null Lihaa lyödään turhaan

Blogi – Kotimainen ruoka

Lihaa lyödään turhaan

21.2.2017

Kyllä Suomi on ihme maa. Erityisen hyviä me olemme itsemme syyllistämisessä.

Ajatellaan vaikka viime aikaista keskustelua ruuasta, sen kuluttamisesta ja tuottamisesta. Kaikki keinot ovat sallittuja, kun kotimaista ruokaa mustamaalataan oikein urakalla.

Parasta olisi tietysti lopettaa syöminen kokonaan. Ruuasta jää aina jälki ympäristöön. Se ei nyt vain ole mahdollista.

Maan valtalehdellä oli tarve syyllistää tuottajat ja kolkutella kuluttajien omaatuntoa lähinnä viihdearvoa omaavilla laskelmilla. Ympäristöjärjestö julkaisi oppaan, jossa suomalainen liha niputettiin yhteen thaimaalaisen kanssa.

Kuluttaja on ruokamarkkinoiden kuningas. Hän ratkaisee valinnoillaan, mitä Suomessa syödään ja tuotetaan. Kuluttajaa tulisi kuitenkin arvostaa niin, että hänelle ei syötetä osatotuuksia.

Ruoka on kokonaisuus. Jokainen meistä arvottaa kokonaisuuden eri tavalla. Meille tärkeitä asioita ovat maku, hinta, terveellisyys, helppous, tuoreus ja kasvavassa määrin vaikutukset ympäristöön. Onneksi suurin osa kuluttajista arvostaa myös kotimaisuutta. Tiedämme, miten ja missä ruoka on tuotettu. Lisäksi oman maan ruoka tuo leivän moneen pöytään.

Asia oli helppo omassa lapsuudessa. Mieleen on jäänyt lautasmalli, jossa ravitseva ateria sisälsi raastetta, perunoita, lihaa ja leipäviipaleet tykötarpeiden kera.

Maailmasta on tietysti tullut vaikea paikka elää. Siitä huolimatta on outoa, että monimutkaisiin asioihin etsitään helppoja ratkaisuja. Niitä ei vain ole olemassa.

Nautojen kerrotaan saastuttavan Suomenlahden. Silti suurimmat nautakarjakeskittymät löytyvät Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta. Kiitoksena tästä Perämeren ja Saimaan veden laatu on moitteeton.

Naudat tekevät päivittäin ympäristötyötä käyttämällä ihmisille soveltumatonta heinää ravintonaan. Heinänviljely ylläpitää monimuotoisuutta ja kasvipeitettä pelloillamme. Tämä vähentää ravinteiden pääsyä vesistöihin.

Myös siipikarjaa ja sikaa lyödään lujaa. Syynä oli soijarehu. Samaan aikaan soijasta valmistettu tofu luokiteltiin ympäristöteoksi.

Suomalainen liha eroaa tuontilihasta monessa suhteessa. Eläinten hyvinvoinnille on normit ja niitä myös valvotaan.

Kiitos eläinten hyvien olosuhteiden, lihantuotantomme ei tarvitse juurikaan antibiootteja. Muualla antibiootteja käytetään holtittomasti osana jokapäiväistä ruokintaa. Tässä on syy siihen, että maailmalla lääkkeet menettävät tehoaan ihmisten sairauksien hoidossa.

Kun syöt ja ajattelet turvallisuutta ja ympäristöä, valitse kotimainen vaihtoehto.


Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 18.2.2017

MARTTILA

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK


Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.