Blogi – Kansainvälinen toiminta

Lisätuloa ja parempaa ruokaturvaa peltometsäviljelyllä Etiopiassa

18.08.2015

Hyödyntääksemme tietoa käytännössä otimme menetelmän heti käyttöön. Nyt kuulet, kuinka!

Viime vuonna kaksi viljelijää kahdesta eri metsäosuuskunnasta antoivat maansa käyttöön peltometsäkokeiluja varten. Mallipelloille istutettiin eukalyptusta (Eucalyptus camaldulensis) ja ruokakasveja kuten maissia, papuja ja perunaa. Mallipeltojen kylvön jälkeen tapahtui jotain erittäin mielenkiintoista: uusi tekniikka alkoi levitä itsestään!

Mallipeltojen vieressä olevat viljelijät huomasivat, että taimien kasvattaminen yhdessä ruokakasvien kanssa oli hyvä idea ja alkoivat imitoida, mitä olivat mallipellolla nähneet. He eivät olleet metsäosuuskuntien jäseniä eivätkä he olleet saaneet koulutusta peltometsäviljelystä. Mielestäni tulos oli hyvin yllättävä, mutta erinomainen.

Tämän jälkeen järjestimme tilaisuuden, jossa osuuskuntien edustajat saivat vaihtaa kokemuksiaan. Viime vuotisen menestyksen ja hyvien tulosten ansiosta meillä on tänä vuonna 12 mallipeltoa sisältäen uusia mielenkiintoisia kokeiluja puiden ja ruokakasvien yhdistelmistä.

Osaa näistä yhdistelmistä ei ole tutkittu aikaisemmin, mutta ne ovat erittäin mielenkiintoisia ja odotamme innolla niiden kasvua sadekauden aikana. Olemme kylväneet eukalyptusta ja akaasiaa (molemmat osuuskuntien omilta taimitarhoilta) maissin, teffin, vehnän, papujen ja lupiinien (jotka ovat muuten hyviä typensitoja!), chilin tai perunan kanssa huomioiden paikallisen mikroilmaston ja agroekologiset olosuhteet kuten myös viljelijöiden tarpeet ja toiveet. Ymmärtänette, että kyse ei ole ainoastaan tulonsaantimahdollisuuksista: ruokakasvit parantavat suoraan viljelijäperheiden ruokaturvaa.

Peltometsäviljely on luonnollisesti työläänpää kuin vain yhden kasvin viljely. On kylvettävä suunnilleen yhtä monta siementä kuin puuntaimiakin on. Tämä tehdään käsin yleensä perheenjäsenten, joskus maksetun työvoiman, avulla. Hankkeessa ajattelimme testata josko suomalaisella metsäteollisuudella olisi jotain annettavaa Etiopian kasvavalle metsäteollisuudelle ja päätimme tuoda mukaan suomalaista teknologiaa.

Eukalyptusten istuttaminen käsin hehtaarin alueelle kestää kauan, jopa useita viikkoja, kun mukaan lasketaan maan valmistelu, mutta istutusputkia käyttämällä aika vähenee merkittävästi. Kokemusta omaava istuttaja voi taimien ollessa saatavilla istuttaa hehtaarin, eli 10 000 tainta, muutamassa päivässä. Sen vuoksi päätimme tuoda istutusputkia Suomesta Etiopiaan ja kokeilla toimisivatko ne paikallisissa olosuhteissa.

Ja toimivathan ne, mutteivät aina. Mutaisessa sateen täyttämässä maassa istutusputken käyttö on hankalaa, jollei mahdotonta. Mutta mikäli maa on vain osittain kosteaa, laite toimii erittäin hyvin. Ja niinpä istutimme mallipeltomme suomalaisia istutusputkia käyttäen säästäen viljelijöiden aikaa muita askareita varten. Sillä tiedämmehän, että viljelijällä tekemistä riittää riippumatta siitä, mistä maasta hän on kotoisin.

Istutusputki on yksinkertainen ja helppokäyttöinen laite. Viiden minuutin opettelun jälkeen kuka tahansa on ammattilainen, tai ainakin lähestulkoon. Lainaan tässä erään viljelijän vastausta kysyessäni kuinka istuttaminen putkella sujuu: ”Erittäin hyvin. Voimme käyttää tätä!” Lisäetua istutusputkesta on myös siinä, että käsin istuttaminen on erittäin raskasta selälle, mutta istutusputkea käyttäessä voi seisoa suorassa ja välttää jatkuvan selväkivun. Nämä putket ovat myös erittäin tukevia ja lähes mahdottomia rikkoa, ellet sitten yritä ihan tosissasi, ja rikkoutuneet osat on helppo vaihtaa uusiin.

Eli näin meillä Etiopiassa. Mallipellot on istutettu ja sateet ovat alkaneet. Ajoitus on hyvin tärkeä vuosittaisten sateiden tuoman kosteuden hyödyntämiseksi. Kokeen tuloksia saadaan vielä odottaa muutama kuukausi, mutta aivan kuten viime vuonna odotamme tänäkin vuonna erinomaista satoa ja siten parannusta ruokaturvaan ja viljelijäperheiden tilanteeseen.
Parasta mallissa on se, että näemme helposti, mitkä kasvit kasvavat hyvin yhdessä ja voimme levittää tietoa muihin osuuskuntiin, naapureille ja ystäville (tai kenelle tahansa) ja he voivat myös oppia peltometsäviljelyä nähdessään sen toimivan. Tällä tavalla tieto leviää eteenpäin.

Hyväksi havaittujen keinojen levittäminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteenkuuluvuuden tunne on voimaa! Ja sitä paitsi ei ole väliä, vaikka olisit jossakin toisessa maassa tai maanosassa, voit silti kertoa kaikille: peltometsäviljely toimii!

Englanninkielinen alkuperäisteksti ja kuvat Atte Penttilä.
Käännös Marika Malinen.

Teksti on julkaistu alun perin englanniksi osana Forest2015 blogikilpailua.

aiheet: ffd ja kummit maailmalla, kehitysyhteistyö, peltometsäviljely, etiopia, atte penttilä