null Luonnontöitä avullamme – saammehan luvan?

Blogi – Maaseutuympäristö

Luonnontöitä avullamme – saammehan luvan?

29.2.2016

Teemme luonnontöitä yhdessä luonnon kanssa: tuotamme ruokaa ja puuta mutta samalla kierrätämme aineita ja sidomme hiiltä. Näitä luonnontöitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Ne ovat nousseet yhä vahvemmiksi ajureiksi ympäristöpolitiikassa. On aika huolehtia, että roolimme nähdään ja sitä arvostetaan oikeudenmukaisesti.

EU:ssa on meneillään hankkeita (mm. pegasus.ieep.eu), joissa maa- ja metsätalouden roolia yritetään linkittää ekosysteemipalveluihin, mutta roolitus kangertelee.  Pääsyynä lienee se, että viljelijöiden ja puuntuottajien toimia on vaikea arvottaa ja tunnistaa yhteistyönä luonnon kanssa. Vaikeus hahmottaa kokonaisuutta ei kuitenkaan saa estää näkemästä maa- ja metsätalouden myönteisiä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja hyvinvointiimme. Ellei rooliamme nähdä kirkkaammin, komission linjaamat kiertotalous- ja ilmastotavoitteet eivät täyty. Välttämätöntä linkkiä – eli meitä – tarvitaan.

Vaikka luonto ei ihmistä kaipaa, ihmiskunnan hyvinvointi tarvitsee sekä luontoa että ihmistä. Helpointa tämä on ymmärtää, kun puhumme tuotantopalveluista, eli ruuasta, puusta ja kuiduista. Ruokaturva ja huoltovarmuus hyväksytään mutta miksi ei viljelijän avittamia muita palveluja yhteistyössä luonnon kanssa?

Tuotantopalvelujen lisäksi ekosysteemipalveluihin kuuluvat ylläpitopalvelut kuten fotosynteesi ja aineiden kierto. Biologinen fakta on, että kasvillisuuden uusiminen ylläpitää vireää kasvua. Samalla sidotaan ja kierrätetään hiiltä ja ravinteita. Biomassa on vettä, hiiltä ja ravinteita. Aineiden kierto on keskeinen elementti komission kiertotalouspaketissa. Hiilen sidonta ja kierrätys ovat välttämätön linkki kohti EU:n päästötöntä energiajärjestelmää vuonna 2050. Biomassan tuottajan välttämätön rooli on nähtävä.

Tehokkaimmillaan kasvien säätelypalvelut toimivat kun kasvutekijöistä huolehditaan ja kasvillisuutta uusitaan. Lahoava kasvillisuus ei enää sido vaan päästää. Vaalimalla maan kasvua ja hiilikuntoa vaikutamme edullisesti tulvasuojeluun ja vedenläpäisyyn. Lopputuloksena saamme ruokamme, suojamme ja lämpömme, puhumattakaan kulttuuripalveluista eli maisemasta ja virkistyksestä, hapekkaasta ilmasta.

EU-politiikassa maa- ja metsätaloussektorin myönteiset mahdollisuudet ekosysteemipalvelujen kirittäjinä on saatava näkyviksi pian osaksi kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Jotta YK:n kestävän kehityksen 2030-agendan tavoitteissa päästään eteenpäin, on korkea aika ymmärtää viljelijän ja puuntuottajan rooli tavoitteiden täyttämisessä. Suuri kysymys on, kannustetaanko vai vaimennetaanko maa- ja metsätalouden yhteistyö luonnon kanssa?

MTK tekee parhaillaan työtä siinä, että ekosysteemipalveluja tukevat tahot näkevät kestävän maa- ja metsätalouden mahdollisuudet. Työ on saatava maaliin ennen kuin www.oppla.eu tietolähteenä julkaistaan 2017. Muuten on suuri vaara, että ympäristöpolitiikka siirtyy yhä vahvemmin raiteille, joka ohjaa passiivisuuteen ja suojeluun. Se tie ei tunnista perustarpeitamme eikä vie kestävän kehityksen tavoitteisiin.

MAANRAKENTAJA

Liisa Pietola, MTK


MTK:n ympäristöjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti.
MOTTO: Luonto auttaa meitä ja me luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme.