Lausunto susikiintiöasetuksesta metsästysvuodelle 2024-2025
Lausunto
Lausunto susikiintiöasetuksesta metsästysvuodelle 2024-2025
05.12.2024
Maa- ja metsätalousministeriö

Asetusluonnoksessa esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2024–2025 poronhoitoalueen ulkopuolelle 28 susiyksilöä.
Luonnonvarakeskus arvioi että, maaliskuussa 2024 Suomessa oli todennäköisimmin yhteensä 62 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Perhelaumojen todennäköisin määrä oli 44 ja parin asuttamien
reviireiden määrä vastaavasti 18. Kokonaan Suomen puolella oli 39 perhelaumaa ja 15 paria. Laumareviireistä viisi ja parin reviireistä kaksi sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin (ns. rajareviirit). Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa havaittujen perhelaumojen määrä oli maaliskuussa 2024 noin viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2023.
Esitetty suurin sallittu saalismäärä olisi 28 sutta ja siihen sisältyisi myös muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästysvuonna 2023-2024 tietoon tullut kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella oli 19 sutta. Vuotta aiemmin määrä oli 16.
Vuonna 2023 sudet aiheuttivat 211 kpl (edellisenä vuonna 190) riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 405 000 euron (360 000) arvosta. Koiravahinkotapauksia oli 66 kpl (51), arvoltaan yhteensä noin 225 000 euroa (175 000), lammasvahinkotapauksia 80 kpl (82), arvoltaan yhteensä noin 133 000 euroa (151 000) ja nautavahinkotapauksia 8 kpl (9), arvoltaan 1350 euroa (1000). Vuoden 2024 aikana (1.10.2024 mennessä) sudet olivat aiheuttaneet 20 koiravahinkoa, arvoltaan noin 50 000 euroa, 79 lammasvahinkoa, noin 85 000 euroa ja 4 nautavahinkoa 500 euroa sekä 4 hevosvahinkoa 7500 euroa.
MTK on erittäin huolestunut Suomen susikannan tilanteesta ja kehityssuunnasta. Kotieläimiin kohdistuva vahinkopaine kasvaa jatkuvasti. Viime kesän vahinkotapaukset kertovat myös, että susien ihmisarkuus on vähentynyt merkittävästi. Toistuvat lammasvahingot pihapiirissä ja vahingot jopa eläinsuojien sisällä kuvaavat kestämätöntä kehityssuuntaa.
Lausuntopyynnössä esitettyjen vahinkotilastojen lisäksi on huomioitava, että em. tilastosta puuttuvat kaikki ne vahingot, joista on haettu korvauksia valtion sijaan vakuutusyhtiöiltä. Myös näistä tuotantoeläinvahingoista on ilmoitettu maaseutuviranomaisille, jotka ovat myös vahingot tarkastaneet. Vahinkotilastointi tulee uudistaa siten, että kaikki tarkastetut vahingot löytyvät tilastoista.
Sudet aiheuttavat kotieläinten kasvattajille merkittävää lisätyötä ennakkosuojauksen rakentamisessa ja ylläpidossa. Nämä kustannukset jäävät kokonaan viljelijöiden maksettavaksi. Tätäkin merkittävämpää on susien aiheuttama henkinen paine ja kuormitus kotieläinten hyvinvoinnin ollessa uhattuna.
Lisäksi suurpetojen vahingonkorvausjärjestelmä tulee uudistaa siten, että tuottajalle korvataan kaikki vahinkotapahtumasta aiheutuvat kulut. Nykyisistä korvauksista puuttuvat kokonaan kadoksissa olevien eläinten etsintään sekä raatojen keräilyyn ja hävittämiseen liittyvät kulut sekä merkittävä osa raatelusta toipuvien eläinten lääkintään liittyvistä kustannuksista.
Huolestuttavaa on myös hirvenmetsästyksen vaikeutuminen susien raadellessa metsästyskoiria. Susiongelma alkaa jo heijastua myös metsätalouden kannattavuuteen hirvivahinkojen kasvaessa. Meillä on runsaasti alueita, joissa hirvenmetsästys koirilla on estynyt kokonaan tai metsästys päästään aloittamaan vasta lumikelien aikaan susivahinkoriskin vuoksi. Sudet vaikeuttavat myös muuta koirilla tapahtuvaa metsästystä.
Lisäksi on kestämätöntä, että nykytilanteessa paikallisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet susikysymykseen puuttuvat kokonaan. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat on jätetty kokonaan vaille huomiota.
MTK pitää esitettyä 28 yksilön saaliskiintiötä selkeästi liian pienenä, varsinkin kun kiintiön määrää vähentää suoraan kaikki muu tiedossa oleva kuolleisuus, joka esimerkiksi edellisellä metsästyskaudella oli jo 19 yksilöä.
On välttämätöntä, että suden ihmisarkuutta päästään lisäämään metsästyksen ja nimenomaisesti kannanhoidollisen metsästyksen keinoin. Susien ihmisarkuudella ja sen puutteella on suora vaikutus aiheutuvien vahinkojen määrään. Nyt esitetty kiintiö ei käytännössä riittäisi kannanhoidollisen metsästyksen puolelle juuri lainkaan. Pahimmassa tapauksessa liian alhainen kiintiö voi jopa estää vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen.
Esitys tulee laatia siten, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntäminen on kaikissa tilanteissa mahdollista, kiintiöistä riippumatta. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että jatkuvasti kasvava susikanta merkitsee myös kasvua tiedossa olevaan kuolleisuuden määrään. Myös ennakoimattomat yllättävät tilanteet voivat poikkeuksellisesti lisätä kuolleisuutta.
Suomessa suden kannanhoidollista metsästystä tulee kehittää Ruotsin esimerkin mukaisesti. Myös akuutisti uhkaa aiheuttavan susien poistamisen kynnystä tulee alentaa Ruotsin mallin mukaisesti. MTK vaatii, että susikannanhallinnan tulee olla yhtenäistä Pohjoismaissa. Lisäksi tulee huomioida, että Pohjoismaista ainoastaan Suomella on yhteinen susipopulaatio yhdessä Venäjän kanssa.
MTK kiirehtii kansallisen lainsäädännön uudistusta suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.
Helsingissä joulukuun 5. päivänä 2024
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja
Timo Leskinen, kenttäjohtaja