Lausunto

Lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi hevosten hyvinvoinnista

11.06.2024

Maa- ja metsätalousministeriö

Hevosasetuksen ehdotus pyrkii parantamaan hevosten hyvinvointia Suomessa, mikä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Hevoset ovat merkittävä osa suomalaista maataloutta ja harrastuskulttuuria, ja niiden hyvinvointi heijastuu suoraan alan toimijoiden ja hevosten kanssa työskentelevien ihmisten elämänlaatuun. Hevosten hyvinvointi ei ole vain eläinsuojelukysymys, vaan sillä on myös laajoja taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

MTK:n keväällä 2024 teettämän hevosbarometrin mukaan (n=266) lähes 58 % vastaajista ilmoittaa harjoittavansa maanviljelyä ja 43,1 % vastaajista ilmoitti peltoalansa olevan 0–5 hehtaaria. 58,4 % MTK:n hevosbarometriin vastaajista maanviljelijöistä hallinnoi 0–10 hehtaarin peltoalaa. Yleisin liiketoimintamuoto oli pitää hevoset tilalla, joka on omassa omistuksessa (81,8 %).

Suurin osa Suomen hevosalan toimijoista on pieni- ja keskisuuria. 63,2 % hevosbarometriin vastanneista ilmoitti liikevaihtonsa olevan alle 60 000 € vuodessa. 27,4 % vastaajista ilmoitti vuosiliikevaihdokseen 60 000–200 000 €.

Suurin osa hevostiloista, yli 66 %, kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen tavanomaiseen vuoteen verrattuna joko huomattavasti tai hieman. Hevostalouden alalla koetaan taloudellisia haasteita, jotka vaikuttavat merkittävästi suureen osaan toimijoista.

Vain pieni osa tuottajabarometriin vastanneista näkee tulevaisuudennäkymät toiveikkaina. Kustannusten nousu, kuluttajakäyttäytyminen ja yhteiskunnalliseen sääntelyyn liittyvät haasteet nähtiin isoimpina pullonkauloina suomalaisessa hevosalassa. Yli puolet vastaajista (56,4 %) ilmoitti tulevaisuudennäkymänsä tavanomaista heikommaksi.

Kolmannes vastaajista (32,7 %) ilmoitti tekevänsä tilan tuotantoon liittyviä investointeja. 23,5 % tilallisista on ilmoittanut jäädyttäneensä investointihankkeet. Kaikista suosituimpia investoinnin kohteita ovat eläinten hyvinvointia edistävät rakentamis- ja koneinvestoinnit (45,6 %). Tämä osoittaa sen, että hevosala on kiinnostunut, halukas ja sitoutunut edistämään hyvinvoinnin toteutumista, mikäli heillä suinkin vain on siihen taloudellinen mahdollisuus (MTK:n hevosbarometri, 2024).

Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK on ollut mukana hevosalan edunvalvonnassa ja sitoutunut varmistamaan hevosalan yrittäjien ja kuluttajien parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Suomalainen hevosala on käännekohdassa ja siirtymäajalla monen hallinnollisen muutoksen takia.

Haluamme, että suomalainen hevosala pysyy elinvoimaisena sekä markkinalähtöisenä alana nyt ja tulevaisuudessa. Onkin tärkeää, etteivät hevosalan toimijat joudu kärsimään ja ajamaan toimintaansa alas näissä olosuhteissa, vaan heidän elinkeinonsa harjoittaminen varmistetaan pitkällä tähtäimellä. Hevosalaan kohdistettavat hallinnolliset toimet tulee myös skaalata maamme toimintaan sopiviksi. Mikäli taustaselvitykset, vaikuttavuusanalyysit ja toiminnasta aiheutuvat ilmiöt eivät ole selviä, niin tarpeettomia hallinnollisia toimia ei tule toimeenpanna, ellei niille ole kansallisesti merkittäviä perusteita.

Yleiset huomiot

Ehdotettu asetus sisältää monia hyviä ja tärkeitä elementtejä, kuten tarkennuksia hevosten tilavaatimuksiin, ruokintaan ja juottoon sekä terveydenhuoltoon. Kuitenkin asetuksessa on myös merkittäviä puutteita ja haasteita, jotka voivat vaikeuttaa sen käytännön toteutusta ja jopa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Asetusehdotus on myös hallitusohjelman vastainen, koska vastaavaa asetusta tai direktiiviä ei ole valmisteilla EU-tasolla eikä kohdan: “Hallitus ajaa EU:n strategista kilpailukykyä. - Hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä sääntelyssä. EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutusarviointia parannetaan. Hallitus pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä” voida näin ollen katsoa täyttyvän.

Lisäksi yhtä tiukkaa hevosasetusta ei ole muissa Pohjoismaissa. Näin ollen ehdotettu sisältö on MTK:n näkemyksen mukaan erittäin ongelmallinen.

Asetusehdotuksen sisältö viittaa osittain Hammerin, Bonown ja Peterssonin tutkimukseen “Perspectives on Horse Keeping and Welfare in Peri-Urban Landscapes” (Bornemark, Andersson ja Ekström von Essen, 2019). Vaikka tämä tutkimus keskittyykin pääasiassa Ruotsin hevosalan erityispiirteisiin, on vertailu mukana tarjoamassa näkökulmaa hevosten hyvinvoinnin hallintaan suuremmassa mittakaavassa. On kuitenkin syytä muistaa, että Ruotsin ja Suomen hevoskannan koot eroavat merkittävästi: Ruotsissa on 355 000 hevosta ja Suomessa 71 500 (Hippolis, 2024).

On myös huomioitava, että suomalainen hevosala on naisvaltainen maatalousalan elinkeino. Tässä asetusehdotuksessa tulee huomioida sukupuolten välinen tasa-arvo sekä erityisesti tyttöjen ja naisten enemmistön ratsastusharrastuksen liikuntapaikkojen rakentaminen ja turvaaminen. On tärkeää, ettei hevosasetus päädy syrjimään sukupuolten tasa-arvoa. Tästä meillä on jo ennakkotapauksia johtuen siitä, että ratsastusharrastuksen vaatimat investoinnit soveltuvat varsin huonosti nykyisiin valtionavustusmalleihin. Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa toteutuu puutteellisesti liikuntapaikkarakentamisessa (TAS 108/2021, annettu 20.1.2022) | Tasa-arvovaltuutettu.

1. Epätasaisuus ja käytännön toteutus:
• Asetuksen vaatimukset eivät ole kauttaaltaan tasapainossa, mikä voi johtaa käytännön ongelmiin. Tarhojen koko ja kuuden tunnin ruokintaväli herättävät kysymyksiä: on tärkeä erottaa kuuden tunnin ruokintaväli ja kuusi tuntia ilman ruokaa, sillä näillä on erilainen vaikutus hevosten hyvinvointiin.
• Lisäksi, vaikka toimijoiden investointitarpeet veden virtauksen varmistamiseksi ovat suhteellisen pieniä. Esimerkiksi turvallisesti karsinaan kiinnitettävän vesiämpärin voi hankkia noin 15 eurolla. Silti pienille ja keskisuurille toimijoille vaadittavat muutokset voivat silti koitua haasteiksi.
• Asetusehdotusta varten ei ole tehty taustaselvitystä eikä siinä säädettyjen asioiden todellista vaikutusta voi näin ollen perustella. Emme myöskään voi seurata asetuksen täytäntöönpanoa tai sen onnistumista, sillä meillä ei ole lähtötilanteesta tietoa.

