Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta

16.11.2017

Ympäristövaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua sähköntuotantotuen kilpailutusta koskevasta lainsäädäntöesityksestä ja esit-tää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa.

Lainsäädäntöesityksen tausta on Sipilän hallitusohjelmassa ja vuonna 2017 valmistuneessa Energia- ja ilmastostra-tegiassa. Energia- ja ilmastostrategiaa koskevassa eduskunnan kirjelmässä (EK 12/2017 vp) eduskunta edellyttää muun muassa, että valtioneuvosto:

1. uudistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon tukijärjestelmät niin, että tuet ohjautuvat kustannustehokkuusnäkökulmasta parhaisiin uusiutuvan energian tuotantomuotoi-hin ja että tukien ja verotuksen kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon,

2. valmistelee strategiassa mainitun uuden uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuen (enintään 2TWh) kilpailutukseen perustuen ja teknologianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallis-tua tuuli-, aurinko- ja CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet teknologiamuodot, mikäli tuki toteutetaan,

3. varmistaa, että teollisuuden käyttöön soveltuva ainespuu ohjautuu ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteisiin eikä energian tuotantoon,

4. ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti sahateollisuuden sivutuotteiden, purun ja kuoren, käyttöön saamiseksi ja tasavertaisen kilpailuaseman varmistamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu sähköntuotannon tuotantotukien kilpailutusesityksen tavoitteena on toteuttaa edellä mainittuja askelmerkkejä. Tavoitteeksi on asetettu 2TWh määrä kilpailutettavaa sähköntuotan-toa. Koko 2TWh määrä vastaa alle 1 miljoonaa kuutiometriä puuta, vaikka koko määrä toteutettaisiin pelkästään puulla. Näin ei missään tapauksessa tule tapahtumaan, koska pitkälle valmisteltuja kustannustehokkaita tuulivoi-mahankkeita on moninkertaisesti kilpailutettavan määrän verran ja sellaisia kohteita, joilla olisi tarvetta myös yh-teistuotannossa tarvittavalle lämmölle on hyvin rajallinen määrä. Pelkästään näistä syistä valtaosa kilpailutukseen oletettavasti osallistuvista hankkeista on tuulivoimahankkeita.

Esityksessä rajataan, että järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta tukki- tai kuitupuusta valmistetulla metsähakkeella tuotettu sähkö ei esityksen mukaan oikeuttaisi preemiojärjestelmässä preemion mukaiseen tukeen eikä sitä luettaisi preemiojärjestelmän mukaisen tuotantovelvoitteen piiriin. Lisäksi preemiojär-jestelmään hyväksytyssä puupolttoainevoimalassa olisi tuotettava sähköstä vähintään 90 prosenttia muilla puu-polttoaineilla kuin mainitulla tukki- tai kuitupuusta valmistelulla metsähakkeella, jotta sähkön tuottaja olisi oikeu-tettu tukeen. Esityksen arvioidaan kannustavan tehokkaasti muun kuin tukki- ja kuitupuusta valmistetun metsä-hakkeen sekä purun ja kuoren käyttöön polttoaineena. Tukki- ja kuitupuusta valmistetun metsähakkeen rajaami-nen esityksen mukaisesti preemiojärjestelmän mukaisen tuen ja tuotantovelvoitteen ulkopuolelle varmistaisi, että preemiojärjestelmän käyttöönotto ei johtaisi kuitupuun hinnan nousuun ja eikä siten heikentäisi metsäteollisuu-den toiminta- ja investointiedellytyksiä. Lisäksi on huomattava, että sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen vaihtoehto on usein käytännössä lämpökattilainvestointi. Tällaisessa kohteessa ei ole rajoitettu kuitu- ja tukki-puusta valmistetun metsähakkeen tai fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

MTK on esityksen kanssa siltä osin erimieltä, että esitys kannustaisi tehokkaasti muun kuin tukki- ja kuitupuusta valmistetun metsähakkeen sekä purun ja kuoren käyttöön polttoaineena. MTK:n näkemyksen mukaan esitys kan-nustaa tehokkaasti olemaan käyttämättä mitään puuta energiantuotantoon. Kuitupuun hinnan nousua speku-loivien osuuksien tekstistä MTK näkee olevan vahvasti liioiteltuja tai jopa täysin perusteettomia, kun tiedostetaan, että kilpailutukseen pitkälle valmisteltua tuulivoima kapasiteettia on moninkertainen määrä kilpailutuksen mää-rän verran ja huomioidaan, ettei kukaan investoi puusta tehtävän sähkön uuteen tuotantoon ilman tarvetta myös lämmölle. Metsäteollisuuden investointiedellytyksiä esitys puntaroi vain kuituteollisuuden näkökulmasta.

Esityksessä todetaan, että tuontipuulla tuotettua sähköä ei ole EU-oikeudesta johtuvista syistä mahdollista rajata preemiojärjestelmän ulkopuolelle. MTK muistuttaa, että tuontipuuta tuodaan Suomeen pääasiallisesti EU:n kuulu-mattomista maista, kuten Venäjältä.

Esitys olettaa, että paikallisesti puunkäytön lisäys johtaisi automaattisesti olemassa olevien laitosten fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymiseen. Oletusta ei juurikaan perustella. Huomioon ottaen Suomen laajat metsäva-rat ja hyvät puun ostomahdollisuudet, voidaan perustellusti myös olettaa, että puukauppoja tehtäisiin enemmän, jolloin siirtymää fossiilisiin polttoaineisiin ei tapahtuisi. Erityisen hyödyllistä pienikin puukauppamäärien lisäänty-minen olisi harvennusrästien ja nuorten metsien hoitokohteiden hoitamiseksi.

Edellä mainitut seikat huomioiden:

MTK pitää preemiojärjestelmään hyväksymisen kriteeriä c), puupolttoainevoimalassa sähköstä vähintään 90 pro-senttia tuotettava muilla puupolttoaineilla kuin 25 §:n 4 momentissa tarkoitetulla metsähakkeella, tarpeettoman tiukkana ja toiminnanharjoittajien rationaalista polttoainevalikoimaa vahvasti rajoittavana.

Samoin biokaasuvoimaloita koskevassa kriteerissä b), biokaasuvoimalassa sähköstä vähintään 90 prosenttia on tuotettava biokaasulla, tulisi MTK:n näkemyksen mukaan ottaa etunojaa teknologisen kehityksen takia ja sallia biokaasuvoimalan yhteydessä tuotettavan aurinkovoiman verkkoon syötettävän sähkön osuuden laskettavaksi preemioon hyväksyttävänä ilman mitään prosenttirajoitusta. Tämän hetken teknologisen kehityksen ja kustannus-ten takia 90% rajoite ei muodostu vielä nyt ongelmaksi, mutta aurinkosähkö- ja biokaasujärjestelmien yhdistel-missä voi olla tulevaisuudessa teknologisen kehityksen mahdollisuuksia, jotka olisi hyvä jo nyt ennakoida. Koska kriteeri b) koskee vain ja ainoastaan sellaisia uusiutuvan energian lähteitä joista ei edes teoriassa voi muodostua kilpailuasetelmaa, olisi teknologisten rajoitteiden luominen tarpeetonta.

Biokaasulaitosten osalta esityksessä erityisen huonosti perusteltua on, että laitoksien kaikkien osien, myös perus-tuksien tulisi olla kokonaisuudessaan uusia, että kilpailutuksessa voisi päästä läpi. Tämä estää esimerkiksi maata-louden yhteydessä olevien vanhojen tuotantorakenteiden järkevän hyödyntämisen. Jos maatalouden yhteyteen joku suunnittelisi biokaasulaitosta, edellyttää se usein uudisrakentamista. MTK ei kuitenkaan näe perustelluksi miksi mitään vanhoja rakenteita ei saisi käyttää apuna, menettämättä mahdollisuuksiaan kilpailla tuotantotuista. Vastaavaa ongelmaa, mitä tuulivoimaloiden osalta tornien uusimisen osalta säädöksellä on koetettu ennaltaeh-käistä, ei biokaasulaitosten osalta ole olemassa, koska laitoksia ei ole montaa vielä edes olemassa. Korvausinves-

tointeja ei näin ollen kilpailutuksen ajalle osu. Vanhojen osien tai rakenteiden käyttäminen johtaisi esityksen mu-kaan kilpailutuksesta pois sulkemiseen ja ilmeisesti voisi johtaa myös rakentamisvakuuden osittaiseen menettämi-seen.

MTK:lle jää hyvin epäselväksi, miten biokaasuvoimaloiden käytännössä tai edes teoriassa olisi mahdollista osallis-tua tarjouskilpailuihin. Kilpailuun osallistumisen edellytyksenä olisi, että investointipäätöstä ei saa olla olemassa. Kuitenkin laitosten luvituksen pitäisi olla rakentamis- ja toimenpidelupien osalta valmis jo ennen hakemuksen jät-tämistä.

