Lausunto

Lausunto valtioneuvoston selvityksestä: EU:n kotieläintuotantoa koskeva strategia ja proteiinisuunnitelma

11.11.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua  tästä aiheesta. MTK pitää Suomen kantaa kokonaisuutena erittäin kannatettavana. Se vastaa hyvin MTK:n  aiemmin esittämiä näkemyksiä EU:n kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman tavoitteista. Suomen kannassa  tunnistetaan asianmukaisesti kotieläintuotannon merkitys ruokaturvalle, huoltovarmuudelle, maaseudun  elinvoimalle ja alueelliselle tasapainolle. Siinä huomioidaan myös pohjoiset tuotanto-olosuhteet, tuotannon  kannattavuus ja investointikyky, eläintautiriskit, yhteisen maatalouspolitiikan tukivälineet sekä ravinteiden kierrätys  ja biokaasu. 

Suomessa kotieläintalous on kehittynyt pitkään EU:n kotieläinstrategian linjaamaan suuntaan. Suomella on hyvät  luontaiset edellytykset kestävälle nurmipohjaisen nautakarjatalouden kasvattamiselle, ja EU:n kotieläinstrategia  tukee tämän tuotannon kehittämistä. Suomen kantaa tulee täydentää komission strategian mukaisella tavoitteella  kotieläintuotannon tuotantokapasiteetin säilyttämisestä ja alueellisen vähenemisen pysäyttämisestä. Strategiassa  tavoitteeksi asetetaan kestävän kotieläintuotannon palauttaminen alueille, joille tuotanto luontaisesti soveltuu ja  joilla sillä on merkittäviä ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Tämä tavoite on keskeinen myös  Suomessa, jossa nautakarjatalouden väheneminen uhkaa nurmialojen tehokasta hyödyntämistä, maatalousmaan  säilymistä tuotannossa, alueellisia arvoketjuja ja maaseudun elinvoimaa. Nautakarjatalouden säilyttämisellä on  merkittävä rooli myös sika- ja siipikarjatalouden toimintaedellytyksille mm. nurmen viljelykierron mahdollistumisen  kautta, millä on suora vaikutus sektorin rehuviljan satotasoihin. 

Kotieläinsektorin tuotantokapasiteetin turvaaminen on tärkeää myös Suomen elintarvikeviennille. Maitotuotteet ovat  Suomen merkittävin elintarvikeviennin tuoteryhmä, ja niiden viennin arvo oli vuonna 2025 noin 550 miljoonaa  euroa. Liha-alalla olisi myös paljon viennin kasvupotentiaalia, mikäli siihen panostetaan myös valtion toimissa  riittävästi. Tulevassa kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa on oltava vaikuttavia toimia, joilla  turvataan kotieläintalouden jatkuvuus ja luodaan edellytyksiä sen vahvistumiselle tuotantoon soveltuvilla alueilla. 

MTK tukee Suomen kannan kirjausta nurmipohjaisen kotieläintuotannon hyötyjen tunnistamisesta, mutta katsoo,  että kirjausta on laajennettava. Nurmipohjaisen tuotannon hyötyjä ei tule rajata vain laajaperäiseen tuotantoon,  luonnonlaidunnukseen tai laiduntamiseen. Myös suomalainen tehokas nurmipohjainen märehtijätuotanto  hyödyntää ihmisravinnoksi soveltumatonta biomassaa, ylläpitää peltojen viljelykäyttöä, edistää ravinnekiertoa ja  tukee kansallista ruoka- ja huoltovarmuutta. Suomen kannassa tulisi tämän vuoksi puhua yleisemmin  nurmipohjaisesta kotieläintuotannosta ja tunnistaa eri tuotantomuotojen merkitys alueelliset olosuhteet huomioon  ottaen. 

MTK esittää, että Suomen kannassa nostetaan erikseen esiin maidon- ja naudanlihantuotannon välinen yhteys.  Suomessa merkittävä osa naudanlihantuotannosta perustuu lypsykarjasta lähtöisin oleviin eläimiin, minkä vuoksi  maidontuotannon kehitys vaikuttaa suoraan myös naudanlihantuotannon jatkuvuuteen. Komission strategiassa  tunnistetaan maito- ja liharoturisteytysten sekä maito- ja naudanlihaketjujen paremman yhteensovittamisen  mahdollisuudet. Suomen tulisi tukea näitä tavoitteita sekä edistää koko nautaketjun taloudellista ja ympäristöllistä  tehokkuutta. Samalla on vahvistettava tuottajan asemaa ja osuutta ketjun arvonmuodostuksesta. 

MTK esittää Suomen kannan täydentämistä kotieläinsektorin ilmastovaikutusten arvioinnista. Komission  strategiassa tunnistetaan nykyisten päästölaskentamenetelmien kehittämistarpeet, tuotantojärjestelmien, rotujen ja  ruokinnan väliset erot sekä tarve tarkastella biogeenisen metaanin ominaispiirteitä. Suomen tulee edistää nykyistä  tarkempien laskentamenetelmien kehittämistä siten, että ne huomioivat tuotantojärjestelmien erot ja tiloilla  toteutetut päästövähennystoimet. Päästövähennyksiä tulee edistää kannustimilla, tutkimuksella, jalostuksella,  ruokintaratkaisuilla, biokaasulla ja lannankäsittelyn ja lannan ravinteiden laajemman hyödyntämisen kehittämisellä,  ei tuotannon vähentämisellä Suomessa.

