Lausunto

Lausunto Syödään yhdessä – ruokasuosituksiin lapsiperheille

10.06.2026

Valtion ravitsemusneuvottelukunta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

MTK ry (MTK) kiittää mahdollisuudesta lausua lapsiperheiden ruokasuosituksia. MTK esittää  lausunnossaan sekä yleisiä, että tarkkoja, rivikohtaisia kommentteja.

Yleiset kommentit

Ruoantuotantoa ja alkutuotantoa käsittelevät kohdat

Alkutuotantoa sivutaan muutamassa kohdassa suositusta. Suomalaisessa tuotantotavassa on monia  hyviä erityispiirteitä, eikä globaaleja ruoantuotannon ongelmia pidä yleistää koskemaan kotimaista  ruoantuotantoa. MTK näkee, että tekstin tulee olla sellaista, että lukija ymmärtää, puhutaanko  globaalista tuotannosta, vai suomalaisesta tuotannosta. Globaaleja ongelmia (esim. torjunta-ainejäämät) ei voi yleistää koskemaan suomalaista ruoantuotantoa. 


Prosessointi ja ultraprosessointi

Tekstissä suositellaan ”vähän prosessoitua ruokaa”. Prosessointia terminä ei kuitenkaan avata tai  ymmärrytetä lukijalle. Käytännössä kaikki syöty ruoka on jollain tavalla prosessoitua, vähintään  esimerkiksi vihannekset on pesty tai kuorittu. Viimeaikainen keskustelu ultraprosessoidusta ruuasta  tai ”aidon ruoan” suosimisesta on omiaan hämmentämään kuluttajia, ja asialliselle tiedolle on kova  tarve. Esimerkkinä, moni tuttu ja laadukas elintarvike, kuten kaupasta ostettava ruisleipä, on tiukan  tulkinnan mukaan ultraprosessoitua. Huoli ja hyvä tahto tarjota lapsille parasta mahdollista ruokaa on  ymmärrettävä, ja siksi MTK ehdottaa, että tähän suositukseen lisätään kappale, jossa tarjotaan  vastauksia kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin ruuan prosessoinnista ja ultraprosessoinnista. 


Huoltovarmuus ja kotimainen ruoka

MTK esittää, että jos ravitsemussuosituksissa otetaan ravitsemuksen lisäksi huomioon  ympäristökestävyys, on otettava tarkasteluun myös huoltovarmuus. Huoltovarmuuden perusedellytys  on maan kyky tuottaa riittävästi ruokaa myös poikkeusaikoina, tähän tarvitaan kaikkia ruuantuotannon  sektoreita, kasviksia, viljaa ja kotieläimiä. Suosituksessa mainitaan useasti myös esimerkiksi  kasvinsuojeluaineiden jäämät, ja tässäkin globaali tuotanto ja suomalainen tuotanto erovavat  toisistaan. Suosituksissa soisi siis korostettavan suomalaisen ruoantuotannon hyviä erityispiirteitä.  Kotimaiseen ruoan suosiminen ja ymmärrys ruokaketjusta on myös mitä parhainta ruokakasvatusta.


Suositusten jalkautus

MTK esittää, että suosituksien jalkautuksessa hyödynnetään suomalaisessa yhteiskunnassa  merkittävää 3. sektoria. Suosituksen jalkautustyö sopisi ammattilaisten ohessa erinomaisen hyvin  puolueettomille, valtakunnallisille neuvontajärjestöille tai soveltuvin osin valtakunnallisille lapsi- ja 
nuorisotyötä tekeville järjestöille. 

Järjestöt ovat ketteriä, valtakunnallisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimijoita, joilla on paljon  osaamista tämän tyyppisestä työstä. Miten tahansa toimittaessa, kun suosituksia jalkautetaan, on  siihen varattava riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja riittävälle aikajaksolle. Suosituksia  jalkautettaessa on huomioitava nykyperheitä puhuttelevat viestintävälineet ja runsas sekä iloinen  visuaalisuus, esimerkiksi kuvien ja videoiden muodossa. Viestin tulee olla samaistuttava, osallistava  ja syyllistämätön.
 

