Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtakunnalisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta

28.06.2017

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntoaan otsikon asiassa seuraavaa:

Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) koskevaksi valtioneuvoston päätökseksi. Valmistelu on tehty laajapohjaisessa työryhmässä, joka antoi yksimielisen esityksen uusiksi VATeiksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoite on tehdä Suomesta biotalouden edelläkävijä. Biotalouden tavoitteet on lisätty VATeihin uutena asiana. Hallitusohjelmassa on lisäksi esitetty VATien uudistamisen tavoitteeksi selventää kuntien ohjausvaltaa maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Näissä tavoitteissa on onnistuttu kiitettävästi. Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Vaikka valmisteluaineistossa todetaan, että perustuslaillista ongelmaa VATeilla ei ole, on käytännössä esiintynyt tilanteita, joissa VATeilla on tapauskohtaisesti vaikutettu yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ohjausvaikutusten selventäminen yksittäisen lupaharkinnan osalta onkin onnistunut linjaus.

VATien uudistamiselle asetettiin tavoitteeksi "vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin". MTK:n näkemyksen mukaan tavoitteissa on onnistuttu hyvin. VATien päällekkäisyys substanssilainsäädännön kanssa on lähestulkoon saatu poistettua, ohjausvaikutusta on täsmennetty huomattavasti, tavoitteilla on pyritty vaikuttamaan erityisesti valtakunnallisesti merkittäviin asioihin ja kuntien itsemääräämisvaltaa on selvennetty ja lisätty. Yleis­ ja eritystavoitteista luopuminen on kannatettava ratkaisu: VTien sisäiset ristiriidat ovat luonnoksesta nyt poistuneet.

Yksityiskohtaisen kommentit

Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään (s. 2)

Luonnoksessa esitetty kappale sisältää voimakkaita väitteitä, jotka eivät pidä kaikilta osin paikkaansa. Suomessa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen huomioidaan laajasti mm. maa- ja metsätaloudessa, minkä ansiosta monimuotoisuuden osalta tapahtuu myös positiivista kehitystä. Näin ollen MTK esittää, että ko. teksti muutetaan muotoon: ""Luonnon monimuotoisuuden yhä kiihtyvä heikkeneminen on yksi keskeisimpiä haasteita niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisesti. Ekosysteemien rajallinen sopeutumiskyky ei riitä, mikä voi johtaa luonnon ihmisille tuottamien palveluiden, ruokaturvallisuuden ja talouden äkilliseen heikkenemiseen. Suurimpia muutoksia on tapahtunut luontaisista elinympäristöistä eniten rannoilla ja metsissä sekä kulttuuriympäristöissä, kuten perinnebiotoopeilla. Viime vuosina myös suo- ja turvemaiden sekä muiden kosteikkojen muutokset ja merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kasvaneet.  Ilman lisätoimia kestävän käytön periaatteiden mukaista toimintaa näistä elinympäristöistä riippuvainen eliölajista vähenee on vaarassa vähentyä sekä vaate­ liaan tai erikoistuneen lajiston uhanalaistuminen sekä vieraslajien leviäminen jatkuu uhkaa jatkua."

Alueidenkäytöllä luodaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle

(s. 2)

Hallitusohjelman tavoite biotalouden kasvusta ansaitsee suuremman painoarvon, kuin lyhyen maininnan tässä tekstissä. Maailman väestön nopea kasvu, rajalliset luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät uhkat sekä ilmastonmuutos edellyttävät uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kehittämistä. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Laajana ja väljästi asuttuna maana Suomen erityiset vahvuudet ovat hajautettujen ja ekotehokkaiden järjestelmien tuottamisen edelläkävijänä. Valtakunnallisesti tavoiteltu hajautettu energiantuotantorakenne parantaa riskienhallintanäkökulmasta huoltovarmuutta. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suomen tärkeimpiä uusiutuvia luonnon­ varoja ovat puhtaiden ja kestävästi hyödynnettyjen metsien, peltojen, maaperän, sekä vesistöjen ja meren biomassat sekä puhdas makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut, kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.

