Lausunto

Lausunto Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta

31.08.2026

Väylävirasto

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla  Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry katsoo, että ohjelmakokonaisuus tukee  Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden osalta,  mutta käytettävissä oleva rahoituskehys ei mahdollista tavoitteiden täysimääräistä  toteutumista. Tunnistetut tarpeet ylittävät käytettävissä olevat resurssit ja erityisesti  perusväylänpidon rahoitus on vuosina 2027–2029 erittäin niukka. 

MTK pitää myönteisenä sitä, että ohjelmissa tunnistetaan elinkeinoelämän kuljetusten,  huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden sekä alueellisen saavutettavuuden merkitys.  Metsäsektorin näkökulmasta erityisen tärkeää on, että tie- ja rataverkon palvelutaso  mahdollistaa puukuljetukset, raskaan liikenteen toiminnan sekä vientisatamien  saavutettavuuden.
 
MTK:n näkemyksen mukaan Liikenne 12 -tavoitteiden toteutuminen edellyttäisi kuitenkin  merkittävästi suurempaa panostusta alemman tieverkon ja siltojen peruskorjauksiin kuin  ohjelmassa nyt on mahdollista esittää.
 

2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus  kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?

MTK:n mielestä vaikutukset on kuvattu avoimesti ja ymmärrettävästi. Suunnitelmassa  todetaan rehellisesti, että korjausvelka kasvaa erityisesti vilkasliikenteisen verkon  ulkopuolella ja että rahoitus riittää ensisijaisesti päivittäisen liikennöitävyyden 
varmistamiseen.

MTK pitää perusteltuna sitä, että niukka rahoitus kohdennetaan turvallisuuden kannalta  kriittisiin kohteisiin, siltoihin sekä elinkeinoelämän kannalta merkittäville väylille. Samalla  MTK on erittäin huolissaan siitä, että keskivilkkaan ja vähäliikenteisen tieverkon kunto 
heikkenee edelleen. Tämä kehitys kohdistuu erityisesti maa- ja metsätalouteen,  puukuljetuksiin, maaseudun yrityksiin sekä haja-asutusalueiden asukkaisiin.  MTK korostaa, että alemman tieverkon heikkeneminen kasvattaa kuljetuskustannuksia,  heikentää puun saatavuutta metsistä ja lisää painorajoitusten riskiä. Tämä vaarantaa  osaltaan koko metsäsektorin kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

MTK pitää välttämättömänä, että Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetty perusväylänpidon  rahoituksen korotus vuoden 2030 jälkeen toteutetaan täysimääräisesti.


3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä  perusteluja näiden edistämiselle on?

MTK pitää tärkeänä, että suunnittelussa priorisoidaan hankkeet, jotka parantavat maa- ja metsätalouden kuljetuksia, tukevat vientisatamien saavutettavuutta, poistavat raskaan  liikenteen pullonkauloja, vahvistavat huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta sekä  vähentävät siltoihin liittyviä kuljetusrajoitteita. MTK nostaa erityisen tärkeiksi hankkeet, joilla on vaikutusta Pohjois- ja Itä-Suomen saavutettavuuteen.


4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen  yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia  vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?

MTK esittää, että ohjelmassa vahvistetaan sellaisia hankkeita, jotka poistavat kuljetuksia  rajoittavia siltaongelmia ja parantavat raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä myös  pääväyläverkon ulkopuolella. 

Lisäksi MTK pitää tärkeänä seuraavien hankkeiden nostamista investointiohjelmaan tai  niiden prioriteetin nostamista:
• alempaan tieverkkoon liittyvät kriittiset siltahankkeet,
• puuhuollon kannalta tärkeät rataverkon peruskorjaukset ja 
kuormauspaikkahankkeet.
Positiivisina vaikutuksina saavutettaisiin:
• Maa- ja metsätalouden parempi toimintavarmuus,
• kuljetuskustannusten aleneminen,
• kilpailukyvyn vahvistuminen,
• huoltovarmuuden paraneminen,
• alueellisen saavutettavuuden ja yritystoiminnan edellytysten vahvistuminen.

5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt  yhtenä kokonaisuutena?

MTK pitää uudistusta hyvänä. Yhteinen ohjelmakokonaisuus helpottaa perusväylänpidon,  suunnittelun ja investointien välisten yhteyksien ymmärtämistä. Samalla tulee näkyväksi  se, kuinka perusväylänpidon niukka rahoitus siirtää suuria peruskorjaustarpeita 
investointiohjelman puolelle. 

Kokonaisesitystapa parantaa läpinäkyvyyttä ja helpottaa sidosryhmien mahdollisuuksia  arvioida väyläpolitiikan kokonaisvaikutuksia alueellisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän  ja huoltovarmuuden näkökulmasta. 


6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?

MTK korostaa, että Suomen kilpailukyky perustuu toimiviin kuljetusketjuihin.  Metsäteollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun vientiteollisuuden raaka-ainekuljetukset ovat vahvasti riippuvaisia alemman tieverkon, siltojen sekä rataverkon  kunnosta. 

MTK pitää huolestuttavana, että ohjelmakokonaisuus tunnistaa merkittävän korjausvelan  kasvun ja alemman tieverkon heikkenemisen, mutta käytettävissä oleva rahoitus ei  mahdollista tilanteen korjaamista. Väyläverkon kunnon heikkeneminen näkyy  ensimmäisenä maaseudulla, missä vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ei usein ole. 

MTK painottaa, että tulevissa rahoituspäätöksissä tulee vahvistaa erityisesti:
• alemman tieverkon kunnossapitoa,
• raskaan liikenteen käyttämien siltojen korjaamista,
• puuhuoltoa tukevia rataverkon investointeja,
• huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta merkittäviä yhteyksiä koko 
Suomessa. 

Näin varmistetaan maatalouden ja metsäalan kilpailukyky, alueiden elinvoima sekä  Suomen huoltovarmuus pitkällä aikavälillä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Marko Mäki-Hakola

Seppo Miettunen
metsäjohtaja kenttäpäällikkö

aiheet: lausunto, väylävirasto