Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi metsälain muuttamisesta ja siihen liittyvistä asetusluonnoksista

06.08.2026

Maa- ja metsätalousministeriö

Lausunto hallituksen esityksen muutosehdotuksista

Metsälain soveltamisalan rajaaminen liittyen puolustusvalmiuden turvaamiseen (2 §)
-

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu ja siihen liittyvät uudistamisvelvoite (2 a §, 5 § ja 8 §)

MTK pitää tärkeänä, että jatkuvassa kasvatuksessa otetaan huomioon myös metsän uudistumisen ja  taimien syntymisen edellytykset. 

Esityksen mukaan jatkossa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa velvollisuus ottaa  huomioon käsittelyalueella metsän uudistumisen edellytykset ja pyrkiä suunnitelmallisesti  turvaamaan metsän uudistuminen hakkuun jälkeen. Käytännössä kyse olisi ennen kaikkea siitä, että 
ottaen huomioon käsittelyalueen puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden, olisi taimien  syntymiselle ja kasvulle oltava riittävät edellytykset. MTK huomauttaa, että esitys jättää epäselväksi,  miten näitä riittäviä edellytyksiä tulkittaisiin käytännössä.

Metsän uudistamisilmoitus (14 a § ja 23 a §)

Tasaikäisen metsän viljelemällä tai luontaisesti tehtävää uudistamista koskeva ilmoitus vastaa  pääpiirteiltään ennen vuotta 2013 käytössä ollutta ilmoitusta. Tietohallinnon ja -järjestelmien ja  sähköisen asioinnin kehityksen myötä on oletettavaa, että ilmoituksen tekeminen on aiempaa 
vaivattomampaa, ja ilmoitusten tekeminen linkittyy osaksi toteutusketjua. MTK katsoo, että  ilmoituksen jättämisen tulee edelleen olla maksutonta.
MTK huomauttaa, että eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuun uudistamisilmoitus annettaisiin vasta  hakkuun jälkeen. Käytännössä, mikäli ilmoituksen perusteella todettaisiin, että edellytyksiä taimien  syntymiselle ei ole, hakkuu olisi kuitenkin jo toteutettu. Epäselväksi jää, olisiko uudella velvoitteella minkäänlaista ohjausvaikutusta jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteuttamiseen ja kohdentamiseen.  Esityksessä ei myöskään ole määritelty, mikä olisi seuraus, jos uudistumisen edellytyksiä ei hakkuun  jälkeen olisi. 


Metsänkäyttöilmoitus (14 §)

Uuden 6 momentin mukaan metsänkäyttöilmoituksessa olisi ilmoitettava maanomistajan taikka  hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijan henkilötunnus, kun kyseessä on  luonnollinen henkilö ja mikäli tällainen taho olisi muu kuin luonnollinen henkilö, tulisi ilmoittaa y-tunnus. MTK pitää tärkeänä, että henkilötunnuksen tai y-tunnuksen toimittamisvelvollisuus ei koske  valtuutettua.


Muutoksenhaku ja automaattinen päätöksenteko (23 §, 23 b §ja 14 §:n 4 mom.)

MTK pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina ja käytäntöä sujuvoittavina. Maanomistajan ja  toimijoiden kannalta erityisesti mahdollisuus oikaisuvaatimukseen helpottaa  muutoksenhakuprosessia ja luo kevyemmän väylän hakea muutosta virheelliseen päätöksen kuin  valitus hallinto-oikeuteen. Kuten esityksen perusteluissa todetaan, oikaisuvaatimusmenettelyä  koskevaa sääntelyä voidaan pitää merkityksellisenä oikeusturvan kannalta ja sen voidaan katsoa  edistävän asianmukaista ja viivytyksetöntä muutoksenhakumenettelyä.


Metsärikos ja metsärikkomus (18 §)

Esityksen mukaan metsän uudistamisilmoituksen laiminlyönti sanktioitaisiin metsärikkomuksena.  Rikosoikeudellinen sanktiointi vaikuttaa suhteettomalta verrattuna mahdolliseen aiheutettuun  vahinkoon. MTK pitää hallinnollista seuraamusmaksua oikeasuhtaisena ja kevyempänä menettelynä. Lakiesityksessä rikosoikeudellista sanktiointia perustellaan lähinnä Metsäkeskuksen muodolla  julkioikeudellisena laitoksena ja varsinaisen seuraamusmaksun määräämisen siirtymisellä  Ruokavirastolle. MTK pitää epätodennäköisenä, että ko. prosessi olisi hallinnollisesti raskaampi kuin  epäiltyjen uudistamisilmoitusten laiminlyöntien vieminen poliisin tutkintaan ja oikeusprosessiin. 


