Takaisin Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarviosi vuodelle 2027, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarviosi vuodelle 2027, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

24.09.2026

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarvion pääluokasta 30 yleisesti sekä keskeisistä  muutoksista että kipupisteistä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Pääluokan 30 määräraha kasvaa noin 63 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 verrattuna. Lisäys johtuu  ministeriön mukaan pääasiassa maaseudun kehittämisen määrärahojen maksatusten ja jaksotusten  siirtymisestä vuosien välillä. Hallituksen ilmoituksen mukaan säästöjä ei kohdisteta ”ruokaa tuottavaan  maatalouteen”. Määrärahojen tavoitteina ovat muun muassa tuotantopanosomavaraisuuden vahvistaminen, biotalouden ja ruokaan perustuvan liiketoiminnan kilpailukyky sekä eläin- ja kasvitautien hallinta. Viljelijän kannalta myönteistä on, ettei budjettiin sisälly näkyvää yleistä leikkausta varsinaisiin ruuantuotannon tukimäärärahoihin. Hallinnon osalta säästöissä painottuvat tälläkin kertaa Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston määrärahat. 

Vuoden 2026 talousarviossa viljelijätukien ja -korvausten määrärahoihin ei kohdistu leikkauksia yksikkötukien tai nykyisten maksujen perusteena olevien määrärahojen osalta. Budjetissa jatketaan yhteensä 10 miljoonan euron kokonaisuutta, jolla vahvistetaan maa- ja elintarviketalouden sekä luonnonvaratalouden huoltovarmuutta, vientiä ja arvonlisää. Kyse ei ole pysyvästä panostuksesta ja tältä osin elintarvikeviennin, ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen ja ravinteiden kierrätyksen tulisi päästä vakiintuneeseen toimintaan ja rakenteisiin.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustusten kolmevuotiseen siirtomäärärahaan myönnetään 130  milj. euroa, josta myöntämispäätöksiä saa tehdä vain 62 milj. eurolla. Määräraha nousee Suomen  CAP-suunnitelmaa tehtävien muutosten myötä. Investointiavustuksille on kuitenkin neljä erillistä kokonaisuutta ja näiden määrärahojen sovittaminen yhteen viljelijöiden hakemusten kanssa voi aiheuttaa  hallinnolle haasteita ja kielteisiä tukipäätöksiä osan varoista jääden kuitenkin käyttämättä. 

Maatalousyrittäjän näkökulmasta talousarvion määrärahat siis vastaavat hallitusohjelman lupausta olla  leikkaamatta viljelijätuista ja maatalouden vaikea tilanne on myös huomioitu huomattavissa määrin. Merkittävimpänä kipupisteenä on edellä mainittujen asioiden ohella salmonellarahaston perustamisen  ja sen alkupääomittamisen roikkuminen ilmassa.

Helsingissä 24.9.2026.

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Juha Lappalainen
tutkimuspäällikkö