Lausunto luonnokseta hallituksen esitykseksi kalastuslain muuttamisesta
Lausunto
Lausunto luonnokseta hallituksen esitykseksi kalastuslain muuttamisesta
17.09.2026
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta aiheesta.
MTK kannattaa lakiluonnosesitystä kalastuslain muuttamiseksi.
Voimassa olevan kalastuslain (379/2015) yleiskalastusoikeus (7 §) on tarkoitettu virkistyskalastuksen harjoittamiseen, vaikka tämä ei suoraan ole säädöksenä kirjoitettu. Tämä ilmenee myös perustuslakivaliokunnan kannanotoista, joiden mukaan viehekalastusoikeudesta säätämisen taustana ja perusteena oli virkistyskäyttöintressi, eikä kaupallisen kalastuksen mahdollistaminen yleiskalastusoikeudella (PeVL 5/1981 vp).
Lisäksi MTK muistuttaa perustuslakivaliokunnan vakiintuneesta käytännöstä, jonka mukaan vesialueen omistusoikeus kattaa myös kalastusoikeuden ja kalastusoikeus nauttii perustuslain takaamaa omaisuudensuojaa. Valiokunta on todennut muun muassa, että kalastusoikeudella ymmärretään suojattua valtaa harjoittaa kalastusta määrätyllä vesialueella. Kalastusoikeuteen on katsottu kuuluvan myös oikeuden vesialueen kalakannan taloudelliseen hyväksikäyttöön ja oikeuden järjestää vesialueen käyttö ja hoito (PeVL 8/2012 vp, PeVL 20/2010 vp, PeVL 8/1996 vp ja PeVL 13/1989 vp).
Luonnonvarakeskuksen mukaan 1,6 miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta (Luke, 2024). Kalastusmuodot ja tukilaitteet ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa. Pyydys- ja verkkokalastuksen vähentyessä kalastuksen painopiste siirtyy entistä enemmän vapakalastuksen suuntaan, jolloin pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien osuus kaikista kalastajista kasvaa. Modernit kaikuluotaimet yhdistettynä esimerkiksi jigikalastukseen luovat edellytykset runsaalle ja omantarpeen ylittävälle kalasaaliille, myös tarkoitushakuisesti. MTK ei katso tarpeelliseksi alkaa rajoittamaan yleiskalastusoikeudella harjoitettavia kalastusmuotoja tai -tukilaitteita. MTK ei pidä myöskään tarpeellisena asettaa yleiskalastusoikeudelle määrällisiä kala- ja rapusaalisrajoituksia.
MTK tunnistaa ilmiön, jossa yleiskalastusoikeudella on tietoisesti ja tarkoitushakuisesti tavoiteltu runsasta ja omantarpeen ylittävää kalasaalista kaupallisin motiivein. Räikeimmillään ilmiö on näyttäytynyt siten, että esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa pelkän yleiskalastusoikeuden omaavat vapaa-ajankalastajat ovat ennakolta markkinoineet kalasaaliita ja ottaneet tilauksia vastaan kaupallisin motiivein. Ilmiötä voidaan kutsua harmaaksi kaupalliseksi kalastukseksi. Ilmiö myös ylittää yleiskalastusoikeuden virkistyskäyttöperusteen.