2. Taloudelliset vaikutukset:
• Vaikka hevosalan toimijat kohtaavatkin taloudellisia haasteita, kuten MTK Hevosbarometri kevät 2024 osoittaa, on välttämätöntä tasapainottaa taloudelliset realiteetit ja hevosten hyvinvoinnin vaatimukset. Markkinatilanteesta johtuvat kustannusten nousut ovat kuormittaneet toimijoita, mutta hevosten hyvinvointia ei voida jättää taloudellisten haasteiden varjoon. Asetuksen vaatimat investoinnit ja muutokset tulee suunnitella siten, että ne ovat toteutettavissa kohtuullisessa aikataulussa yhdessä alan toimijoiden kanssa. Dialogi alan asiantuntijoiden kanssa korostaa tarvetta löytää kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat sekä hevosalan toimintaa että parantavat hevosten hoidon laatua pitkällä aikavälillä.

3. Koulutuksen ja osaamisen ylläpito:
• Asetuksen onnistunut toteuttaminen vaatii sidosryhmien osallistamista ja heillä tulisi myös olla pääsy harjaannuttamaan osaamistaan hevosalan kehittämiseksi. Valitettavasti luonnonvara-alan koulutusresursseihin kohdistuvat leikkaukset voivat vaikeuttaa tätä tavoitetta ja heikentää alan ammattilaisten mahdollisuuksia ylläpitää tarvittavaa osaamista sekä palkata alalle valmistuvaa työvoimaa.

4. Yhteistyö ja sidosryhmien kuuleminen:
• Asetusta on valmisteltu ilman riittävää läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. MTK ja muiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä ja kokemuksia olisi ollut tärkeää huomioida jo valmisteluvaiheessa. Tämä olisi voinut vähentää vastakkainasettelua ja lisätä asetuksen hyväksyttävyyttä sekä tuoda realistisen ja validin kuvan kokonaisuudesta hevostenpidosta Suomessa.

5. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset:
• Hevosala on tärkeä osa monien ihmisten elämää tarjoten sekä liikuntaa että terapeuttisia hyötyjä. Hevosharrastus vähentää liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia. MTK:n hevosverkoston teettämän vaikuttavuusanalyysin laskelmien mukaan yhteiskunnalliset kustannussäästöt ovat yli 30,8 miljoonaa euroa vuodessa, kun lajia harrastetaan yli 2,5 tuntia viikossa. Lisäksi hevoset ovat mukana syrjäytymisen ehkäisyssä, ja syrjäytymisriskistä poistuneiden nuorten elinikäisten kustannussäästöjen arvioidaan valtiolle olevan 1,6 miljardia euroa (Hippos, MTK, & SRL, 2023). Mikäli elinkeinonharjoittajiin kohdistuu kohtuutonta hallinnollista painetta, on selvää, ettei hevosalan luomaa sosiaalista terveyshyötyä voida lunastaa.
• Hevoselinkeinoa tulee voida harjoittaa maaseuduilla elinvoimamaisuuden tuoman lisäarvon takia taajamissa, jotta ala säilyttää saavutettavuutensa riippumatta yksilöiden sosioekonomisesta lähtötilanteesta tai terveydentilasta.
• Kansanterveyden kannalta hyötyjä nousee myös allergioiden lieventämisessä: pieneläintilat ovat yhteydessä allergioiden vähentymiseen kaupunkialueilla (Haahtela, 2019 & Haatela et al., 2017).

6. Ympäristöhyödyt:
• Hevosala vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Hevosten ravinnoksi viljeltävä rehu sitoo hiiltä 31 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 11 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Mikäli Suomen hevoslaitumilla siirryttäisiin laajemmin nopeaan rotaatiolaiduntamiseen, voitaisiin sitoa jopa 29 000 tonnia hiiltä vuodessa (Hippos, MTK, & SRL, 2023).

