Puheenjohtajien keskuudessa nousi huoli muun muassa viljelijöiden oikeusturvasta ja toimintaympäristön ennakoimattomuudesta. EU-rahoituskauden vaihtuminen toi jälleen esiin ongelman, jossa viljelijän on haettava tiettyyn päivämäärään mennessä tukia ja näin myös sitouduttava tukiehtoihin, joita kaikkia ei ole ollut edes tukia haettaessa tiedossa. Moniin tukitoimiin on sitouduttava ilman, että tuen määrä on tiedossa ja epäselvien sekä hitaiden prosessien takia tuottajat joutuvat pelkäämään mahdollisia takaisinperintöjä. Tämä vaikeuttaa talouden seurantaa ja suunnittelua. Tukimaksatukset pitäisikin lukita niin, että niiden maksupäivät pysyisivät samoina koko rahoituskauden ajan.

Viljelijöiden heikko oikeusturva tulee esiin myös petovahingoissa. Keinot karjan suojelemiseen rajoittuu käytännössä laumanvartioihin ja petoaitoihin, joista molemmat ovat kalliita ja riittämättömiä ratkaisuja. Petojen tappaessa karjaa, menetyksistä saatava vahingonkorvaus on täysin riittämätön. Korvaustasot on ehdottomasti muutettava vastaamaan menetyksiä.

Metsätalousyrittäjien olematon oikeusturva nousee esiin sähkölinjojen lunastuksissa. Epäoikeudenmukaista kertakorvausjärjestelmää tulee kehittää vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin. Sähkölinjojen lunastuskorvaukset ovat pitkään olleet ykkössijalla MTK:n jäsenkyselyissä ja -palautteissa.

Oikeusturvaa ravistellut esimerkki on myös tänä kesänä sattunut virheellinen salmonellatulos, jonka takia tila joutui hävittämään siipikarjaa ja käyttämään merkittävän määrän rahaa ja työtunteja karjasuojan saneeraukseen. Kansallista salmonellavapausohjelman toteutuksessa on huolehdittava, että tilat eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen sellaisen virheen takia, joka ei ole viljelijöiden itsensä aiheuttama. Virheen sattuessa tilalle aiheutuneet kustannukset on ehdottomasti korvattava täysimääräisesti.

Ennakoimattomuus näkyy myös maatalouden rahoituksessa ja markkinoiden toiminnassa. Tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia viljelijöistä kokee, ettei pankeilla ei ole ymmärrystä ja asiantuntemusta toimialasta. Tämä näkyy esimerkiksi rahoituspäätöksissä ja pankissa asioinnissa. Puheenjohtajat vaativat, että pankkien on suostuttava korkotukilainojen eräpäivien siirtoon uuden tukikauden maksatuksia vastaaviksi, ilman viljelijän rahoitusaseman heikentymistä.

Kolme suurinta kauppaketjua määrittävät käytännössä sen mitä ja millä hinnalla Suomessa elintarvikkeita myydään. Viljelijöiden ja kaupan välissä toimiva elintarviketeollisuus ei ole pystynyt hintaneuvotteluissa saamaan riittäviä korotuksia hintoihinsa. Kaupan neuvotteluvoima teollisuutta kohtaan on vahva. Kauppa myös pitää jatkuvasti esillä tuontia ulkomailta vaihtoehtona nouseville teollisuuden hinnoille. Tästä johtuen teollisuus ei pysty maksamaan tiloille korkeampia tuottajahintoja.

Kaupan vahva asema näkyy myös energian ja lannoitteiden hinnoissa. Lannoitekiintiöiden määrää ei etukäteen kerrota julkisuudessa, ja välillä lannoitekauppa on auki vain muutamia tunteja. Seuraavaa lannoitteiden ostomahdollisuutta viljelijät saavat odottaa välillä useammankin viikon. Tämä vaikeuttaa todella paljon tilan talouden suunnittelua. Energianhinnoissa parin vuoden takainen kaikista suurin hintavaihtelu on hieman tasaantunut, mutta edelleen polttoaineissa voi olla viikon sisällä vaihtelua jopa kymmeniä senttejä litralta.

Aiemmin todettiin, että viljelijä voi oikealla ajoituksella vaikuttaa tilan talouteen. Edelleen se on näin, mutta ennustettavuus markkinoilla on muuttunut paljon vaikeammaksi. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta keskustella hinnoista kilpailulainsäädännöllisistä syistä, mutta markkinoilla hinta määräytyy edellä mainitun kuvauksen mukaisesti muutaman toimijan toimesta.

Viljelijöiden heikko oikeusturva ja toimintaympäristön ennakoimattomuus sekä alati kasvava byrokratia kuormittavat viljelijöitä. Henkinen kuormitus onkin noussut merkittäväksi syyksi tilojen lopettamiseen. Nämä vaikuttavat negatiivisesti myös siihen, miten nuoret näkevät alan ja heikentävät sitä kautta halukkuutta sukupolvenvaihdoksiin.

Eerikki Viljanen, Valtuuskunnan puheenjohtaja, 0505252727

Sanna Hämäläinen, Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja, Puheenjohtaja MTK Etelä-Savo, 0504109497

Sari Lantta , Valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja, 0407087500

Timo Kankaanpää, Puheenjohtaja MTK-Etelä-Pohjanmaa, 0407204322

Lassi-Antti Haarala, Puheenjohtaja MTK Häme, 0405895238

Matti Seitsonen, Puheenjohtaja MTK-Kaakkois-Suomi,0500753763

Henna Vuotila, Puheenjohtaja MTK-Keski-Pohjanmaa, 0445374487

Juhana Jalkanen, Puheenjohtaja MTK-Keski-Suomi, 0400665434

Hanna-Mari Kasurinen, Puheenjohtaja MTK-Lappi, 0405625816

Jukka Niittyoja, Puheenjohtaja MTK-Pirkanmaa, 0400352866

Kalle Myllynen, Puheenjohtaja MTK-Pohjois-Karjala, 0505377801

Perttu Sirviö, Puheenjohtaja, MTK-Pohjois-Savo,  0503236191

Sami Nivala, Puheenjohtaja MTK-Pohjois-Suomi, 0400531834

Otso Heikola, Puheenjohtaja MTK-Satakunta, 0500161165

Aija Kalek, Puheenjohtaja MTK-Uusimaa, 0409631551

Aarne Lehtonen, Puheenjohtaja MTK-Varsinais-Suomi, 0405171185

Eerikki Viljanen

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja

+35850 525 2727

Juho Hämäläinen

viestinnän asiantuntija

vanhempainvapaalla

aiheet: maatalous, oikeusturva, maa- ja metsätalous, mtk mobiili