Lausunto

Lausunto valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta 2026

08.09.2026

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK ry) kiittää mahdollisuudesta kommentoida valtioneuvoston ilmastovuosikertomusta. 

Globaalit uhkakuvat eri puolilla maailmaa luovat haastavan toimintaympäristön tehokkaiden globaalien  ilmastotoimien toteuttamiselle. Ruokaturva, ruokaturvallisuus ja huoltovarmuusratkaisut on arvioitava uudelleen ja  sopeutettava alati muuttuvan maailmantilanteeseen. MTK yhtyy ilmastovuosikertomuksessa esitettyyn  tilannearvioon Suomen kyvystä tuottaa innovatiivisia ja kilpailukykyisiä ilmastoratkaisuja myös vientimarkkinoille. MTK pitää kokonaisuudessaan nykymuotoista ilmastovuosikertomuksen esitystapaa tarkoituksenmukaisena, mutta  haluaa kiinnittää huomiota jatkuvaan päivitystarpeeseen koskien eri toimialoilla tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi  maatalouden peltoviljelyä koskevat päästöarvioissa tulee tarkemmin huomioida muutokset, jotka aiheuttavat viljelyn  laskennallisten päästöjen kasvua, mutta aiheutuvat muutoksista, joihin maatalouden harjoittajat eivät voi vaikuttaa.

Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat vuonna 2025 yhteensä  36,5 Mt CO₂-ekv. ja vastaavat nettopäästöt 46,0 Mt CO2-ekv. Maankäyttösektorin laskennallinen muutos  nettonielusta päästölähteeksi on suuri haaste Suomen ilmastotavoitteiden toteutumiselle. MTK pitää tärkeänä  ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja kehitystoimintaa, jolla sekä edistetään laskentamallien tarkkuutta että luodaan 
realistisia suosituksia maankäyttösektoria koskeville toimenpiteille. Näin voidaan parhaiten huomioida myös aidosti  vaikuttavien ja pitkäkantoisten ilmastotoimien suuri taloudellinen merkitys. Ilmastovuosikertomuksessa on  vaihtuvana teemana ansiokkaasti käsitelty ilmastoiminen kustannustehokkuutta. Maankäyttösektorin toimien  kustannusvaikuttavuus on arvioitu yleisellä tasolla hyväksi (5–50 €/tCO₂), ja laskelmien odotetaan edelleen  tarkentuvan. MTK kannustaakin vastaavaan teknistaloudelliseen lähestymistapaan myös tulevien ilmastotoimien toteuttamisen suunnittelussa.

MTK haluaa edelleen painottaa tarvetta ilmastotoimien hyväksyttävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta kaikilla  yhteiskunnan eri alueilla. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen 2035 on mahdollista, jos maankäyttösektorin haasteet voidaan ratkaista eri elinkeinojen tulevaa kilpailukykyä vaarantamatta. Maankäyttösektorin muutoksissa vuosikertomus tarkastelee metsien puuston kasvun vaihteluja ja eri metsänkäyttömuotojen vaikutuksia nettonieluihin. Esitetyt toimet metsän uudistamiselle, kasvavan puuston määrän optimoimiselle ja kiertoaikojen 
pidentämiselle ovat tarkoituksenmukaisia ja edellyttävät aina kyseisen metsäalueen erityispiirteiden tunnistamista. 

MTK kannustaa metsänomistajia kaikkiin sellaisiin toimiin, jolla voidaan edistää metsien tarkoituksenmukaista  lannoitusta, edistää metsien terveyttä ja vähentää metsätuhojen riskejä. MTK on monena vuotena vaatinut puun  rakennuskäytön lisääminen sopivissa kohteissa. Tällä valinnalla tuetaan tehokkaasti Suomen hiilivarastojen kasvua. Metsäomaisuuden turvaamiseksi tehtävä työ on varautumista moniin ilmastomuutoksen potentiaalisiin riskeihin.

MTK pitää tärkeänä jatkaa koko suomalaisen ruokajärjestelmän yhteistyötä päästövähennysten toteuttamisessa. Myös vuoden 2025 lopulla julkaistussa kansallisessa ruokastrategiassa ilmastonmuutosta pidetään yhtenä keskeisenä ruokajärjestelmää muokkaavana tekijänä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kuivuus- ja märkyysriskeineen,  huoltovarmuus ja luonnon kantokyky muodostavat perustan ruokajärjestelmän ilmastoriskien hallinnalle. Maatalouden päästöistä noin kolme neljäsosaa liittyy edelleen maaperäpäästöihin. Päästöjen keskeisiksi 
vähennyskeinoiksi on jo pitkään tunnistettu turvepeltojen vesitalouden säätely. Julkisen tuen tärkeys eri ratkaisumallien löytämiseksi on MTK:n mielestä ehdoton edellytys toimien onnistumiselle. MTK korostaa samalla,  että kyse on myös koko maaseudun elinvoiman ylläpitämisestä. Taakanjakosektorilla maatalouden ilmastotyön  tuloksia on jo ollut näkyvissä esimerkiksi erilaisten pilottihankkeiden kautta saavutetuilla tuloksilla.

MTK ja SLC julkaisivat elokuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen toteuttaman maatalouden vähähiilisyystiekartan.  Tiekartan skenaariotarkasteluun pohjautuvat suositukset päästövähennyksiä tuottavista politiikkatoimenpiteistä  edellyttävät lukuisia lisäkannustimia, jotka edellyttävät yhteiskunnalta vahvaa maksuhalukkuutta toimien  toteuttamiseen. MTK muistuttaa myös hiilenpoistojen sertifiointikehikon (CRCF-asetus) merkityksestä maa- ja  metsätalouden osallistumismahdollisuuksiin muotoutuvissa oleville EU:n laajuisille hiilimarkkinoille. EU- ja kansalliset
ilmastotoimet onkin sovitettava yhteen koko alkutuotannon kilpailukykyä edistävällä tavalla. Tähän kokonaisuuteen  nivoutuu hyvin myös luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen osaksi koko ympäristömarkkinaa.

Myös biokaasun tuotantoa, ravinteiden kierrätystä ja hiilensidontaa on tuettava edelleen julkisin varoin. MTK  painottaa ilmastovaikutusten selkeää yhteyttä bio- ja kiertotalouden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä  luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Toimien on oltava markkinaehtoisia ja päätöksenteon tulee pohjautua  hallinnonalojen kokonaisvaltaiseen ja koordinoituun yhteistyöhon eri politiikkatoimissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Heikki Aro
Asiantuntija, maaperä ja ilmasto

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja, MTK

aiheet: lausunto