Liha ja kananmunat ruokaviisaiden hampaissa
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Liha ja kananmunat ruokaviisaiden hampaissa
22.01.2016
Ruokakeskustelu käy kuumana. Kovinta meteliä pitävät ne, joiden mielestä lihan syöminen pilaa sekä terveytemme että maapallon. Tuhon voi viimeistellä popsimalla siinä sivussa myös kananmunia. Isoja mielipiteitä! Mutta pitänevätkö paikkansa? Keskustelun sävy jyrkentyi odotetusti, kun vuosi sitten julkaistiin uudet ravitsemussuositukset. Niiden mukaan lihan kulutuksen tulisi olla keskimääräin 0,5 kg/vko ja kananmunien syöminen tulisi rajoittaa 2-3 kappaleeseen viikossa. Näillä faktoilla sitten jyrättiin suomalaisten nykyisiä ruokailutottumuksia ja opastettiin meitä selvästi vähentämään kummankin tuoteryhmän kulutusta.
Kuinka me sitten syödään tällä hetkellä suhteessa tuoreisiin suosituksiin ja toisaalta verrattuna muihin Länsi-Euroopan kansoihin? Sian, siipikarjan, naudan ja lampaan kulutus oli vuonna 2014 Suomessa 74,1 kg/hlö ruhokiloiksi laskettuna. Tämä ei ole se määrä, jonka syömme, vaan tässä on mukana muun muassa luut. Niiden osuus on keskimäärin 20 %.
Tämän lisäksi on hävikkiä monessa vaiheessa ruokaketjussa: on kypsennyshävikkiä, kaupassa on tuotehävikkiä ja lisäksi kotitalouksissa osa lihasta ei päädy suuhun, vaan heitetään pois. Yhteensä laskien voidaan puhua 30-35 %:n hävikistä yhteensä. Todellista määrää ei taida tietää kukaan! Jos tässä oletamme, että ruhokiloista menee suustamme sisään ruokana 45 %, merkitsee se 33,3 kg kulutusta henkeä kohti, eli viikossa 641 g. Toki olemme yli suositusten, mutta eihän ero kovinkaan suuri ole.
Kananmunia söimme vuonna 2014 11,0 kg/hlö. Tästä noin 85 % on kuorimunia, loput menee teollisuuteen ja ovat siis muiden tuotteiden ravintosisällöissä. Tämän perusteella syömme 3 kuorimunaa viikossa. Eli kananmunien kulutuksemme täyttää tiukat tieteelliset kriteerit! Erinomaista! Kuinka lihan ja kananmunien kulutuksemme vertaantuu muihin länsimaihin? Oheisessa taulukossa on lihankulutus henkeä kohti eräissä maissa.
| Maa | Lihan kulutus Kg/hlö/vuosi | % Suomesta | Miesten elinajan odote |
| Alankomaat | 84 kg | 113,5 % | 76 |
| Espanja | 113 kg | 153 % | 76 |
| Italia | 92 kg | 124 % | 77 |
| Saksa | 88 kg | 119 % | 76 |
| Ranska | 94 kg | 127 % | 76 |
| Ruotsi | 80 kg | 108 % | 78 |
| Tanska | 114 kg | 154 % | 76 |
| USA | 123 kg | 166 % | 76 |
Lihan kulutuksissa on merkittäviä eroja maiden kesken. Suomessa syödään vähän lihaa verrattuna muihin länsimaihin. Vaikka kulutuserot ovat suuria, ei sillä näytä olevan mitään vaikutusta keskimääräiseen elinajan odotteeseen. Suomalaisten miesten elinajan odote on muuten 76 vuotta.
| Maa | Kananmunia Kg/hlö/vuosi | % Suomesta |
| Alankomaat | 12,2 | 111 % |
| Espanja | 17,8 | 162 % |
| Italia | 10,9 | 99 % |
| Saksa | 14,4 | 131 % |
| Ranska | 14,3 | 130 % |
| Ruotsi | 10,9 | 99 % |
| Tanska | 14,9 | 135 % |
| USA | 15,5 | 141 % |
Myös kananmunissa ovat kulutusmäärät useimmissa maissa Suomea suuremmat. Tanskassa syödään kananmunia yli kolmanneksen enemmän kuin meillä ja tämän lisäksi lihaa yli puolet enemmän kuin meillä. Sitkeästi tanskalaismiehet sinnittelevät silti yhtä vanhoiksi kuin meikäläiset. Ihmeellistä!
Kaiken vouhkaamisen keskellä olisi tärkeää muistaa, että ruokailumme ovat kokonaisuus, jossa tärkeintä on monipuolisuus ja kohtuullisuus. Siinä tuskin voidaan nostaa yhtä ruokaryhmää syypääksi mihinkään. Ja vaikka kuinka noudattaisimme tai olisimme noudattamatta korkeimpien tietäjien neuvoja, kuinka tässä maailmassa pitäisi elää, ratkaisevinta on sittenkin koittaa olla ihmisiksi ja sovussa itsensä ja lähimpiensä kanssa.
Jukka Rantala
asiantuntija
MTK
Toimin kotieläinasiamiehenä MTK:n maatalouslinjalla. Takana on yli kaksi vuosikymmentä lihatehtävissä eri rooleissa; tutkimuksessa, teollisuudessa ja edunvalvonnassa. Perheen kanssa asustellaan Keski-Uudellamaalla, mutta sivutoimiviljelen ohraa ja kauraa kotitilalla Pirkanmaalla. Maatalouden ja koko ruokaketjun tulevaisuuden kannalta tärkeintä on saada oikeudenmukainen muutos elintarvikeketjun rahanjakoon. Twitter: @jukkarantala2