Kaupungistuminen tarjoaa mahdollisuuksia ja luo haasteita (s. 3)

Nykyisissä VATeissa nostetaan esille yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa näitä termejä ei ole enää käytetty. Kuntien vastuun lisäämisen kannalta tavoitteiden poisto on perusteltua. Tiivistäminen ja eheyttäminen eivät ottaneet huomioon koko Suomen näkökulmaa erilaisista alueista. Tämä taas johti siihen, että myös maaseutumaisilla alueilla alettiin tarpeettomasti ajatella yhdyskunta­ rakenteen tiivistämistä. Kasvavan väestönpaineen alueilla tiivistäminen on yhä jatkossakin tarpeen. Näiden kuntien kaavoitustoimi on kehittynyttä, eikä VATien muutos tältä osin vähennä kuntien mahdollisuuksia vastata kasvupaineen vaatimuksiin. Koska alueidenkäytön näkökulmasta pinta-alalla mitattuna tiivistämistä kaipaavat alueet ovat marginaaliset, on perusteltua, ettei tiivistäminen ole valtakunnan näkökulmasta tavoitteissa mukana. Tavoite toimivista yhdyskunnista ja kestävästä liikkumisesta pitävät sisällään tavoitteen riittävästä ja monipuolisesta asuntotuotannosta.

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö (3.3)

Luonnoksessa esitetään, että "ilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 2000 ennenaikaista kuolemaa Suomessa. Haittoja voidaan vähentää sijoittamalla niille herkät toiminnot tarkoituksenmukaisesti tai rajoittamalla itse päästöjen leviämistä tai muodostumista". Luonnoksessa ei kuitenkaan mitenkään määritellä näitä ilman pienhiukkasia ja niitä aiheuttavia toimintoja. Suomalaisen kaupunki-ilman pienhiukkaset tulevat enimmäkseen kaukokulkeutumana. Vaikutuksia on myös puun pienpoltolla. Pienhiukkasten huomioiminen VATeissa ei tunnu mahdolliselta, koska kaukokulkeutumista ei voida sijainninohjauksella juurikaan estää. Pienpalttoon taas ei voida VATeilla vaikuttaa. Pienhiukkasten syntyyn ja niiden rajoittamiseen on olemassa tehokkaat mekanismit erilaisissa lupajärjestelmissä, joihin VATit eivät ulotu. Pienhiukkasten huomioiminen ihmisten ja eläinten terveyden kannalta on hyvin tärkeää, mutta koska VATit soveltuvat huonosti tähän tarkoitukseen, MTK esittää, että maininta pienhiukkasista poistetaan.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat {3.4)

Nyt lausunnolla olevissa VATeissa pyritään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilymiseen ja valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamiseen. VATeissa todetaan myös, että alueidenkäytössä huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. MTK katsoo, että viimeksi mainittu tavoite on edellytys myös ensiksi mainittujen pyrkimysten toteuttamiseksi ja siten kestävästi hoidettujen ja käytettyjen maa- ja metsätalousalueiden huomioiminen alueidenkäytössä on olennaista myös alueiden välisten yhteyksien turvaamiseksi.

Uusiutumiskykyinen energiahuolto (3.5)

Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on ehdotettu, että voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Tavoitteena tämä on kannatettavaa vähimmän haitan periaatteen mukaisesti. On kuitenkin huomattava, että voimajohtolinjauksia on monen tasoisia ja kokoisia. Pienempiä jakelulinjoja viedään suurella volyymilla maan alle. Näissä tapauksissa ei ole mitään tarkoitusta hyödyntää olemassa olevia johtokäytäviä, vaan etsiä maanomistajille vähiten haittaa aiheuttavat linjaukset. Olemassa olevat johtokäytävät saattavat myös

