Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi porovahinkolautakunnan maksullisista suoritteista vuosina 2027 ja 2028

04.11.2026

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Asetusluonnoksessa ehdotetaan porovahinkolautakunnan lausunnoista ja sovittelumenettelystä perittävän maksun  korottamista 270 eurosta 310 euroon. Jos lausuntopyyntö peruutetaan ennen katselmuksen järjestämistä, käsittelymaksu nousisi 110 eurosta 130 euroon. 

MTK ei kannata ehdotettuja maksujen korotuksia. Porovahinkolautakunnan perustamisen keskeisenä tavoitteena on  ollut tarjota osapuolille asiantunteva ja matalan kynnyksen menettely porojen aiheuttamien vahinkojen ja  aitaamisvelvollisuutta koskevien erimielisyyksien selvittämiseen sekä edistää sovintoratkaisujen syntymistä ilman  oikeudenkäyntiä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on poronhoitolain muutosta käsitellessään nimenomaisesti  korostanut, että lautakunnan käsittelymaksujen tulee olla kohtuullisia suhteessa arvioitavan vahingon määrään ja  tuomioistuinmaksuihin, jotta maksu ei muodostu esteeksi lausunnon pyytämiselle. MTK pitää tätä lähtökohtaa  edelleen erittäin tärkeänä erityisesti vahinkoa kärsineiden maanomistajien oikeuksien ja tosiasiallisen oikeusturvan  kannalta.

Ministeriön muistion perusteella porovahinkolautakunnan käyttö on jäänyt vähäiseksi. Lautakunta käsitteli vuonna  2024 yhteensä 11 ja vuonna 2025 yhdeksän tapausta. Vuonna 2026 lautakunnalle oli muistion laatimiseen mennessä  tullut ainoastaan kaksi tapausta, ja vuosittaisen tapausmäärän arvioidaan vakiintuneen noin kahdeksaan. Näissä  olosuhteissa MTK katsoo, että lautakunnan käyttöön liittyviä taloudellisia kynnyksiä tulisi pikemminkin pyrkiä  alentamaan kuin nostamaan. 

Asetusluonnoksessa maksun korottamista 310 euroon perustellaan erityisesti sillä, että käräjäoikeuden  hakemusmaksu on vuonna 2025 korotettu samaan määrään. MTK ei pidä rinnastusta sellaisenaan perusteltuna.  Porovahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja edistää sovintoa, kun  taas oikeudellisesti velvoittavan ratkaisun saaminen riita-asiassa edellyttää viime kädessä asian saattamista 
tuomioistuimen ratkaistavaksi. Vahinkoa kärsineen maanomistajan näkökulmasta lautakuntamenettelystä aiheutuva  kustannus ei siten välttämättä korvaa oikeudenkäynnin kustannusta, vaan voi tulla sen lisäksi. Tämän vuoksi  lautakunnan käsittelymaksun pitäminen lähtökohtaisesti samalla tasolla käräjäoikeuden hakemusmaksun kanssa on  ristiriidassa lautakunnalle asetetun matalan kynnyksen tavoitteen kannalta.

Ehdotettua korotusta on arvioitava myös suhteessa lautakunnan rahoitusrakenteeseen. Ministeriön muistion mukaan  maksullisen toiminnan tuotoiksi arvioidaan vuosina 2027 ja 2028 noin 2 050 € vuodessa ja kokonaiskustannuksiksi  noin 54 700 € vuodessa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudeksi arvioidaan vain noin 4 %. Muistiossa  todetaan lisäksi, ettei laskelmassa ole huomioitu Ruokaviraston kehykseen vuodesta 2021 alkaen saatua pysyvää 100 000 € suuruista määrärahaa porovahinkolautakunnan toimintaan. Näin ollen ehdotetulla maksujen korotuksella ei ole  lautakunnan toiminnan rahoituksen kokonaisuuden kannalta olennaista merkitystä. Sen sijaan yksittäiselle vahinkoa  kärsineelle maanomistajalle maksu voi muodostaa merkityksellisen kynnyksen erityisesti silloin, kun vahingon  rahallinen määrä on suhteellisen pieni tai vahingon määrä on hakemusta tehtäessä vielä epäselvä.

Edellä esitettyjen seikkojen valossa MTK pitää tärkeänä, että porovahinkolautakunnan toiminnan rahoitusta  tarkastellaan ensisijaisesti lautakunnalle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Ministeriön  muistiossa omakustannusarvoa alempia maksuja perustellaan nimenomaan tarpeella vähentää poronhoitoalueella  esiintyviä ristiriitoja sekä tarpeella luoda menettely, jossa porojen aiheuttamia vahinkoja voidaan arvioida  asiantuntevasti ja kohtuullisin kustannuksin molempia osapuolia kuullen. Mitä suuremmaksi ero lautakunnan  tosiasiallisten kustannusten ja asiakkailta kerättävien maksujen välillä joka tapauksessa jää, sitä heikommin yksittäistä  maksunkorotusta voidaan perustella kustannusvastaavuudella. 

MTK esittää edellä esitetyin perustein, että porovahinkolautakunnan nykyisiä käsittelymaksuja ei koroteta vuosille  2027 ja 2028.

Helsingissä 4.11.2026

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Laura Harjunpää
juristi

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

aiheet: lausunto, porovahinkolautakunta