7. Valvonnan resurssit:
• Valtion valvontaresurssit ovat rajalliset. Jos valvontaa ei pystytä toteuttamaan riittävällä tasolla, asetuksen tavoitteet jäävät toteutumatta ja voivat jopa aiheuttaa lisää hallinnollista taakkaa ilman konkreettisia hyötyjä.
• Moniin kiusaamiseen ja hevosenpitoon liittyviin tapauksiin ei ole kuitenkaan nykymuotoisella lainsäädännölläkään pystytty puuttumaan, vaikka ilmoitukset olisivat tulleen alan järjestöiltä.
• MTK:lla ei myöskään ole tiedossa, että Suomessa hevosenpitoon liittyviä epäkohtia olisi esiintynyt enenevässä määrin, mikä perustelisi kyseisen lainsäädännön päivitystarvetta ehdotetussa muodossa.

Pykäläkohtaiset kommentit

3 § Kohtelu, kielletyt ja sallitut välineet ja laitteet

Hevosten jalkojen sitominen esimerkiksi astutusliinoilla lyhytaikaisesti toimenpiteiden yhteydessä on perusteltua turvallisuussyistä, jotta eläinlääkäri, hoitaja ja muu henkilökunta voivat toimia turvallisesti esimerkiksi astutuksen tai eläinlääkärin tutkimuksen yhteydessä. Ammattilaisten kouluttaminen vaatii merkittävää panostusta yhteiskunnalta, eikä ole tarkoituksenmukaista eläinten hyvinvoinnin verukkeella olla hyödyntämättä tarvittavaa välineistöä eläinten käsittelyssä, mikäli sille on perusteita.

Yksittäisten varusteiden kieltämistä ei tule käsitellä asetustasolla, vaan lajikohtaisesti ja lajin omilla säännöillä, joita päivitetään jatkuvasti kokemusten, väärinkäytösten epäilyjen ja tutkimusnäyttöön perustuvien tarpeiden mukaan. Tärkeintä on, että hevosten varusteet ovat yksilöllisesti sovitettuja ja tarkoitukseen sopivia.

Imppauspannan käyttökielto ei ole perusteltua, koska sen käyttö on harvinaista ja sen hyödyllisyys tietyissä tapauksissa on merkittävä. Imppauspannan käytön tulisi kuitenkin perustua eläinlääkärin tekemään yksilökohtaiseen hyöty-haitta-arviointiin.

Kielen sitomismateriaalin rajoittamiseen ei ole perusteita asetustasolla, kunhan sitominen ei häiritse verenkiertoa tai aiheuta kudosvaurioita, sillä sen käyttö on kilpailutilanteessa hyvin lyhytaikaista.

Turpahihnan absoluuttinen 1,5 cm kireys ei ota huomioon hevosten yksilöllistä anatomiaa, joten sen kireys tulisi säätää yksilöllisesti, jotta se ei aiheuta hyvinvointiongelmia.

Ehdotus:

Hevosilla käytettävien varusteiden tulee olla oikean kokoiset ja huolellisesti säännöllisesti sovitettu. Varusteita tulee käyttää oikeaan käyttötarkoitukseen perustuen, tarpeeseen ja niiden tulee olla ehjät ja turvalliset. Varusteet eivät saa aiheuttaa hevoselle kipua, ruhjeita tai hankaumia.

Hevosen jalkojen sitominen yhteen on sallittua toimenpiteiden yhteydessä lyhytaikaisesti turvallisuussyistä, jotta eläinlääkäri, -hoitaja ja muu henkilökunta voivat toimia turvallisesti toimenpiteen aikana.

Hevosta ei saa sitoa kiinni kuolaimista niin, että hevosen suuhun voi kohdistua voimakas paine, mutta muu kytkeminen, joka ei aiheuta hevoselle kipua, on sallittua tarpeen vaatiessa.

Imppauspannan käyttö on sallittua, kun sen käyttö on perusteltua hevosen hyvinvoinnin kannalta. Kielen sitomisen materiaalin tulee olla sellaista, ettei se häiritse verenkiertoa tai aiheuta kudosvaurioita.