Samoin MTK:lle jää epäselväksi miten sähkön tuottajan olisi mahdollista todistaa, että sähköverkonhaltija ei ole antanut tarjouskilpailuun osallistumisen mahdollistavaa liittymistarjousta? Huomattavasti helpompaa tuottajan olisi todistaa onko kyseisen liittymistarjouksen saanut. Verkkoyhtiö pystyisi kyllä todistamaan kumman tahansa, mutta tuottajalle todistelu voi olla mahdotonta.

Esityksen 37§ on kirjattu, että energiavirasto voi muuttaa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevaa päätöstä, jos EU-oikeudessa tapahtuneen muutoksen seurauksena polttoainetta ei enää hyväksytä uusiutuvaksi energialäh-teeksi tai sen käytön edistäminen tukijärjestelmän avulla ei ole enää sallittua taikka päätöksessä annetun mää-räyksen perusteessa tapahtuu pysyväksi katsottava muutos. MTK:n näkemyksen mukaan tällainen mahdollisuus takautuvasti muuttaa kerran annettua päätöstä, ei ole omiaan lisäämään investointihalukkuutta uusiutuvan ener-gian tuotantoon.

Esityksen mukaan nykyinen syöttötariffijärjestelmä suljettaisiin biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloi-den osalta. Tällaisia voimaloita koskeva hakemus syöttötariffi-järjestelmään hyväksymistä varten olisi toimitettava Energiavirastolle viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2018. Ainakin biokaasuvoimaloiden osalta esitetyssä muo-dossa kilpailutukseen siirtyminen MTK:n näkemyksen mukaan heikentää selkeästi sähköntuotannon investoin-tiympäristöä suhteessa aikaisempaan syöttötariffijärjestelmään.

Tukijärjestelmän hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn mukaan edellyttää, että tarjouskilpailu on tasapuolinen ja syrjimätön. Ilmeisesti järjestelmää ei ole tarkoitus sen kummemmin EU:n valtiontukisuuntaviivoihin verrata. Vaikka tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden käsitteitä ei ole tarkemmin määritelty ympäristö- ja energiatuen suuntaviivoissa, voidaan tässä lausunnolla olevan järjestelmän rakenteellista kilpailutuksen järjestämistä myös kritisoida. Voidaan esimerkiksi kysyä, toteutuuko kilpailutuksessa hallitusohjelmassa ja myöhemmin Energia- ja Ilmastostrategiassa tavoitteeksi asetettu teknologianeutraliteetti tavoite oikeasti, kun kilpailutuksessa asetetaan tietyille teknologioille erityisiä rajoitteita?

MTK pitää todennäköisenä, että koko tavoitteena oleva 2TW kilpailutus tullaan toteuttamaan jo suunnittelussa olevalla suuren mittakaavan tuulivoimakapasiteetilla ja ehkä myöhemmässä vaiheessa muutamalla isolla aurinko-voimahankkeella, jos aurinkovoiman hinnat laskisivat erityisen voimakkaasti. Kilpailutuksen ehdot varmistavat asian. Siltä osin kuin kilpailutusehdoista johtuen muiden teknologioiden tuulivoimaa halvempia tarjouksia jää val-tiolta saamatta, muodostuvat järjestelmän kautta tuotettavan sähköntuotannon kustannukset valtiolle kalliim-miksi. Verkkojen vakauden kannalta harmillista on, että parhaiten säädettävissä olevat tuotantoteknologiat tippu-vat pelistä ensimmäisenä pois. Vaikka kyseinen tuotantomäärä olisikin niin pieni, että sillä voisi olla merkityksel-listä vaikutusta verkkojen vakauteen, olisi asia silti hyvä huomioida.

Tavoitteena Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ollut järjestää teollisen mittakaavan tarjouskilpailu. Kilpailutuksen ehdoilla on varmistettu, ettei pientuottajien kannata kiinnostua tarjouskilpailusta. Pientuottajille mahdollisuu-deksi jää Energiatuki. MTK:n näkemyksen mukaan valtionrahoituksen painopistettä olisikin hyvä painottaa jat-kossa Energiatukeen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi T
toiminnanjohtaja

Anssi Kainulainen
energia-asiantuntija