Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2026—2027

24.06.2026

Maa- ja metsätaloiusministeriö

Luonnonvarakeskus arvioi 26.2.2026 Suomen karhukannan olevan vahvassa kasvussa. Karhukanta  on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 % syksyn 2024 jälkeen. Syksyllä 2025 koko  maan karhukanta oli 2181–2790. Kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä, noin 25 % ja pienintä 
idässä, vajaa 15 %. Karhukanta on kuitenkin edelleen selvästi tihein itäisellä  kannanhoitoalueella. Poronhoitoalueella kanta on edellisen vuoden tasolla. Syksyn 2026 karhukannaksi arvioidaan noin 2536 karhua.
 
Karhujen aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2025 laskennalliselta korvaussummaltaan 2,85  miljoonaa euroa. Kotieläinvahinkoja karhut aiheuttivat noin 290 000 euron edestä, joista  mehiläisvahinkoja oli yli 252 000 euroa. Sen lisäksi karhut aiheuttivat viljelysvahinkoja noin 261 000 
euroa. Vuodesta 2023 vuoteen 2025 karhun aiheuttamien kotieläin- ja maatalousvahinkojen  tapausmäärä on lähes kolminkertaistunut.
Asetusluonnoksessa esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi poronhoitoalueelle 85  karhuyksilöä. Määrä on sama kuin viime vuonna. Itäiselle poronhoitoalueelle esitetään 75 kiintiötä ja  läntiselle 15 kiintiötä. MTK esittää molempien kiintiöiden kohtuullista kasvattamista viime vuoteen  verrattuna, koska edellisen kauden kiintiömäärällä ei ole saatu porovahinkojen määrää laskuun.  Lisäksi on huomioitava, että karhujen määrä on jälleen kasvanut varsinkin porohoitoalueen  läheisyydessä sen ulkopuolella.
 
Suurin puute esitetyssä asetusluonnoksessa on kiintiömetsästyksen rajaaminen pelkästään  poronhoitoalueella. Esityksessä ei ole lainkaan huomioitu, että joulukuussa 2025 eduskunta päätti  metsästyslain muutoksesta, joka mahdollistaa kiintiöön perustuvan karhunmetsästyksen  toteuttamisen koko Suomen alueella. MTK esittää, että asetusluonnokseen lisätään erilliset kiintiöt  perusteluineen kaikille poronhoitoalueen ulkopuolella oleville kannanhoitoalueille, joissa on  karhutihentymiä. MTK esittää, että kiintiöiden mitoitus määritellään siten, että karhukannan kasvu  pysähtyy Suomessa.

Karhunmetsästyksen poikkeusluvat tulee jatkossa perustaa asetuksella määriteltyihin kiintiöihin  koko Suomessa. Tämä on välttämätöntä, että karhun kannanhoidollista metsästystä voidaan  kohdistaa kaikkiin Suomessa esiintyviin karhutihentymiin. Korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuun 
alussa antama ennakkopäätös myönnettyjen poikkeuslupien puolesta ei varmista  karhukannanhoitoa koko Suomessa. Ennakkopäätöksen perusteet toteutuvat ainoastaan itäisellä  kannanhoitoalueella olevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, jossa karhutiheys ja aiheutuneet  vahingot ovat valtakunnallisesti kaikkein korkeimpia.

Jos tulevan syksyn metsästyksen toimintamalli poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu  nykymuotoisiin poikkeuslupiin, on olemassa suuri riski, että metsästyksen kohdentaminen  karhutihentymiin laajemmalla alueella estyy uusien valitusprosessien myötä. Lisäksi on epävarmaa  sekin, että myöntäisikö riistakeskus ainoatakaan poikkeuslupaa laajemmalle alueelle. Arviomme  mukaan riistakeskus pystynee myöntämään, KHO:n ennakkopäätöksen rajaukset huomioiden,  poikkeusluvat noin 100 karhun kaatamiseen ja valtaosin vain Pohjois-Karjalaan. Karhukanta kasvaa 
kuitenkin poronhoitoalueen ulkopuolella noin 350 yksilön vuosivauhtia. Tilanne on täysin  kestämätön. 

Vahinkojen hallinta ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen edellyttävät pikaisesti mahdollisuutta  kohdistaa karhunmetsästystä KHO:n ennakkopäätöstä selvästi laajemmalle alueelle Suomessa.  Kovat paineet karhun kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseen koskevat, itäisen alueen  lisäksi, myös keskistä ja läntistä kannanhoitoaluetta. Käytännössä karhukannan asiallinen  hoitaminen ja kannan kasvun hillintä on mahdollista ainoastaan asetusperusteisella  kiintiömetsästyksellä koko Suomea koskien.

Timo Leskinen
Kenttäjohtaja

aiheet: lausunto, karhukiintiöt