Sivu- ja rivikohtaiset kommentit

s.12, r. 2-3

“...kun taas punaista lihaa ja maitovalmisteita syödään liikaa.” Maitotuotteiden käytön vähentämiselle ei ole kansanterveydellistä perustetta. Ehdotetaan lausetta  uudelleen muotoiltavaksi: ”Suomalaisten lasten ja nuorten ruokavalioissa haasteina ovat etenkin  täysjyväviljan, kasvisten ja palkokasvien vähäinen käyttö, sekä liiallinen tyydyttyneen rasvan, suolan ja  sokerin saanti.” 

s. 13, r. 3

“Terveyden kannalta suositeltava ruokavalio on… ja vähän prosessoitu” Ruuan prosessointia ei ole selitetty auki suosituksen sanastossa, eikä termiä selitetä lukijalle  tässäkään kohtaa. Käytännössä kaikki syöty ruoka on prosessoitu jollakin tapaa, joko teollisuudessa ja  viimeistään kotikeittiössä. Käytännössä kaikki raaka-aineet tarvitsevat jonkinasteista prosessointia  ennen tarjoilua ruokana. Ruoka-asioita tuntemattomalle termi näyttäytynee kysymyksiä herättävänä.  Pyydetään poistamaan prosessointiin viittaus, jos prosessointia ei selitetä sanastossa tai tässä  kohdassa. Kts. yleinen kommentti ja lisäysehdotus.

s. 13, r. 3-4

“Ruokavalinnoilla voidaan vaikuttaa yhtä aikaa terveyteen, ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja  resurssien käyttöön.”
Mihin resursseihin viitataan, epäselvä termi. Lausetta on selkeytettävä. Pyydetään lisäämään maininta  huoltovarmuudesta.

s. 13, r. 18-23

Kappaleessa käsitellään ruoan tuotannon ja ympäristön kuormituksen suhdetta. Iso kokonaisuus on ylimalkaisesti puristettu yhteen kappaleeseen. Kotimainen ja ulkomainen tuotanto eroavat toisistaan  monin tavoin, esimerkiksi Suomen pinta-alasta peltoa on vain noin 7 %.  Ruoantuotannon päästöillä tarkoitettaneen hiilipäästöjä, jolloin kasvinsuojeluaineita, kemikaaleja tai  ravinteita ei tule mainita tässä kohtaa, ne ovat eri asioita kuin päästöt. Mitä kemikaaleja kohdassa  tarkoitetaan, entä ravinteita? Kasvinsuojeluaineiden tarkoitus on varmistaa osaltaan kasvinterveys ja  laadukkaat kuluttajatuotteet sekä vähentää ruokahävikkiä. Ruokaviraston sivuilla tarvittaessa hyvää tietoa torjunta-aineista. Ruokaviraston mukaan kotimaisissa kasviperäisissä tuotteissa on vähemmän  kasvinsuojeluainejäämiä kuin vastaavissa tuontituotteissa ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevissa  tuotteissa jäämäriski on suuri. Suomessa Tukes valvoo tarkasti kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja  turvallista käyttöä, sekä ympäristön että käyttäjän näkökulmasta. 

s. 13, r. 25-26

“Keskimääräisen ruokavalion ilmastovaikutuksista valtaosa johtuu eläinperäisten tuotteiden käytöstä 

(65%)”

Mistä faktasta prosenttiluku on peräisin? Onko kyse suomalaisesta tuotannosta vai tuontiruuasta?  Kuten tekstissä myöhemmin todetaan, Suomessa on hyvät vesivarat, ja se pienentää kotimaisen ruuan  vesijalanjälkeä. Tuotteita ja tuoteryhmiä vertailtaessa tulee muistaa, että eläinperäiset tuotteet ovat  myös erittäin korkealaatuista ja ravintotiheää ruokaa.

