Euroopan parlamentilla ratkaisun hetket LULUCF-asetuksessa ja uusiutuvan energian direktiivissä

Takaisin Euroopan parlamentilla ratkaisun hetket LULUCF-asetuksessa ja uusiutuvan energian direktiivissä

Uutinen – Metsätalous ja metsänomistaminen

Euroopan parlamentilla ratkaisun hetket LULUCF-asetuksessa ja uusiutuvan energian direktiivissä

03.06.2022

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan maankäyttösektorin LULUCF-asetuksen ilmastotavoitteita on tarpeen kiristää komission pohjaesitykseen verrattunakin vielä lisää 50 MtCO2-ekv. Käytännössä tämä tarkoittaisi 360 MtCO2-ekv. sitovaa päästövähennysvelvoitetta maankäyttösektorille. EU-tasolla toteutettava lisäkiristys vastaisi vuositasolla kutakuinkin suomalaisten yksityismetsien teollisuuspuun hakkuumäärää. Jo komission pohjaesityskin kiristäisi EU-tason ilmastotavoitteita nykyiseltä tasoltaan erittäin merkittävästi. Useat jäsenvaltiot ovatkin ilmoittaneet, etteivät ne pysty saavuttamaan edes niille komission pohjaesityksessä asetettuja tavoitteita. Parlamentin ympäristövaliokunta esittää myös maatalousmaalle erillistavoitteita. Ilmastotilinpitoon luotaisiin lukuisia vaikutuksiltaan epäselviä linkityksiä biodiversiteettitavoitteiden edistämiseen.

MTK pitää valitettavana, ettei Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ole näkemyksessään kyennyt osoittamaan mitään uusia rahoituslähteitä kiristysten toteuttamiseksi. Myöhemmin tänä vuonna annettavan hiilen poistumien sertifiointilainsäädännönkin rooli jää esityksessä kokonaan epäselväksi.

Parlamentin täysistunto äänestää LULUCF-asetuksesta ensi viikon alussa 6.-9.6. Äänestyksessä on mukana myös ympäristövaliokunnan näkemyksestä poikkeavia esityksiä, jotka korjaisivat valiokunnan esityksen keskeisiä valuvikoja.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.-17.5. näkemyksensä uusiutuvan energian direktiivin uudistamiseksi. Ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan metsäenergiaa (primary biomass) ei jatkossa laskettaisi valtioiden uusiutuvan energian tavoitteisiin. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 20TWh poistumista uusiutuvista energianlähteistä, kun metsähaketta ei enää katsottaisi uusiutuvaksi. Määrä olisi suurempi kuin yli kahden Loviisan ydinvoimalaitoksen vuotuinen energiantuotantomäärä.

Ympäristövaliokunnan kanta sivuuttaa metsänhoitotoimenpiteiden realiteetit. On hyvä muistaa, että bioenergiaksi soveltuvaa biomassaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin energia, syntyy säännöllisten metsänhoitotöiden seurauksena. Niin teollisuuden sivuvirroista kuin metsänhoitotöistäkin syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Ilman tätä metsien kunnolle välttämättömät hoitotyöt voivat jäädä tekemättä.

Toteutuessaan parlamentin ympäristövaliokunnan näkemykset vaarantaisivat lämmön saatavuuden uusiutuvista energianlähteistä ja romuttaisivat jäsenvaltioiden mahdollisuudet päästä niille asetettuihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.

Puun kaskadikäytön ja jätehierarkioiden ulottaminen puumarkkinoille loisi ennenkuulumattoman hallinnollisen taakan puunhankinnan logistiikkaketjuihin ja vaikeuttaisi olennaisesti uusiutuvan puuenergian mahdollisuuksia kilpailla fossiilisia polttoaineita vastaan polttoainemarkkinoilla. Puun erilaisten olomuotojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin suistaisi kestävyyssääntelyn vuosikausiksi epävarmuuteen, joka heijastuisi bioenergian investointiympäristöön. Samalla unohdettaisiin esimerkiksi OECD:n suosittelema tapa toteuttaa kestävyyden tarkastelua riskeihin perustuen. Metsien osalta parlamentin esitykset johtaisivat tavallisten talousmetsäalueiden ohjautumiseen joko osittain tai kokonaan puumarkkinoiden ulkopuolelle ns. no-go-alueina. Negatiiviset vaikutukset esimerkiksi näiden metsien vakuusarvoihin olisivat dramaattiset.

Tilanteessa, jossa koko Eurooppa ponnistelee pois venäläisistä fossiilisista energian lähteistä, ja jossa kilpailevien fossiilisten energian hinnat ovat nousseet aiheuttaen Euroopassa laajan keskustelun energiaköyhyydestä, ovat parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset EU:n merkittävimmän uusiutuvan energianlähteen saatavuuden vaikeuttamiseksi vahvasti tavallisten eurooppalaisten ihmisten arjesta vieraantuneilta. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli Suomessa 28 % vuonna 2020.

Uusiutuvan energian direktiivin käsittelyn päävaliokuntana toimivan teollisuus- ja energiavaliokunnan on määrä äänestää oma kantansa uusiutuvan energian direktiivistä 13.-14.7.2022.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan suuri linja näyttäytyy ristiriitaisena. REPowerEU-suunnitelma toimista EU:n energiahuoltovarmuuden parantamiseksi julkaistiin 18.5. Suunnitelma ei ota lainkaan kantaa bioenergiaan. Biokaasun tuotantoa tavoitellaan yli kaksinkertaistettavan EU:ssa 2030 mennessä. Sopii kysyä, kuka uskaltaa tehdä pitkäaikaisia sitoumuksia biokaasuinvestointeihin, kun muun bioenergian osalta poliittinen asenneilmapiiri on kääntynyt 180 astetta muutamassa vuodessa? EU:n energiahuoltovarmuuden parantaminen näyttääkin toteutuvan jatkossa yhä vahvemmin nojaten kalliisiin fossiilisiin tuontipolttoaineisiin, joiden saatavuudesta kilpailemme maailmanmarkkinoilla muiden kanssa. Ilmastopäästöjä tämä ei vähennä, eikä paranna EU:n kauppatasetta.