Kielen sitomisen tulee olla lyhytaikaista ja perusteltua. Turpahihnan kireys tulee säätää yksilöllisesti, jotta se ei aiheuta hevoselle hyvinvointiongelmia eikä häiritse sen hengitystä tai verenkiertoa.


4 § Sosiaaliset suhteet

Hevosten näkö- ja kuuloyhteys lajitovereihin on tärkeää tarha-, laidun- ja pihatto-olosuhteissa. Hevosten turpakosketusta tallissa ei ole perusteltua vaatia, koska asetuksessa ei ole tehty taustaselvitystä eikä vaikuttavuusanalyysiä sen kustannuksista erityisesti siirtymäaikojen puitteissa.

Asetuksessa esitetty kahdeksan viikon aikaraja on liian kireä uuden hevosen hankkimiseen. MTK ei katso, että aiemmin yksin pidettyä hevosta olisi oikeutettua pitää jatkossakin yksin. On muistettava, että osa hevosen pitopaikoista voi sijaita kaukana muilta talleilta eikä hevosen tilapäinen siirto toiseen talliin ole mahdollista. On myös huomioitava, että hevosen tulee olla sopiva niihin olosuhteisiin, joihin se hankitaan.

Ehdotus:

Hevosten näkö- ja kuuloyhteys lajitovereihin on varmistettava tarha-, laidun- ja pihatto-olosuhteissa. Tallissa hevosten turpakosketusta ei vaadita, sillä sosiaalinen kanssakäyminen voidaan varmistaa muissa olosuhteissa.

Jos hevonen tai osa tallin hevosista on poissa tilapäisesti esimerkiksi tarhaukseen, liikuttamiseen, kilpailu- ja valmennusmatkoihin tai vastaaviin tilanteisiin liittyen, näkö- ja kuuloyhteyden vaatimuksesta voidaan tilapäisesti poiketa.

Jos hevosen tai hevosten luopuminen on äkillistä, poikkeustilanne ei saa kestää pidempään kuin tarve vaatii käytännön järjestelyiden sujuvuuden varmistamiseksi.


5 § Lisävaatimukset varsojen sosiaalisille suhteille

Kuuden kuukauden vieroitusikä on liian ehdoton. Jos tallissa syntyy useampi varsa saman kesän aikana ja ne siirretään samanaikaisesti varsapihattoon, tulisi kuuden kuukauden vieroitusiästä joustaa tarvittaessa, ellei eläinlääketieteellistä perustetta ole.

Suomessa hevostammojen kiimakierto voi olla epätasainen, mikä vaikeuttaa astuttamista niin, että varsat syntyisivät alkuvuodesta ja olisivat laidunkauden päätteeksi yli 6 kuukauden ikäisiä. Varsojen kouluttamiseen ja käsittelyyn varhaisella iällä tulee antaa mahdollisimman hyvät edellytykset. Siirto varsapihattoon ennen puolta vuotta voi olla perusteltua yksittäistapauksissa, kunhan varsaa ei siirretä niin, että se jää ilman toisten varsojen seuraa.

Hevosasetusehdotus ei ole linjassa muiden tuotantoeläinten vierotuskäytäntöjen kanssa. MTK katsoo kuitenkin tärkeäksi, että vieroitus sekä koulutus tapahtuu asteittain ja ammattimaisesti, jotta hevoselle ja ihmiselle voidaan taata mahdollisimman turvallinen käsittelykokemus alusta saakka.

Ehdotus:

Varsan vieroitusikä tulee määritellä joustavasti, jotta voidaan huomioida varsojen yksilöllinen kehitys ja käytännön tilanteet. Mikäli tallissa syntyy useampi varsa saman kesän aikana ja ne siirretään samanaikaisesti varsapihattoon, vieroitusikä voi olla alle kuusi kuukautta, mikäli varsa on riittävän kehittynyt ja se sillä on seurana muita varsoja. Aikaisempi tai myöhempi vieroitus tulisi olla mahdollista, mikäli sille on myös eläinlääkinnällinen peruste. Alle 2-vuotiaalla hevosella tulee olla tarhassa ja laitumella vähintään yksi toinen hevonen seuranaan. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, jos hevoset ovat kengitettyjä ja on vaarana, että ne vahingoittavat toisiaan.

Ori- ja tammavarsat tulee pitää erillään viimeistään 12 kuukauden iästä lähtien.


6 § Hevosen hoito

Pykälän sisältö on sekava eikä ota huomioon hevoseläintä kokonaisvaltaisesti. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että jokainen eläin tarkistetaan vähintään kerran vuorokaudessa ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. MTK katsoo, ettei tälle pykälälle ole asetustasolla perusteita.

Hevosen suun tarkastus ilman ammattilaisvälineistöä ja -osaamista voi jäädä pintapuoliseksi, mikä voi pitkittää ajoissa hoitoon pääsyä. Muilla kuin eläinlääkäreillä ei myöskään voida katsoa olevan riittävää osaamista validin diagnoosin tekemiseksi. Hevosen pitäjän tulee kuitenkin suorittaa hevoselle säännöllisesti myös suutarkastus ja hoidattaa mahdolliset ongelmat eläinlääkärillä. Muun kuin eläinlääketieteen ammattilaisen tekemä suutarkastus ei korvaa eläinlääkärin tekemää säännöllistä tarkastusta.

MTK katsoo tärkeäksi, että hevosten hyvinvointia tarkastellaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä kattaa ennaltaehkäisevän, säännöllisen ja alan ammattilaisten tekemän terveydenhoidon.

Ehdotus:

Hevosen päivittäisestä hoitamisesta tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti. Jokaisen hevosen kunto ja yleisvointi tulee tarkastaa päivittäin, ja mahdollisiin poikkeamiin tulee puuttua välittömästi.

Hevosen tarkastus tulee tehdä säännöllisesti eläinlääkärin toimesta, jotta voidaan varmistaa, että eläin on terve. Hevosen tarkastuksen yhteydessä mahdolliset vauriot tulee diagnosoida ja hoitaa eläinlääkärin sekä tarvittavien ammattilaisten toimesta.

Hevosen perusterveydenhuollosta ja puhtaudesta tulee huolehtia säännöllisesti. Kaviot tulee huoltaa tarpeen mukaan, ja hevonen tulee totuttaa asianmukaiseen käsittelyyn varhaisella iällä. Hevosen varusteiden tulee olla hyvin sovitettuja ja huollettuja, jotta ne eivät aiheuta hevoselle kipua tai vammoja.

7 § Ruokinta ja juotto

MTK ei katso perusteltavaksi vaatia automaattiseksi virtausnopeudeksi vähintään 8 litraa minuutissa, vaan sen tulisi olla suositus.

Jokaisen hevosen yksilöity ruokintasuunnitelma on tärkeä, jotta eläin saa oikeanlaista ravintoa sen tarpeiden mukaan. Kuuden tunnin karkearehun saantivaatimus voi kuitenkin kannustaa väärinkäytöksiin, jos se johtaa siihen, että hevosille ei syötetä niille sopivaa ravintoa. Lisäksi tämä raja ei ota huomioon hevosten hoidosta vastaavien ihmisten tarvittavaa lepoaikaa, mikä on tärkeää sekä eläinten että hoitajien hyvinvoinnin kannalta.

Teknologian ja automaation lisääminen hevosalalla on mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta sen vaikuttavuutta tulisi tarkastella tarkemmin ja siihen siirtymiseen liittyviä kannusteita kehittää vaikuttavuusanalyysin mukaisesti. On varmistettava, että suomalaisilla hevoselinkeinoalan harjoittajilla on edellytykset tehdä tämän tavoitteen mukaisia investointeja.

