Lausunto

Lausunto valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta komission yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 korvaava asetus)

22.05.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta  komission yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi ja esittää lausuntonaan seuraavaa. MTK pitää valtiontukisääntöjen kehittämistä tärkeänä, jotta jäsenvaltiot voivat  tehokkaasti edistää talouden uudistumista, vihreää siirtymää sekä yritysten  kilpailukykyä. MTK suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti valtiontukisääntelyn 
yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen. Esityksen arvioidaan  keventävän hallinnollista taakkaa siten, että tukia voitaisiin jatkossa myöntää  nykyistä kevyempiin tukikriteereihin perustuen ja hallinnollisesti aiempaa  yksinkertaisemmin. Tämä voi osaltaan helpottaa talouden kehittämistä palvelevien  tukitoimenpiteiden käyttöönottoa Suomessa.

Samanaikaisesti MTK korostaa EU12‑jaoston käsittelyssä esiin tuotua keskeistä huomiota siitä, että tukiehtojen keventäminen lisää jäsenvaltioiden välistä tukikilpailua. Mikäli asetuksen mahdollistamia tukimuotoja ei kansallisista  budjettisyistä hyödynnetä Suomessa samassa laajuudessa kuin muissa  jäsenvaltioissa, tämä voi heikentää Suomessa toimivien yritysten kilpailuasemaa,  vaikka oikeudellinen kehys tukien myöntämiselle olisi olemassa. Valtiontukisääntelyn uudistuksen tulee siten turvata tasapuoliset kilpailuolosuhteet  sisämarkkinoilla.

MTK pitää myönteisenä sitä, että maatalouden alkutuotanto sisällytetään nykyistä  laajemmin ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Tämä voi yksinkertaistaa  tukijärjestelmien suunnittelua ja helpottaa monialaisten tukiohjelmien toteuttamista.  Samalla MTK korostaa, että maatalouden erityisluonne edellyttää edelleen  sektorikohtaista harkintaa ja riittävää joustavuutta. Maatalous on poikkeuksellisen  altis markkinahäiriöille, sääolosuhteille ja muille ulkoisille tekijöille, eikä tätä  erityispiirrettä tule sivuuttaa sääntelyä yksinkertaistettaessa.

MTK pitää erittäin ongelmallisena ehdotusta luopua suurten tukiohjelmien  jälkiarviointivelvoitteesta. Jälkiarviointi on keskeinen väline tukien vaikutusten  arvioinnissa, kilpailun vääristymien tunnistamisessa sekä tietopohjaisessa sääntelyn  kehittämisessä. Arviointivelvoitteen poistaminen heikentäisi merkittävästi altiontukipolitiikan läpinäkyvyyttä ja vaikutusten seurantaa. MTK katsoo, että  suurten tukiohjelmien arvioinnin tulee säilyä osana sääntelyä.

Komission ehdotukset yksinkertaistettujen kustannusmallien laajentamisesta voivat  keventää hallinnollista taakkaa, mutta MTK katsoo, että niihin liittyy samalla riskejä  tukien kohdentumisen ja vaikuttavuuden kannalta. Tukien tulee jatkossakin  kohdistua todellisiin markkinapuutteisiin, ja niiden vaikutuksia tulee pystyä  arvioimaan luotettavasti. MTK pitää ongelmallisena myös sitä, että keskeisiä  sääntöjä siirretään sitovan asetustekstin ulkopuolelle, mikä voi heikentää  oikeusvarmuutta.

MTK suhtautuu varauksellisesti tukimahdollisuuksien laajentamiseen suuryrityksille  ja korostaa, että valtiontukien painopisteen tulee säilyä pk‑yrityksissä ja  maatilayrityksissä. Erityisesti elintarvikeketjussa tukien kohdentuminen suurille  toimijoille voi heikentää alkutuotannon asemaa ja vääristää markkinoiden toimintaa. MTK kiinnittää erityistä huomiota ehdotuksessa omaksuttuun lähtökohtaan, jonka  mukaan vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen on pääsääntöisesti kiellettyä.  MTK korostaa, että tätä periaatetta ei voida sellaisenaan soveltaa  maataloussektoriin. Maataloudessa taloudelliset vaikeudet johtuvat usein  tuotantokustannusten nopeista muutoksista, markkinahäiriöistä tai sääolosuhteista,  joihin yksittäinen maatila ei voi vaikuttaa. Tämän vuoksi myös taloudellisesti  lähtökohtaisesti elinkelpoiset tilat voivat ajautua tilapäisesti tilanteeseen, jossa ne  täyttävät vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän.

MTK katsoo, että ilman riittävää joustoa sääntely johtaa siihen, että juuri pahiten  kriiseistä kärsivät maatilat jäisivät tukitoimenpiteiden ulkopuolelle. Tällainen  lopputulos olisi sekä taloudellisesti tehoton että oikeudenmukaisuuden  näkökulmasta ongelmallinen. MTK korostaa, että maatalousyritykset eivät saa  pudota valtiontukien tai verotukien saajista pelkästään sen vuoksi, että kustannus- tai markkinakriisi on ajanut ne tilapäisesti vaikeuksiin. Päinvastoin kriisitilanteissa  tukien kohdentamisen tulee olla mahdollista juuri niihin toimijoihin, jotka ovat  kärsineet eniten.

MTK pitää välttämättömänä, että valtiontukisääntely mahdollistaa kriisitilanteissa  kohdennetut tukitoimenpiteet maataloudelle riippumatta yrityksen muodollisesta  taloudellisesta asemasta, mikäli kyse on tilapäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuvista  vaikeuksista. Maatalouden huoltovarmuus- ja ruokaturvanäkökohdat edellyttävät  tässä suhteessa joustavuutta ja erityiskohtelua.

MTK pitää myönteisenä ympäristö- ja ilmastotukien kehittämistä, mutta korostaa,  että tukien tulee olla johdonmukaisia suhteessa yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja  että tukien kohdentuminen on varmistettava. MTK pitää tärkeänä, että keskeiset  maatalouden ympäristötavoitteet, kuten vesistönsuojelu, säilyvät tukijärjestelmän  piirissä. Lisäksi MTK korostaa bioenergian, biokaasun ja maatalouden  ilmastoinvestointien roolia osana kestävää siirtymää.

MTK katsoo, että ehdotus sisältää useita kannatettavia elementtejä sääntelyn  yksinkertaistamiseksi, mutta siihen sisältyy myös merkittäviä riskejä kilpailun  vääristymisestä, tukien kohdentumisen heikkenemisestä ja oikeusvarmuuden  vähenemisestä. Jatkovalmistelussa on varmistettava, että tukien vaikuttavuus  voidaan arvioida ja maatalouden erityisluonne tunnistetaan täysimääräisesti.  Erityisen tärkeää on, että sääntely mahdollistaa kriisitilanteissa tukien  kohdentamisen myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille maatiloille.

MTK korostaa lopuksi, että valtiontukisääntelyn uudistuksen tulee tukea  maatalouden kannattavuutta, huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä edistää kestävää  tuotantoa samalla kun sisämarkkinoiden toimivuus ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet 
säilytetään.

Helsingissä 22.5.2026

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
Johan Åberg
Maatalousjohtaja

aiheet: lausunto, ryhmäpoikkeusasetus