Sisältöjulkaisija

angle-left null Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi vuodelta 2017 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi vuodelta 2017 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

4.5.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Muutosasetus koskee vuoden 2017 EU-eläin- ja -kasvipalkkioiden tukiyksikkökohtaisten palkkiotasojen tarkentamista. Lypsylehmä-, nauta- ja peltokasvipalkkioiden tasoja ehdotetaan tarkennettavaksi toisessa maksuerässä palkkioihin käytettävissä olevan määrärahojen puitteissa.
Vastaavasti asetuksella on tarkoitus tarkentaa yhtenä vuotuisena eränä maksettavien lammas- ja vuohipalkkioiden tasot vastaamaan niihin käytettävissä olevaa rahoitusta.

Lypsylehmä- ja nautapalkkion toisessa erässä maksetaan tuen loppuosa, joka on noin 30 prosenttia palkkioiden kokonaismäärästä. Peltokasvipalkkiosta toisessa erässä maksetaan loput noin 5 prosenttia. Lammas- ja vuohipalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan kerralla.

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Asetusluonnosta koskevan valmisteluperustemuistion mukaan palkkiot on tarkoitus maksaa kesäkuussa 2018.

Maidontuottajien talous on poikkeuksellisella koetuksella. Vuoden 2017 kasvukauden koleat ja vaihtelevat säät johtivat nurmiviljelyssä kolmannen sadon menettämiseen. Menetystä on jouduttu paikkaamaan sisäruokintakaudella kalliilla ostorehulla. Edelleen syksyllä jatkuneet sateet estivät olkisadon korjuun, joka on johtanut kuivikkeissa niukkuuteen ja kohoaviin hintoihin. Tämän lisäksi  uutisoitiin keväällä maidon tuottajahinnan laskusta. Lasku on seurausta maitotuotemarkkinoiden krooniseksi muodostuneesta häiriötilasta, jonka taustalla ovat tuotemarkkinan tukkivat ja hintoja polkevat maidon ylituotanto EU:n parhailla tuotantoalueilla sekä maitokriisin jälkeiset edelleen purkamattomat maitojauhevarastot yhdessä suljettuna pysyvän Venäjän markkinan kanssa.

MTK toteaa, että esitetty lypsylehmäpalkkion maksuaikataulu on kestämätön.

MTK vaatii, ottaen huomioon maitotiloilla vallitseva maksuvalmiuskriisi ja lypsylehmäpalkkion toisen erän huomattavan suuri osuus palkkion vuotuisesta kokonaismäärästä, että lypsylehmäpalkkion toinen erä tulee panna maksuun viipymättä, joka tapauksessa vielä toukokuun puolella.

MTK kiinnittää näin lausuessaan huomiota myös siihen huolestuttavaan asiaintilaan, että vieläkin, jo kolmannen nykymuotoisten EU-eläinpalkkioiden maksatuskierroksen kohdalla, palkkioiden toisen erän maksamista ollaan viivyttämässä hakuvuotta seuraavan vuoden kesäkuulle.
Maitokriisin seurausten kanssa yhä kamppailevien maidontuottajien kannalta tilanne on sietämätön. Maksatuksen viivyttäminen EU-sääntöjen sallimaan viimeiseen mahdolliseen hetkeen muodostaa myös erikoisen poikkeuksen suomalaisessa järjestelmässä, jossa jokseenkin kaikkien muiden tukien maksut on jo saatu tapahtumaan säädösten salliman aikapuitteen alkupäässä.

MTK vaatii, että AB-tukialueen suorien tukien vuohialan 200 000 € määrärahaa korotetaan vuodelle 2017 ja vuodesta 2018 eteenpäin siten, että kuttupalkkio on vähintään 150 €/1-vuotias eläin.

MTK huomauttaa, että vuoden 2017 VNA:ssa 193/2017 on mitä ilmeisimmin käytetty reilusti väärää tukitason lähtökohtaa. Tämä on aiheuttanut arvion, että kuttutuki olisi vuonna 2017 siis 250 €/eläin. VNA 193/2017 asetuksen tukitasoa on käytetty pohjana monissa investointi- ja kannattavuuslaskelmissa. Näiltä putoaa nyt pohja pois. On aiheellista kysyä mikä on hallinnon vastuu tässä tilanteessa?

Lypsyvuohien määrä on AB alueella lisääntynyt runsaasti vuoden 2017 aikana. Eläinten kokonaismäärä Suomessa ei kuitenkaan ole lisääntynyt, koska eläimet ovat siirtyneet AB-alueelle C-alueelta. Odotettavissa on, että kuttujen määrä lisääntyy tulevaisuudessa edelleen. Vuohenmaidolle on kysyntää, koska sekä ulkomainen, että kotimainen kysyntä on kasvanut ja kasvaa edelleen.

Etelä-Suomeen tulleet ja tulevat uudet vuohitilat tulevat tiputtamaan tukitason niin alas, että pelkän meijerimaidon tuottamisen kannattavuus tulee aiheuttamaan tiloille suuria taloudellisia vaikeuksia, jos investoi nykyaikaisiin laitoksiin ja laitteisiin.

Myös teuraskilien palkkiota on ehdotettu vähennettäväksi vuonna 2017. Teuraskilipalkkio on erityisen tärkeä juuri nyt, kun maassa pyritään rakentamaan vuohenlihatuotantoa. Tuotantoa, mitä aiemmin ei Suomessa ole ollut laisinkaan. Kilien saaminen lihantuotantoon parantaisi vuohenmaidontuotannon eettisyyttä ja tekisi suomalaisesta vuohenmaidosta ainutlaatuista Euroopassa.

Seuraavalla tukikaudelle on korjattava kuttu- ja teuraskilipalkkion budjetti sekä sen viitemäärät, niin että ne tukisivat kotimaista tuotantoa.

MTK:n mielestä muutostarpeita on myös lypsylehmä-, lammas- ja emolehmätukien osalta vielä tällä ohjelmakaudella. Niitä on mietittävä viimeistään vuoden 2019 VNA:n valmistelun yhteydessä.

MTK:lla ei muilta osin ole lausuttavaa asetusluonnoksesta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja 

Leena Ala-Orvola 
maitoasiamies 

Jukka Markkanen
asiantuntija