Muut huomiot

MTK korostaa tarvetta seurata lakimuutosten vaikutuksia ja toteutumista käytännössä. Uudet vaatimukset myös korostavat viestinnän ja neuvonnan tarvetta. Metsäkeskuksen tulee tarjota  riittävästi ennakoivasti tietoa uusista vaatimuksista ja niiden soveltamisesta. Uudistamisilmoituksen 
osalta mahdollisiin laiminlyönteihin tulisi ensisijaisesti puuttua muistutuksilla.


Pykäläkohtainen lausunto

8 a § Metsän uudistumisen edellytykset eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun yhteydessä

Esityksen mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun yhteydessä käsittelyalueella on 
oltava puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella ennalta arvioiden riittävät edellytykset 
hyväksyttävien taimien syntymiselle. Lisäksi edellytyksenä on, että alueella tai sen reunalla kasvaa 
riittävästi siemeniä tuottamaan kykeneviä kasvatuskelpoisia puita tai että alueella on riittävästi 
hakkuussa säilyviä, hyväksyttäviä taimia.

Esitys jättää edelleen tulkinnanvaraiseksi sen, mikä katsotaan riittäviksi edellytyksiksi tai riittäväksi 
määräksi hyväksyttäviä taimia. Maanomistajien ja toimijoiden tulisi saada neuvontaa siitä, kuinka ko. 
vaatimusta tulkitaan ja sovelletaan.


Liite, Metsikön kasvatuskelpoisen puuston määrä kasvatushakkuun jälkeen

Puuston määrän arvioinnissa siirryttäisiin nuoremmissa puustoissa käyttämään runkolukua ja  keskipituutta valtapituuden ja puuston pohjapinta-alan sijaan. Ehdotettavat uusilla pituusluokilla ja  puuston tiheysvaatimuksilla pyritään vaikuttamaan eritysesti ensiharvennusten toteutukseen.

MTK pitää esitettyä arviointitavan muutosta perusteltuna silloin, kun se kohdistuu  ensiharvennuksiin. Työryhmätyön aikana ei kuitenkaan ole saatu selkeää kuvaa siitä, miten esitetty ´muutos kohdentuu ja vaikuttaa harvennuksiin erilaisilla kasvupaikoilla ja eri osissa maata. 

MTK edellyttää, että esitettyjen runkolukuvaatimusten ja pituusrajojen toimivuutta seurataan ja  arvioidaan laki- ja asetusmuutoksen voimaantulon jälkeen. Erityisesti tulee tarkastella  valtioneuvoston asetuksen liitteessä esitettyjen raja-arvojen toimivuutta pohjoisessa Suomessa, 
jossa pituuskasvu voi olla hidasta suhteessa puuston järeytymiseen. Esitetyt runkolukuvaatimukset  eivät saa johtaa metsänhoidollisesti epätarkoituksenmukaisiin hakkuisiin tai viivästyttää metsien  kasvun kannalta tarpeellisia hakkuita. Valtioneuvoston asetuksen liitettä on voitava tarkistaa  viivytyksettä, jos nyt esitetyt raja-arvot osoittautuvat käytännössä epätarkoituksenmukaisiksi.

MTK huomauttaa, että vahvana ajurina muutokselle kasvatushakkuun vähimmäispuuston  arviointitavassa (keskipituus ja runkoluku) on ollut Metsäkeskus pyrkimys siirtyä hyödyntämään  aineistopohjaista hakkuiden valvontaa. Valvonta olisi kattavampaa ja ajan myötä todennäköisesti 
ohjaisi laadukkaampaan harvennusten toteutukseen. 

Esityksen vaikutukset

Jäävän puuston tiheysvaatimuksen nosto voi siirtää kasvatushakkuita myöhemmäksi. Tämä voi  joillakin alueilla vaikuttaa hakattavissa olevan puuston määrään ainakin lyhyellä aikavälillä. Vaikutus  voi olla eri suuruinen eri osissa maata. Esityksessä ei ole arvioitu, mikä tämä vaikutus olisi, miten  kohdistuisi eri alueille ja mikä olisi vaikutus puuta käyttävien yritysten puuhuoltoon.
 

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksesta

Uudistamisilmoituksen sisältö vastaa pääosin vuoteen 2013 asti käytössä olleen taimikon  perustamisilmoituksen sisältöä. 

Uutta vaatimusta käytetyn metsänviljelymateriaalin (kantatodistuksen koodi) ilmoittamisesta  voidaan pitää perusteltuna. Jatkossa on mahdollista seurata, kuinka hyvin eri alkuperät soveltuvat  eri kasvupaikoille, sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon sekä kestävät erilaisia tuhoja. Tieto hyödyttää 
myöhemmin myös metsänomistajia, koska se mahdollistaa paremmin menestyvien alkuperien  valinnan metsänviljelyyn. 

Lea Jylhä, MTK

aiheet: lausunto, metsälaki