Ehdotus:

Hevosten ruokinnan ja juoton tulee täyttää hevosen ravitsemukselliset ja ruokintafysiologiset tarpeet suhteutettuna hevosen käyttötarkoitukseen.

Ruokinnan muutosten tulee tapahtua asteittain.

Hevosen tulee saada karkearehua riittävästi, ja karkearehun saanti tulee järjestää siten, että hevosen paastoaika ilman karkearehua ei ole tarpeettoman pitkä. Ruokintavälit tulee määrittää yksilöllisesti hevosen tarpeiden mukaisesti, jotta voidaan taata hevosen hyvinvointi ja terveys.

Hevosen riittävästä vedensaannista tulee huolehtia. Vettä tulee olla saatavilla ruokinnan yhteydessä. Hevosella tulee olla vettä saatavilla laitumella ja tarhassa sulan veden aikana. Pakkaskaudella tulee hevoselle tarjota vettä tarhassa riittävän usein huomioiden hevosen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Eläinlääketieteellisistä syistä voidaan poiketa edellä säädetyistä vedensaantia ja ruokintaa koskevista vaatimuksista.

10 § Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimukset

MTK katsoo, että asetuksessa ehdotetut kokovaatimukset ja maininnat sähkölangasta ovat tarpeettomia. Ennen kuin mitään vastaavia vaatimuksia ehdotetaan elinkeinotoiminnalle, niistä tulee olla kattavat taustatutkimukset ja vaikuttavuusanalyysit tiedossa. Tärkeintä on, että tilat, joissa hevosta pidetään, ovat eläimelle ja sen kanssa asioiville turvalliset, eivätkä aiheuta vaaraa.

Uusiin, rakennettaviin talleihin kohdistuvat vaatimukset ovat myös MTK:n näkökulmasta tarpeettomia. Hevosten tarhoja ja laitumia koskevat asiat tulee voida katsoa myös hevosyksilön tarpeen näkökulmasta mukaan lukien niissä käytetyt materiaalit.

Ehdotus:

Laitumien ja tarhojen aitaamiseen käytettyjen rakenteiden tulee olla hevoselle turvallisia ja helposti havaittavia. Piikkilangan käyttö on kielletty, ja aitauksissa ei saa olla ahtaita tai teräviä kulmia.

Tarhojen pohjan tulee olla turvallinen ja mahdollisuuksien mukaan pitävä, mutta tarhojen pohjavaatimusten tulee olla joustavia ottaen huomioon Suomen ilmasto- ja maaperäolosuhteet. Tarhassa hevosen tulisi voida seistä kuivalla alueella.

Tarhojen säänsuojien osalta tulee varmistaa, että ne tarjoavat riittävän suojan sääolosuhteilta.

Laitumella säänsuojaksi riittää luonnon puusto.

Lanta tulee kerätä tarhasta säännöllisesti.


11 § Tallin ja pihaton ja niihin liittyvien tilojen yleiset vaatimukset

Jos karsinoiden ja pihatoiden tilavaatimuksien suhteen halutaan näin suuria korotuksia tällä siirtymäajalla, se tulee merkittävästi kasvattamaan hevosalan hiilijalanjälkeä, mikä on SDG-tavoitteiden vastaista. On myös huomioitava, että jo olemassa olevien ja toimivien rakennuskantojen hyödyntäminen mahdollisimman ympäristöystävällisesti olisi toivottavaa, jos sen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää hyvinvointihaittaa eläimille ja siinä työskenteleville ihmisille.

Ehdotus:

Tallin ja pihaton rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne eivät aiheuta hevosille tai toimijoille vaaraa.

Ruokinta- ja juoma-astioiden puhtaudesta on huolehdittava, ja niiden tulee olla helposti puhdistettavissa.

Tallin ja pihaton sisäseinien ja lattian tulee olla helposti puhdistettavia ja desinfioitavissa tarvittaessa.