Tähän tarkoitushakuiseen ja kaupallisin motiivein runsaan ja omantarpeen ylittävään kalasaaliin tavoitteluun yleiskalastusoikeudella lakiehdotus on puuttumassa. MTK pitää tarpeellisena täsmentää kalastuslakia 7 a §:llä vastaamaan yleiskalastusoikeuden tarkoitusta kuten se oli tarkoitettu; yleiskalastusoikeus on tarkoitettu virkistyskalastukseen, ei kaupallisen kalastuksen mahdollistamiseen. Lakimuutos turvaa vesialueidenomistajille sen omaisuudensuojatason kuin on tarkoitettu ja ohjaa omaisuudensuojaa loukkaavaa laintulkintaa ja -soveltamista tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Kalastuslaissa oleva mahdollisuus myydä satunnaisesti vähäistä kala- ja rapuerää suoraan kuluttajalle esitetään poistettavaksi, minkä jälkeen vain rekisteröitynyt kaupallinen kalastaja voi harjoittaa kaupallista kalastusta. MTK:n näkemyksen mukaan nykysäännös on ollut mahdollistamassa harmaan kaupallisen kalastuksen, sillä lain tarkoittama ”satunnaisesti myytävä vähäinen kala- ja rapuerä” on käytännössä mahdoton valvoa ja on johtanut siten kalastusoikeuden omaisuudensuojaloukkauksiin. Säännös on myös heikentänyt kaupallisten kalastajien toimintaedellytyksiä sisävesillä, kun harmaa kaupallinen kalastus on luonut epäreilua kilpailua. Merialueelta pyydetyn virkistyskalastuksesta saatujen saaliiden kaupan pitäminen on kielletty Euroopan unionin lainsäädännössä.
MTK pitää kalastuslain 91 §:n muutosta tarkoituksenmukaisena turvaamaan vesialueidenomistajien omaisuudensuojaa, kitkemään harmaata kaupallista kalastusta sekä vahvistamaan ammatillisen kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Harmaan kaupallisen kalastuksen kitkeminen edistää myös kalavesien ja -kantojen hoitoa ja kestävää käyttöä. Lakimuutosesitys tukee Orpon hallitusohjelman tavoitteita harmaan talouden torjumiseksi sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (valtioneuvoston periaatepäätös, valtioneuvoston julkaisuja 1/2025), jonka mukaan kalatalouden toimintaedellytykset turvataan huomioimalla kalavarojen kestävä käyttö ja hoito. Lakiuudistus parantaa vesialueiden omistajien mahdollisuuksia sopia tosiasiallisesta kaupallisesta kalastuksesta, mikä luo ennakoitavuutta kalakantojen kestävään hoitoon ja käyttöön.
MTK huomauttaa, että lakimuutos ei tarkoita kaupallisen kalastuksen rajoittuvan jatkossa vain ammatilliseen kalastukseen. Mikäli vapaa-ajankalastaja haluaa jatkossakin myydä kalastamaansa kala- tai rapusaalista, niin se on mahdollista rekisteröitymällä kalastuslain 87 §:n mukaisesti kaupalliseksi kalastajaksi. Samat pelisäännöt kaupallisessa kalastuksessa ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien välillä edistää reilua kilpailua markkinoilla, mikä tarkoittaa tasapuolisia ja avoimia toimintaolosuhteita kaikille.
Kala on ollut kriisiaikoina tärkeää ravintoa ja kalakannat ovat edelleen merkittävä tuoreen eläinvalkuaisen hajautettu varanto eri puolilla Suomea. Kun maalla on käynyt kato, on turvauduttu entistä enemmän vesien viljaan. Terveiden ja hyväkuntoisten kalakantojen merkitys omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle on syytä tunnistaa, ja lakiesityksen toimet tätä edistävät.
Omaisuudensuojan toteutuminen lisää kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja oikeuslaitokseen. Tämä luottamus on tärkeää talouden toimivuuden kannalta. Kun ihmiset ja yritykset tietävät, että heidän omaisuutensa on suojattu, he uskaltavat sijoittaa rahaa maa- ja vesiomaisuuteen sekä yrityksiin, kehittää elinkeinotoimintaa ja työllistää ihmisiä. Ilman omaisuudensuojaa taloudellinen toimeliaisuus heikkenisi.
Helsingissä 17.09.2026
|
Juho Ikonen |
Leena Kristeri |
|
Maankäytön asiantuntija |
Elinvoimajohtaja |
aiheet: lausunto, kalastuslaki