s. 13, r. 31- 35

MTK esittää, että jos suosituksissa otetaan ravitsemuksen lisäksi huomioon ympäristökestävyys, on  otettava tarkasteluun myös huoltovarmuus. Huoltovarmuuden perusedellytys on maan kyky tuottaa  riittävästi ruokaa myös poikkeusaikoina, tähän tarvitaan kaikkia ruuantuotannon sektoreita, kasviksia, viljaa ja kotieläimiä. Kappaleessa 2, Ravitsemuksen terveys- ja ympäristövaikutukset, korostetaan  vahvasti ruoan tuotannon ilmastovaikutuksia. Ruokaa ja sen tuottamista tulee tarkastella  kokonaisvaikutuksien kautta, huomioiden mm. omavaraisuus, huoltovarmuus, biodiversiteetti tai  esimerkiksi eläinten hyvinvointi. Suomalaisessa ruokajärjestelmässä on paljon hyvää ja toimivaa,  suosituksissa olemassa olevia hyviä tai koko ajan kehittyviä seikkoja ei mielestämme huomioida.  Globaalin ruuantuotannon ongelmat ja kotimaiset käytännöt eivät kappaleessa erotu toisistaan.

s. 15, r. 10

“Maitovalmisteet valitaan rasvattomina tai vähärasvaisina.” 
Ehdotetaan lausetta uudelleen muotoiltavaksi: Maitovalmisteet valitaan pääasiassa rasvattomina tai  vähärasvaisina.

Maitovalmisteiden valinnassa tulee huomioida rasvan laatu ja kokonaisruokavalio. Rasvattomat ja  vähärasvaiset tuotteet sopivat moniin tilanteisiin, mutta myös muut maitovalmisteet voivat kuulua  osaksi tasapainoista ruokavaliota. Suositusluonnoksessakin todetaan myöhemmin (s.16), että 
yksittäiset ruokavalinnat eivät tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä. 

s. 19, r. 25

Kasvipohjaisen ruokavalion ja maitotuotteiden vaikutukset esitetään epätasapainoisesti. 
Kasvipohjaisesta ruokavaliosta esitetään selkeitä sairauksien riskin vähennyksiä. Maitotuotteista on  lähinnä ravintoainekuvaus ja vähän kokonaisterveysvaikutuksia. Lisäysehdotus: ”Maitovalmisteiden  käyttö on tutkimuksissa yhteydessä pääosin neutraaleihin tai myönteisiin terveysvaikutuksiin osana  tasapainoista ruokavaliota.”

Lisäksi tästä puuttuu kokonaan kestävyysnäkökulma. Ehdotettu lisäys: ”Maitotuotteiden kestävyyttä  on arvioitava tuotantotavan ja alkuperän näkökulmasta: Suomessa tuotanto perustuu  nurmipohjaiseen ruokintaan sekä korkeaan eläinten hyvinvoinnin ja terveyden tasoon.  Maidontuotanto tukee Suomen huoltovarmuutta. Tuontituotteiden tuotanto-olosuhteet ja kestävyysprofiilit vaihtelevat.” 

s. 22, r. 32 

Lihaa käsittelevä osio alkaa mahdollisen liikakäytön aiheuttamien ongelmien kuvaamisella, muista  tuotteista kerrotaan ensin ravitsemuksellisesti hyviä asioita. Proteiinin lisäksi lihasta saadaan rautaa,  sinkkiä, seleeniä, fosforia, magnesiumia ja B-ryhmän vitamiineja. Ehdotetaan lihaa käsittelevä  kappale muutettavaksi rakenteeltaan samanlaiseksi muiden tuotteiden kanssa. 

s. 33, r. 17-18

“Luomuruoan viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta- aineita ja se voi siten sisältää vähemmän niiden 
jäämiä.”
Epämääräinen lause, vähemmän kuin mikä, mikä määrä on hyväksyttävä taso? Lause saattaa jättää  lukijan ymmärrykseen, että tavanomaisesti tuotetussa ruoassa on paljon torjunta-aineiden jäämiä.  Ehdotetaan uudelleenmuotoilua: Luomuruoan viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita.

