Takaisin Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (valkoposkihanhet ja merimetsot)

Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (valkoposkihanhet ja merimetsot)

11.05.2026

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK tukee vahvasti valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin sekä tarpeettomien metsästysrajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista samalla  kun huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille.
Vahinkoalueiden elinkeinonharjoittajien näkökulmasta esitetyt muutokset ovat välttämättömiä. EU  komissio on toistuvasti painottanut lintudirektiivin tarjoamia joustoja vahinkojen vähentämisessä.  Maaliskuussa 2026 julkaistussa komission lintudirektiivin ohjeasiakirjassa merimetson ja  valkoposkihanhen osalta todetaan mahdollisuusuudet vahinkoa aiheuttavien lintupopulaatioiden  vähentämiseen. Lisäksi Suomen osalta on erikseen todettu, että Suomen pitkäaikaisen kokemuksen  perusteella valkoposkihanhien aiheuttamien vakavien satovahinkojen estäminen voi edellyttää myös  ennaltaehkäisevää metsästystä.

MTK tukee esitystä, jonka mukaan metsästyslakia muutetaan siten, että merimetso ja  valkoposkihanhi lisätään metsästyslaissa säädettyjen riistalintujen luetteloon. Valkoposkihanhi ja  merimetso rauhoitettaisiin ympärivuotisesti, mutta laissa säädettäisiin rauhoitusta koskevista 
poikkeuksista, jotka mahdollistaisivat lajien metsästyksen vahinkojen ehkäisemiseksi. Sääntelyyn  sisällytettäisiin velvoite saalisilmoituksen tekemiseen. Rauhoituksesta voitaisiin poiketa myös  Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla. Saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson myynti  kiellettäisiin, mutta saaliin hyödyntäminen metsästäjien omassa taloudessa olisi mahdollista.

Viljelijöiden mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ovat heikentyneet valkoposkihanhivahinkojen  vuoksi merkittävästi jo vuosien ajan. Vuonna 2019 korvattujen vahinkojen määrä ylitti yhden  miljoonan euron tason. Vuonna 2025 korvauksia maksettiin jo yli 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi on 
muistettava, että vahingonkorvaukset kattavat vain osan todellisista vahingoista. Erityisesti Pohjois-Karjalassa viljelijät ovat joutuneet sopeutumaan luopumalla syysviljojen kasvatuksesta sekä  varautumalla kevään vahinkoihin esimerkiksi hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita karjan ruokinnan 
varmistamiseksi. Myös tuotannon kokonaan lopettamista on tapahtunut. Varsin tyypillisesti vahingot  toistuvat samoilla alueilla. Samaan aikaan vahinkojen estäminen on käytännössä tehty lähes  mahdottomaksi. Viimeisimmissä ELY-keskusten poikkeusluvissa keväällä sallittiin ainoastaan 
äänetön karkotus ja syksyllä tehosteena vain paukkupatruunat. Paikallistasolla yötä päivää  päivystävät hanhipaimenet ovat olleet käytännössä ainoa ratkaisu. Kustannustehokkuuden  näkökulmasta on täysin järjetön ajatus, että jatkuvasti laajenevat hanhivahingot estettäisiin koko Itä-Suomen alueella paukkupatruunoihin ja hanhipaimeniin perustuen.

Viljelijöiden kannalta on välttämätöntä, että nykyinen vahingonkorvausjärjestelmä säilytetään  ennallaan. MTK tukee esitystä, jonka mukaan rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen  ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että valkoposkihanhien
ja merimetson aiheuttamien vahinkojen korvaaminen jatkuisi nykykäytännön mukaisesti ympäristöhallinnon vastuulla. Esityksen perusteluissa todetaan, että vahinkojen korvaaminen  RauLaKo -lain kautta takaa täysimääräiset viljelysvahinkokorvaukset. Korvausjärjestelmä toimii 
kohtalaisen hyvin, mutta käytännössä korvausten taso ei kuitenkaan kata kuin osan viljelijöille  aiheutuvista vahingoista ja lisäkustannuksista.

Viljelijät ovat kokeneet vastoinkäymisiä myös poikkeuslupien käsittelyssä. Hakemusten käsittely on  kestänyt kohtuuttoman kauan. Viimeisin heikennys oli Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupien  käsittelymaksun moninkertaistuminen 1500 euroon. Suojametsästys vähentää ratkaisevasti 
poikkeuslupien hakemisen tarvetta, mutta ei poista sitä kokonaan. Aiempien kokemusten  perusteella MTK olettaa, että riistahallinnossa poikkeuslupien käsittely tapahtuu selvästi nopeammin  ja kustannustehokkaammin kuin ympäristöhallinnon puolella.

MTK tukee myös lakiesitykseen kuuluvaa merimetson suojametsästystä. Merimetsot vaikeuttavat  elinkeinotoimintaa, jotka liittyvät kalastukseen ja kalankasvatukseen. Merimetson kohdalla  karkotusmenetelmien tehostaminen suojametsästyksen keinoin tekee karkotuksesta tehokkaampaa.
Suojametsästyksen kohdistaminen kalankasvatuksen ja kalojen lisääntymispaikkojen läheisyyteen  vähintään 300 metrin vyöhykkeeseen on tarkoituksenmukaista. Lisäksi on syytä kiinnittää kasvavaa  huomiota merimetsojen yleiseen kannanhallintaan ja lajin levittäytymisen estämiseen merialueilta  sisämaahan.

Lakiesityksen mukaan suojametsästyksellä saaliiksi saadusta valkoposkihanhesta ja merimetsosta  on tehtävä ilmoitus Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen  pyydystämisestä. Saalisilmoituksessa ilmoitetaan metsästäjän nimi ja metsästäjänumero,  pyydystettyjen lintujen määrä ja laji, päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi, poikkeusperuste sekä  kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi. MTK katsoo, että ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen on  välttämätöntä ja toimintamalli on hyvin perusteltu. Metsästäjien laajassa käytössä olevan Oma
Riista -järjestelmä sujuvoittaa merkittävästi ilmoitusten tekemistä.

Lakiesityksen mukainen suojametsästys on joustava toimintamalli ilman ennakolta vaadittavaa  poikkeuslupien hakua. Toimintamalli vähentää byrokratiaa ja tuo lisää tehokkuutta karkotuksen  suorittamiseen. Erittäin merkittävää on se, että viljelijät ja kala-alan yrittäjät saavat karkotuksen 
käytännön toteutukseen metsästäjien tuen. Mahdollisuus saaliin hyödyntämiseen on tässä  keskeistä. Lisäksi on ennakoitavissa, että valkoposkihanhet oppivat jatkossa välttämään pellolla  liikkuvaa ”vaarallista” ihmistä, mikä osaltaan lisää karkotusten tehoa.

MTK pitää erinomaisena, että valmistelussa on hyödynnetty muiden maiden kokemuksia  merimetso- ja hanhivahinkojen ennakkotorjunnassa. Nyt lausunnolla olevassa esityksestä on Ruotsista jo useamman vuoden ajalta rohkaisevat kokemukset. MTK esittää muutosesitysten toteutukselle ripeää aikataulua, siten, että suojametsästys oli käytössä jo ensi syksynä  valkoposkihanhien syysmuuton alkaessa.

Timo Leskinen
kenttäjohtaja