Kotieläinstrategia tunnistaa perustellusti kotieläintuotannon strategisen merkityksen EU:n ruokaturvalle,  huoltovarmuudelle, kriisinkestävyydelle ja maaseutualueiden elinvoimalle. Tunnustamisen on näyttävä myös  strategian toimeenpanossa ja kotieläintuotantoon kohdistettavassa rahoituksessa. MTK korostaa, että  kotieläintuotannon taloudellinen kestävyys on strategian ympäristöä, eläinten hyvinvointia, huoltovarmuutta ja  alueellista elinvoimaa koskevien tavoitteiden toteutumisen edellytys. Strategian tavoitteita ei voida saavuttaa ilman  riittävää rahoitusta. EU:n maatalouspolitiikan tukivälineillä on turvattava kotieläintuotannon investoinnit ja  pitkäjänteiset toimintaedellytykset. 

EU:n Kotieläinstrategian toimeenpanosuunnitelmassa mainitaan, että EU päivittää erityisesti munivien kanojen ja  broilereiden sekä sikojen tilalla pitoa koskevaa lainsäädäntöä. Näillä asetuksilla toimeenpannaan End the Cage  Age -kansalaisaloitetta. Ensimmäiset asetusluonnokset komissio on luvannut julkaista jo vuoden 2026 aikana.  EU:n eläinten hyvinvointia koskevan sääntelyn tulee perustua tieteelliseen näyttöön ja kattaviin 
vaikutusarviointeihin, joissa huomioidaan myös vaikutukset tilojen kannattavuuteen, tuotannon jatkuvuuteen ja  huoltovarmuuteen. Uusille vaatimuksille on annettava riittävät ja ennakoitavat siirtymäajat, ja niiden edellyttämien  investointien toteuttamiseen tarvittava rahoitus on turvattava. Suomi on jo varsin pitkällä mm. emakoiden  vapaaporsituksen edistämisessä ja kananmunantuotannosta virikehäkeissä on enää 10 % tuotannosta ja se osuus  tulee entisestään vähenemään. 

MTK pitää erittäin tärkeänä myös Suomen tavoitetta tasapuolistaa kilpailuolosuhteita. EU:ssa kiristyviä eläinten  hyvinvointi-, ympäristö- ja tuotantovaatimuksia on tarkasteltava suhteessa kolmansista maista tuotaviin tuotteisiin,  joita vastaan kilpailemme merkittävästi korkeammilla tuotantokustannuksilla. EU:n tulee edistää  tuotantovaatimusten vastaavuutta tuontituotteissa ja ottaa tavoite johdonmukaisesti huomioon 
kauppapolitiikassaan. EU:n korkeiden tuotantostandardien kustannuksia ei voida jättää yksinomaan  eurooppalaisten tuottajien kannettaviksi. 

MTK tukee Suomen tavoitetta EU:n proteiiniomavaraisuuden vahvistamisesta ja tuontiriippuvuuden  vähentämisestä. Suomen olosuhteissa tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti valkuais- ja öljykasvien  viljelyvarmuuden parantamista, meidän olosuhteemme huomioivaa kasvinjalostusta, tehokkaita ja saatavilla olevia  kasvinsuojeluratkaisuja sekä pitkäjänteistä CAP- ja kansallista rahoitusta. Proteiiniomavaraisuuden 
vahvistamisessa on hyödynnettävä täysimääräisesti nurmipohjaisen kotieläintuotannon, paikallisten rehujen,  ruokaketjun sivuvirtojen ja ravinteiden kierrätyksen tarjoamat mahdollisuudet. Kasviproteiinien käytön lisäämisen  tulee täydentää EU:n nykyistä maatalous- ja kotieläintuotantoa eikä heikentää ravitsemuksellisesti korkealaatuisten  eläinperäisten tuotteiden asemaa osana monipuolista ruokavaliota, koulujakelua ja julkisia ruokapalveluja. 

Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa onkin lisätty kotimaisten valkuaislähteiden hyödyntämistä panostamalla erityisesti  herneen ja muiden öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn kehittämiseen ja hyödyntämällä viljan jalostuksesta saatavia  proteiinisivuvirtoja. Merkittävä osa teurassioista kasvaa täysin ilman tuontisoijaa. Suomen tuleekin huolehtia, että  tälle kehitykselle ei tule jatkossa jarruttavia esteitä, vaan panostaa tulevassa NRP-suunnitelmassa toimenpiteisiin,  jotka kannustavat alaa kasvuun. 

MTK tukee Suomen kantaa, mutta katsoo, että siihen tulee lisätä tavoite kotieläintuotannon kestävästä  kasvusta sekä tuotannon palauttamisesta alueille, joille se luontaisesti soveltuu ja joilla sillä on merkittäviä  ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman  toimeenpanossa on varmistettava riittävä rahoitus, ennakoitava sääntely, pohjoisten tuotanto-olosuhteiden  huomioon ottaminen sekä EU-tuotannon tasapuoliset kilpailuedellytykset. Kotieläintuotanto ja vahva  valkuaisomavaraisuus on nähtävä strategisina investointeina Suomen ja koko EU:n ruokaturvaan,  huoltovarmuuteen ja maaseudun elinvoimaan. 

Kunnioittaen 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry 
Mari Lukkariniemi Saralotta Engblom Olli Heino 
Asiantuntija Maitoasiamies Asiantuntijaeläinlääkäri 

aiheet: lausunto, proteiinistrtategia