voida puuttua tehokkaasti. Samalla seuraamusjärjestelmän tulee täyttää  suhteellisuusperiaatteen vaatimukset ja perustua tosiasialliseen tarpeeseen.

MTK katsoo, ettei esityksissä ole osoitettu sellaista näyttöä, jonka perusteella eläintenpitokiellon vähimmäiskeston  pidentäminen olisi välttämätöntä. Oikeusministeriön arviomuistiossa on todettu, että eläintenpitokieltojen  rikkominen on harvinaista. 1 Käytännössä eläintenpitokiellon määrääminen johtaa tuotantoeläintiloilla eläintuotannon  välittömään päättymiseen. Tämän vuoksi rikoksen uusimisriski on vähäinen. 

Eläintenpitokiellon vähimmäiskeston pidentäminen ja määräämisperusteet

MTK vastustaa eläintenpitokiellon vähimmäiskeston pidentämistä ja eläintenpitokiellon määräämisperusteiden  tiukentamista tuotantoeläinten osalta.

Perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö kattaa erilaisia tilanteita. Tuomioistuimella tulee säilyä  mahdollisuus arvioida tapauskohtaisesti kiellon kestoa ja huomioida pitopaikan uudistaminen korjaavana toimena.  Lisäksi esimerkiksi investoinnit eläinten hyvinvointiin, omistajanvaihdostilanteet sekä muut olosuhteiden olennaiset  muutokset ovat tilanteita, joita tulisi voida ottaa huomioon korjaavina toimina. Säädöskohtaisia perusteluita on  näiden osalta täydennettävä.

Eläintenpitokiellon vähimmäiskeston korottaminen heikentäisi MTK:n näkemyksen mukaan tuomioistuimen  harkintavaltaa ilman, että sillä olisi käytännössä merkittävää vaikutusta eläinten hyvinvoinnin suojeluun  tuotantoeläinsektorilla. Kiellon myötä kotieläinten pito päättyy tosiasiallisesti pysyvästi.

Oikeusministeriön arviomuistion mukaan oikeuskäytännössä määräaikainen eläintenpitokielto (kieltoja yhteensä  vuosittain noin 450 kpl) on määrätty noin 70 prosentissa tapauksia 1-3 vuodeksi. Vähintään neljän vuoden pituisen  kiellon määrääminen on siis ollut oikeuskäytännössä harvinaisempaa. Yli viiden vuoden pituisten tai pysyvien  eläintenpitokieltojen määrääminen on oikeuskäytännön valossa ollut harvinaista. 

Eläinsuojelurikosten rangaistusasteikot mahdollistaisivat siis huomattavasti ankarampien rangaistusten  tuomitsemisen eläinten huonosta kohtelusta kuin mitä oikeuskäytännössä nykyään määrätään. Asteikko ei siis lopu  kesken, eikä vakavienkaan rikosten sovittamista nykyisin käytössä olevaan asteikkoon voida pitää ongelmallisena.

Pelotevaikutus eläinsuojelusäännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista on jo nykyisellä tasolla  maataloustuottajille todella suuri. Alan yrityksissä tehtävien sukupolvenvaihdosten määrä on jo nykyisin  huolestuttavan alhaisella tasolla, eikä suuria riskejä sisältävän alan houkuttelevuutta pidä heikentää edelleen  kohtuuttoman ankarilla seuraamuspelotteilla. Tämä huoli perustuu eläinsuojeluvalvonnan käytännöissä havaittuihin  epäselvyyksiin. MTK:n tietoon on tullut tapauksia, joissa tuotantoeläintenpitäjiä vastaan on nostettu syytteitä erittäin  heikoin perustein, ja joissa käräjäoikeudet ovat vapauttaneet epäillyt syytteistä. Tällaisissa eläintenpitoa pitkään,  huolellisesti ja auditointien perusteella moitteetta harjoittaneiden toimijoiden perusteettomassa syyttämisessä jo 
pelkkä eläintenpitokiellon uhka on vaikeuttanut yrittäjien toimintaa ja lisännyt kohtuuttomasti henkistä painetta ja  saanut tuottajat kyseenalaistamaan tuotannon jatkamisen mielekkyyttä. On huomattava, että esitutkinnan  käynnistyminen aiheuttaa välittömästi maataloustukien pidätyksen.

Koska eläinsuojelutarkastukset sisältävät nykyisellään huomattavan määrän subjektiivista arviointia, edellyttäisi  rangaistusasteikkojen tiukentaminen myös valvontoja koskevien säännösten huomattavaa selkeyttämistä, jotta  oikeusvarmuus parantuisi. Mitä ankarampia seuraamuksia eläinsuojelusääntelyn rikkomisesta seuraa, sitä  korkeammat vaatimukset on myös asetettava sille viranomaisvalvonnalle, jonka havainnoista koko rikosprosessi  käynnistyy.

Eläintenpitokiellon rikkomisen kriminalisointi

MTK suhtautuu varauksellisesti eläintenpitokiellon rikkomisen erilliseen kriminalisointiin silloin, kun seuraamukseen  liitetään vankeusuhka.

Lakialoitteen perusteluissa korostetaan rikosoikeuden viimesijaisuuden periaatetta. MTK katsoo, että juuri tästä  syystä uuden rikoksen säätämiselle tulee esittää vahva näyttö nykyjärjestelmän puutteellisuudesta. Tällainen näyttö  ei käy ilmi aikaisemmista selvityksistä eikä lausuntomateriaalista. 

Erityisen ongelmallista on, jos kriminalisoinnin tosiasiallisena tavoitteena on mahdollistaa laajemmat pakkokeinot tai  lisätä viranomaisten toimivaltuuksia tilanteessa, jossa ilmi tulevien tapausten määrä on vähäinen. MTK pitää  välttämättömänä, että mahdolliset muutokset perustuvat aidosti eläinten hyvinvoinnin parantamiseen eikä  pakkokeinojärjestelmän välilliseen laajentamiseen. 

Oikeusturva ja suhteellisuus

MTK korostaa, että tuotantoeläintenpitäjälle eläintenpitokielto merkitsee usein käytännössä elinkeinon päättymistä.  Rikosoikeudellisen seuraamuksen lisäksi yrittäjälle voi aiheutua tukien menetyksiä, kaupallisten sopimussuhteiden  päättymisiä, rahoituksen menettämistä, merkittäviä mainehaittoja sekä pitkäaikaisia vaikutuksia elinkeinon  harjoittamiseen. 

Nämä vaikutukset on otettava huomioon arvioitaessa uusia seuraamuksia ja niiden suhteellisuutta.

Johtopäätökset

MTK vastustaa eläintenpitokiellon vähimmäiskeston pidentämistä sekä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän  yleistä ankaroittamista ilman näyttöön perustuvaa tarvetta.

Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun parantamiseksi MTK kannattaa nyt esitetyn sijaan Välitä viljelijästä -toiminnan  vahvistamista, eläinsuojeluvalvonnan laadun kehittämistä, lajikohtaisen asiantuntemuksen vahvistamista  valvonnassa, viranomaisten välisen yhteistyön parantamista sekä maatalouden kannattavuuden ja yrittäjien  hyvinvoinnin tukemista eläinsuojeluongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Helsingissä 14.09.2026

Kimmo Tammi, Juristi



1 Hoffrén Annika, Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto, Oikeusministeriö 2025, s. 62. Ks myös https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/tietopalvelu/tilastotjaavoindata/elainten%1fpitokiellot.html

aiheet: lausunto, eläintenpitokielto