Sähköjohdot ja -laitteet sekä muut välineet on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta hevosille vahingoittumisen vaaraa.


12 § Tallin ilmanvaihto

MTK katsoo ongelmalliseksi sen, että asetuksessa ei ole erikseen määritelty haitallisten aineiden pitoisuuksia hevosille. Emme myöskään tiedä, mikä on hevosalan toimijoiden nykytila ja missä määrin mahdollisia epäkohtia ilmenee.

Ehdotus:

Ilmanvaihdon tulee olla suunniteltu ja toteutettu siten, että se täyttää nykyiset ilmanvaihtostandardit ja huomioi tallin, tallin henkilökunnan ja hevoseläinten yksilölliset tarpeet. Ilmanvaihtojärjestelmät tulee puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti.


14 § Siirtymäsäädökset

MTK ehdottaa asetuksessa esitettyihin muutoksiin vähintään 20 vuoden siirtymäaikaa.

Näihin tulee myös tarjota riittävää tukea toiminnan harjoittajille.

Asetusluonnoksen tulee ottaa huomioon, että olemme juuri läpikäyneet ylimääräisen kehysriihen, jossa on päätetty nostaa yleistä ALV-kantaa sekä leikata maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ruokavirastolta merkittäviä resursseja.

Näiden lisäksi uudistuksen alla on myös toisen asteen luonnonvara-alan koulutuksen leikkaukset sekä rahapelijärjestelmän päivitys.

Nämä kaikki vaikuttavat suomalaiseen maatalousalaan ja erityisesti hevosalaan. Hevosasetuksessa esitetyt asiat eivät ota yhteiskunnallista kokonaiskuvaa huomioon, joten niiden tarpeellisuuden perustelu on monelta osin ongelmallista.

Ehdotus:

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa oleville talleille ja niille talleille, joiden rakennuslupa on ollut vireillä ennen asetuksen voimaantuloa, asetetaan vähintään 20 vuoden siirtymäaika.

Tämä pitkä siirtymäaika mahdollistaa nykyisten rakenteiden hyödyntämisen ympäristöystävällisesti samalla kun varmistetaan, ettei eläinten tai henkilökunnan hyvinvointi vaarannu merkittävästi. Siirtymäajan aikana toiminnan harjoittajille tulee tarjota riittävästi tukea ja neuvontaa, jotta tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Lopuksi

Kokonaisuutena hevosasetusehdotus sisältää monia tärkeitä ja hyviä tavoitteita hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi. On kuitenkin selvää, että asetuksen käytännön toteutuksessa on huomattavia haasteita, jotka voivat heikentää sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia.

Taloudelliset vaikutukset, koulutusresurssien riittävyys ja realistiset siirtymäajat ovat keskeisiä tekijöitä, jotka on otettava huomioon asetuksen viimeistelyssä.

MTK:n näkökulmasta on olennaista, että asetusta kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, jotta voidaan varmistaa sen toimivuus ja hyväksyttävyys.

Suomalainen hevosala on merkittävä osa maataloutta ja kulttuuria, ja sen hyvinvointi heijastuu laajasti yhteiskuntaamme. Siksi on tärkeää, että asetusta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja sen vaikutuksia arvioidaan huolellisesti. Tarvitaan riittäviä tukitoimia ja joustavia siirtymäaikoja, jotta asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ilman kohtuutonta kuormitusta alan toimijoille.

MTK toivoo, että asetuksen jatkovalmistelussa otetaan huomioon esitetyt huomiot ja että lopullinen asetus edistää tehokkaasti hevosten hyvinvointia sekä tukee hevosalan kestävää kehitystä Suomessa. Yhteistyössä ja vuoropuhelussa voidaan löytää ratkaisuja, jotka palvelevat parhaiten sekä hevosia että niitä hoitavia ihmisiä.

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Lumi Drozzin
Asiantuntija