Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräistä valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavien työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvien asioiden maksullisista suoritteista

15.10.2026

Työ- ja elinkeinoministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta  aiheesta.

MTK pitää hyvänä uudistuksena asettaa ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvitus maksulliseksi  luvanhakijalle. MTK:n mielestä näin olisi pitänyt olla jo aikaisemmin, eikä kustantaa energiansiirtoon ja  kaivostoimintaan perustuvia lunastuslupakäsittelyjä verovaroin. Uudistus lisää taloudellisia resursseja  ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupakäsittelyyn, millä voi olla luvitusta sujuvoittava vaikutus, kun näillä  lisäresursseilla palkataan lisää lupakäsittelijöitä. 

MTK huomauttaa, että asetettavat lunastuslupamaksut ovat suuruudeltaan pienemmät kuin esimerkiksi  eläinsuojien ympäristölupamaksut. Tämän osalta nousee esiin tarkastelutarve, että ovatko  ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupamaksut oikeasuhtaisia hankkeen laatuun ja kokoon. Lupamaksujen  suuruudella on myös vaikutuksia hankkeen hyväksyttävyyteen, kun kansalaiset ja maanomistajat  vertailevat oman elinkeinohankkeen lupamaksuja suhteessa pakkolunastuksen lupamaksuihin. 

MTK kannustaa asetuksen valmistelussa tarkastelemaan mahdollisuutta, jossa lupamaksut ovat esitettyä  monikertaisesti korkeammat, mutta alentuisivat porrastetusti sitä mukaa kuin hankkeella on  maanomistajien kirjallinen suostumus valitulle toteutustavalle ja -reitille. MTK muistuttaa, että  maanomistajien tavoitteena esimerkiksi energiasiirtohankkeiden suunnitteluvaiheessa on minimoida hankkeen haittoja ja vahinkoja reitti- ja toteutustapavalinnoilla eikä maksimoida heille maksettavia  korvauksia.

MTK kiinnittää huomiota, että Suomen hallitus on erityisesti syksyllä 2026 keskittynyt energiaverkkojen  sujuvamman toteuttamisen edistämiseen. Tämä ilmenee tämän asetusluonnoksen lisäksi  sähkömarkkinalain muutosehdotuksena (VN/24069/2026), jossa säädettäisiin etusijamenettelystä sähkönkulutushankkeille. 

Suomen talouskasvua rakennetaan vihreän siirtymän varaan ja ympärille, tässä meidän yhteiskuntana tulee myös onnistua. Tyypillisessä vihreän siirtymän hankkeessa noin neljä viidesosaa maankäytöstä liittyy  energian siirtoon ja vain viidesosa varsinaiseen tuotantoalueeseen.

MTK:n mielestä Suomen hallitus keskittyy maanomistajan kannalta vääriin sujuvoittamistoimiin.  Pakkokeinomenettelyiden sujuvoittaminen ei paranna energiaverkkoihin kohdistuvaa  hyväksyttävyysongelmaa tai korjaa maanomistajan epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Hyväksyttävyyden  parantaminen edellyttää, että myös vaikutukset kantavat ihmiset pääsevät osallisiksi sen hyödyistä. MTK:n  näkemyksen mukaan, kun energian siirtoverkoilla on korkea hyväksyttävyyden taso, niin sillä on myös  sujuvoittava vaikutus toteutuksen kaikissa vaiheissa, myös luvituksessa. MTK edellyttää Suomen hallitusta  toimiin energiaverkkojen hyväksyttävyyden parantamiseksi siten, että maanomistajat ovat oikeutettuja  vuosittaiseen maankäyttökorvaukseen energiaverkonomistajalta.

Lunastuksen edellytykset

Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavien työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluviin asioihin ja  asetettava ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupien maksullisuus koskettaisi pääosin suurjännitteisiä  sähkönsiirtohankkeita, minkä lisäksi maakaasu- ja vetyputkihankkeita ja muita lunastusta vaativia  energiahankkeita. Maksuasetuksen piiriin sisältyy myös kaivoslain mukaiset lunastusluvat sekä  talousvyöhykkeeseen liittyvät talousvyöhykeluvat.

MTK tuo esille perustuslakivaliokunnan kannanotot lunastamisen edellytyksistä perustuen yleiseen  tarpeeseen (PeVL 65/2026 vp HE 70/2026 vp).

Perustuslain 15 §:n 2 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen ja täyttä  korvausta vastaan säädetään lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan lainsäätäjän on varmistettava  riittävällä tavalla, että pakkolunastukseen oikeuttava sääntely täyttää yleisen tarpeen vaatimuksen. Pelkkä  viittaus yleiseen tarpeeseen ei anna riittävää perustaa arvioida, täyttääkö ehdotettu sääntely perustuslain 
15 §:n 2 momentin edellytykset.

Perustuslakivaliokunnan mukaan yleisen tarpeen vaatimus edellyttää sekä hoidettavan tehtävän  välttämättömyyttä että pakkolunastuksen käyttämistä vasta viimesijaisena keinona. Pakkolunastus on  sallittu vain, jos se on laissa määritellyn yleisen tarpeen toteuttamiseksi välttämätöntä. Hankkeen yleisen  tarpeen mukaisuudesta on erotettava kysymys siitä, edellyttääkö yleinen tarve omistusoikeuden siirtämistä.
Lunastuksen viimesijaisuuden tulee käydä ilmi laista.

MTK tuo esille TEM:n toimialaan kuuluvien lunastuslupa-asioiden yleisen tarpeen määrittelyn rajallisuuden.  Kaivoslaissa on käsitelty lainsäädäntökohtaisesti lunastuksen edellytyksiä sekä määritelty  kaivosluvanhaltijan lunastusoikeutta ja maanomistajan vaatimusoikeutta kaivosyhtiölle lunastaa.  Kaivoslaissa myös määritelty edellytykset käyttöoikeuden ja omistusoikeuden lunastamiselle. Nyt  lausuttavana oleva asetus tuo esille sen, että energiansiirtoa (sähkö, maakaasu, vety) koskevat lunastukset  perustuvat vain lunastuslain yleisperusteeseen ilman tarkempaa lainsäädännöllistä määrittelyä. 

MTK:n mielestä energiasiirtoa koskevat lunastusedellytykset ja yleisen tarpeen määrittely tulee säätää  tarkemmin kuin lunastuslain mukainen yleisperuste ja saattaa energiasiirtoverkkojen lunastukset perustuslain 15.2§:n mukaiselle tasolle. 

Helsingissä 15.10.2026

Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: lausunto, tem, maksulliset suoritteet