sijaita hyvin epätarkoituksenmukaisilla paikoilla, kuten tulevilla rakennusalueilla tai pelloilla. Useissa tapauksissa olisi tarkoituksenmukaista siirtää linjan sijainti kokonaan, eikä ainoastaan hyödyntää olemassa olevia johtokäytäviä. Johtokäytävän hyödyntäminen ei myöskään tarkoita olemassa olevien pylväiden hyödyntämistä. Usein tilanne onkin se, että olemassa olevan linjan viereen joudutaan rakentamaan uusi, eli leventämään johtokäytävää huomattavasti. SOVA-tarkastelussa tästä asiasta on mainittu, että hajautettu energiantuotanto lisää siirtolinjojen tarvetta, ja että uudet siirtolinjat voivat pirstoa olemassa olevia luonnonalueita. MTK haluaa huomauttaa, että siirtolinjat voidaan halutessa rakentaa myös maakaapeleina. Lisäksi pirstoutumishaitta maan­ omistajalle on todellinen haitta. MTK esittää, että SOVAn tekstiä parannetaan ja korostetaan voimajohtolinjauksissa vähimmän haitan periaatetta. BAT-periaate jo nyt velvoittaisi käyttämään parasta käytössä olevaa tekniikkaa linjojen rakentamisessa.

Taustamuistio 8.5.2017 YM001:00/2016

Tavoitteiden oikeusperusta ja oikeusvaikutukset

Taustamuistiossa selvennetään tavoitteiden valtakunnallisuutta. Muistion painotus on selvästi luonnonsuojelussa, vaikka oletettavasti tavoitteita ei ole asetettu mihinkään hierarkkiseen asemaan. Luontoon ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat yksi osa alueidenkäytön suunnittelua ja painotus ei siten ole tasapainoinen. Sivulla 2 todetaan, että "kansallisen luonnonperinnön turvaamiseksi on tärkeimmät luonnonsuojeluohjelmat jo laadittu. Sellaisten luonnonarvojen turvaaminen, joita luonnonsuojeluohjelmissa ei ole käsitelty, saattaa olla perusteltua hoitaa kaavoituksen keinoin". MTK muistuttaa, että kaavoituksen ei ole tarpeen olla luonnonsuojelun väline, sillä luonnonsuojelua toteutetaan ja luontoarvot turvataan tehokkaasti lainsäädännön kautta. Näin ollen MTK esittää jälkimmäisen virkkeen poistamista sekä koko Valtakunnallisuus-kappaleen muotoilemista korostamaan tavoitteiden tasavertaista asemaa. MTK huomauttaa vielä, että maanomistajien ja omaisuuden suojan näkökulmasta kaavasuojelu on kaikista suojelukeinoista huonoin ja myöskin toimimaton asianmukaisen kompensaation puut­ teen vuoksi.

VAT-asiakirjassa on todettu, että biotalouden edistäminen voi lisätä metsien hakkuita, mikä voi johtaa ristiriitoihin luonnon monimuotoisuuden säilymisen kanssa (s. 9). SOVAssa mainituin tavoin vastakkainasetteluja voidaan vähentää ja luonnon monimuotoisuutta turvata jatkokehittämällä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen liittyviä metsätalouskäytäntöjä ja luomalla tehokkaita ja hyväksyntää nauttivia suojelumekanismeja. Valtakunnallisena tavoitteena tuleekin olla vapaaehtoisen suojelun edistäminen, mutta tästä tavoitteesta ei taustamuistiossa eikä VAT-asiakirjassa ole mitään mainintaa. MTK esittää, että vapaaehtoisuuden lähtökohta tuodaan esille VAT-asiakirjassa.

Taustamuistiossa selvitetään nykyisten VATien toimivuuden arviointia. Muistiossa todetaan, että kyselytutkimusten mukaan tavoitteet ovat parantaneet kaavojen laatua ja suunnanneet kaavoitusta keskeisiin asioihin sekä selkeyttäneet kaavaohjausta. Tässä valossa tuntuu omituiselta, että tavoitteita halutaan nyt uudistaa. Todellisuudessa on tunnustettu, että kaavoituksesta on kaikissa kaavatasoissa tullut liian pienipiirteistä ja tämä on johtanut liian pitkiin ja kalliisiin suunnitteluhankkeisiin. VATeilla on ollut oma vaikutuksensa tässä kehityksessä. Onkin perusteetonta esittää, että nykyisillä VATeilla olisi ollut vain myönteisiä vaikutuksia kaavoitukseen. Maan­ käyttö- ja rakennuslakia on alettu kokonaisuudistaa. Tarve joustavammalle ja sujuvammalle alueidenkäytön­ suunnittelulle on havaittu. VATien uudistamisella on merkittävä rooli tässä uudistuksessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
Toiminnanjohtaja

Leena Penttinen
Lakimies