Lausunto

Lausunto luonnoksesta MMM:n asetuksiksi koskien Hallin, Itämeren Norpan, Saukon ja Euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2017-18

04.07.2017

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto em. asetusluonnoksia koskien ja lausuu seuraavaa: 
 
 1. Asetusluonnos hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla 2017-18 
 
Itämeren alueen hallikannan arvioidaan olevan noin 40 000- 54 000 yksilöä. Kanta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja kannan kasvu jatkuu edelleen nopeana.  
 
Hylje on lajina vaikeasti metsästettävä ja metsästys vaatii erityisosaamista ja -kalustoa. Haasteellisuutta lisää se, että hylkeenmetsästys on usein kuluiltaan kallista eikä hyljetuotteita saa kauppakiellon vuoksi myydä. Metsästysvuonna 2016-17 alueelliseen kiintiöön perustuvassa metsästyksessä suurimmasta sallitusta 1050 yksilön kiintiöstä on saatu saaliiksi (5.6 tilanne) vain 169 hallia eli 16 % kiintiöstä.  
 
Viime vuosina toteutuneet hallisaaliit eri kannanhoitoalueilla ovat vaihdellet vuosittain. Suomenlahden alueella kiintiöstä käytetään suurin osa, mutta Perämeren-Merenkurkun sekä Lounais-Suomen kannanhoitoalueilla suuri osa kiintiöistä jää käyttämättä vuodesta toiseen. 
 
Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi. 
 
Asetusluonnoksessa esitetään yhteensä enintään 1050 hallin metsästyskiintiötä kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Määrä on sama kuin edellisvuonna.  
 
MTK kannattaa esitettyä metsästyskiintiötä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia kannustimia ja lisätoimenpiteitä, joilla edistetään hallin metsästystä ja saaliskiintiöiden täyttymistä. Hallikantojen kasvu on välttämätöntä saada pysähtymään.      
 
 
2. Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta Itämeren norpan metsästyksestä metsästysvuonna 2017-18 
 
Itämeren norpan kanta Perämerellä on vahvistunut tasaisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Itämeren norppia arvioidaan olevan nyt yli 20 000 yksilöä.  
 
Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi. 
 
Viime vuonna ammattikalastajille ja kalankasvattajille maksettiin yhdistettyä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamista menetyksistä korvauksia yhteensä 770 000 euroa. 
 
Kalataloudelle haittaa aiheuttavien Itämeren norppien metsästys on tehostunut viime aikoina merkittävästi. Kuluvalla metsästyskaudella Perämeren-Merenkurkun alueelle kohdistetusta 200 pyydysluvan kiintiöstä käytettiin 199. 
 
Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupien perusteella metsästettyjen Itämeren norppien määrä saa olla enintään 300 yksilöä.  
 
Esitys merkitsee 50 % lisäystä edellisvuoteen verrattuna, mutta on edelleen varovainen.  Lupien määrä on noin 2 % arvioidusta norppakannasta ja vain 40 % kannan kasvusta. 
MTK:lla ei ole huomautettavaa esitykseen.  
 
MTK pitää erittäin tärkeänä, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä. 
 
3. Asetusluonnos poikkeusluvalla sallittavasta saukon metsästyksestä metsästysvuonna 2017-18 
 
Saukko kuuluu luontodirektiivin liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomi on rauhoittanut metsästyslain perusteella saukon ympäri vuoden. Suomen saukkokanta on kuluneiden 25 vuoden aikana kaksinkertaistunut. 
 
Saukot voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä taloudellisia menetyksiä mm. kalan- ja ravunkasvattamoille. Muutamien vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti vahinkomääriin.   
 
Suurin sallittu saalismäärä on ollut 55 yksilöä jo useiden vuosien ajan. Määrä on riittänyt ongelmatilanteiden hoitamiseen. Metsästysvuonna 2016/17 vahinkoperusteisten poikkeuslupien perusteella on saatu saaliiksi 9 yksilöä (tilanne 5.6.). Lisäksi kuolleita yksilöitä on löydetty 39, joista liikenteessä kuolleita 25. 
 
Asetusluonnoksessa esitetään, että metsästyslakiin perustuvan poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen saukkojen määrä saa olla enintään 55 yksilöä.   
 
MTK:lla ei ole huomautettavaa esitykseen. 
 
4. Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2017-18 
 
Euroopanmajavien kanta on tihein Satakunnan länsiosissa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan koko Suomen kanta on 2 900 yksilöä. Viime vuosina kanta on runsastunut varsinkin Pohjanmaalla. 
 
Majavat aiheuttavat merkittäviä maa- ja metsätalouden vahinkoja. Esimerkiksi vuonna 2013 euroopanmajavat patosivat vettä yli 900 hehtaarin alueelle ja tuhoja aiheutui yli 700 ha. Tuhoalueiden pinta-ala on kasvussa.   
 
Europanmajavan pyyntilupia on myönnetty viime vuosina kiintiöiden mukaisesti noin 270.Lupien käyttöaste on ollut 65-80 %. Metsästyspaineessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 
 
Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupa-alue käsittäisi Satakunnan maakunnan, Pirkanmaan maakunnasta Parkanon, Ikaalisten, Sastamalan, Ylöjärven kaupunkien, Kihniön, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kunnat Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen kaupungit sekä Isojoen, Karijoen kunnat ja Pohjanmaan maakunnasta Kristiinankaupungin alueet. Aluetta laajennettaisiin siis Ylöjärven, Seinäjoen, Punkalaitumen ja Kurikan alueille. 
 
Asetusluonnoksessa sallittaisiin euroopanmajavan pyyntilupien myöntäminen siten, että saaliiksi saatujen eläinten lukumäärä on enintään 350 yksilöä.  Esitetty pyyntilupamäärä on 75 yksilöä enemmän kuin viime vuonna. 
 
MTK on huolestunut euroopanmajavan aiheuttamien tuhoalueiden kasvusuunnasta. Esitys kiintiön kasvattamisesta on oikeansuuntainen. Koska saaliiksi saadaan vain osa myönnetyistä luvista, tulisi kiintiötä kasvattaa vähintään 100 yksilöllä. 
 
MTK pitää erittäin tärkeänä, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntömahdollisuutta koko euroopanmajavan esiintymisalueita koskien. 
 
MTK esittää myös selvitettäväksi, millä toimenpiteillä voitaisiin edistää Euroopan majavan ja Kanadan majavan lajitunnistusta, jotta samalla alueella esiintyessään metsästys onnistutaan kohdistamaan mahdollisimman painokkaasti Kanadan majavaan. 
 
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry                                               

Antti Sahi 
toiminnanjohtaja      

Timo Leskinen
kenttäjohtaja