Suomalainen ruoka on pääsääntöisesti turvallista, eikä siinä ole jäämiä kasvinsuojeluaineista.  Ruokaviraston sivuilla tarvittaessa hyvää tietoa torjunta-aineista. Huomioitava myös, että  kasvinsuojeluaineet ovat yksi tapa torjua ruokahävikkiä. Kasvinsuojeluaineiden tarkoitus on varmistaa 
osaltaan kasvinterveys ja laadukkaat kuluttajatuotteet. Ruokaviraston mukaan kotimaisissa  kasviperäisissä tuotteissa on vähemmän kasvinsuojeluainejäämiä kuin vastaavissa tuontituotteissa ja  erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevissa tuotteissa jäämäriski on suuri. Suomessa Tukes valvoo tarkasti kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja turvallista käyttöä, sekä ympäristön että käyttäjän  näkökulmasta.

s. 37, r. 31-33

Mainintaan pakastemarjoista- ja hedelmistä lisättävä maininta, että kotimaiset tuotteet voi käyttää  kuumentamatta, ulkomaiset tuotteet kuumennettava ennen tarjoamista (Ruokaviraston ohje).

s. 38 r. 13

Maininta ravintoloista ja kahviloista on epäreilu ja asiaton ruokasuosituksen ollessa kyseessä.  Edullisinta ruoka on kotona raaka-aineista tehtynä, mutta ravintolassa ja kahvilassa käyminen ovat  vaihtelua arkeen ja myös ruoka- ja tapakulttuurin oppimisen paikkoja. Usein tällaiset hetket ovat 
perheen ja läheisten yhteisiä ilonhetkiä, joihin myös lasten on mukava osallistua oman ikänsä  mahdollistamalla tavalla. Ehdotetaan kohdan uudelleenmuotoilua.

s. 69 r.16-17

Lihajalosteissa on kategorian sisällä paljon erilaisia tuotteita, kuten kaikissa muissakin  ruokaryhmissä. Sydänmerkistä tunnistaa tuoteryhmän sisällä terveydelle suotuisan vaihtoehdon.

s. 71, r. 6 – 15
Konkreettinen ja hyvä, kannustava teksti, kiitos siitä!

s. 85, r. 36 – s. 86 r. 1-2

Viljatuotteista proteiinia saadaan noin 10 -15 g/ 100 g, lihasta laadusta riippuen noin 20- 27 g/ 100 g,  palkokasveista kasvista riippuen noin 5- 15 g/100 g.

s. 88, r. 20 – 22

Tekstissä viitataan elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämiin haitallisiin aineisiin. Mitä haitallisia  aineita tässä tarkoitetaan? Lukijalle saattaa jäädä ymmärrys, että ruoassa olisi lähtökohtaisesti joitain  haitallisia aineita. Tekstin lähtökohtana tulee pitää sitä, että ruoka on turvallista. Ehdotetaan lausetta  uudelleen muotoiltavaksi.

s. 89, r. 1 -3

Epämääräisiä, monitulkintaisia lauseita, joista lukijalle saattaa jäädä ymmärrys, että ruoassa on  vaaratekijöitä tai haitallisia aineita. On erotettava kotimainen, tarkasti valvottu ja läpinäkyvä  ruokaketju tuontiruuasta. Suomalaisessa ruuassa ei ole esimerkiksi haitallisia pitoisuuksia  kasvinsuojeluainejäämiä, ja näiden aineiden käyttöä ja tuoteturvallisuutta valvotaan Suomessa  tarkasti. Mihin ympäristösaasteilla viitataan? Perustuuko väite tuontiruokaan vai kotimaiseen  tuotantoon? Ehdotetaan lausetta uudelleentarkasteltavaksi.

aiheet: lausunto, lasten ruokasuositukset