Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen

Luonto voitti LULUCF-äänestyksessä

22.09.2017

Äänestys otti kantaa maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja sidonnan laskentamenetelmiin ja erityisesti metsien osuuteen hiilensidonnassa. Äänestystulos edellyttää, että hoidettu metsämaa pysyy nieluna ja kansallisissa strategioissa huolehditaan siitä, että vuosisadan jälkipuoliskolla nielut ja päästöt ovat Pariisin sopimuksen mukaisesti tasapainossa. Tuloksen mukaan komissio voi myöntää vertailuvuosista poikkeaman hyvin perustellusta syystä, kuten metsien inventoinnin ajoituksesta.

Suomessa on koko ajan ollut tavoitteena, että pidämme metsämme nieluna. Komission lainsäädäntöehdotus laskentasääntöineen on kuitenkin rajoittamassa metsiämme käyttöä niin, että Pariisin sopimuksen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen tasapainosta 2050 jälkeen osaltamme hiipuisi. Tai Suomen tulisi maksaa metsien käytöstä. Äänestyksen myötä metsämme saa uudistua ilman valtiolle lankeavia lisämaksuja ja hiilinielulle annetaan mahdollisuus kehittyä. Tietenkin todennamme nielun mittauksin, kuten olemme tehneet jo vuosikymmenet.   

Suomalaisille äänestys oli erittäin merkityksellinen, koska siinä mitattiin metsien käytön mahdollisuus ja hinta tulevaisuudessa. Kyse oli kansantaloudestamme. Vähintään yhtä suurella painoarvolla kyse oli metsien hoidosta ja puun kasvun sekä hiilensidonnan edellytyksistä.  Onhan niin, että kasvava puu tarvitsee tilaa ja vain kasvava puu sitoo hiiltä.

Niin Suomessa kuin etenkin Keski-Euroopassa oli kuitenkin havaittavissa selkeä tietoaukko metsien kasvun ja hoidon merkityksestä hiilensidontaan. Uutta oli etenkin se, että harvennushakkuita tarvitaan, jotta yhteyttävälle latvustolle on tilaa sitoa hiiltä kasvuunsa. Tukki tarvitsee tilansa, ja lopuksi metsä on uudistettava, jottei kasvu ja hiilensidonta hiivu. On myös nähtävä, että koska Suomen metsät kasvavat yhä paremmin, nykyistä suuremmat hakkuumäärät eivät lisäisi päätehakkuupinta-alaa.

Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, voi sanoa, että äänestyksessä voitti paitsi Suomen luonto ja kansantalous, myös koko EU yhdessä muiden metsämaiden ja myös tulevaisuuden metsämaiden kanssa. Metsitettävät alatkin vaativat hoitonsa. Tietämys metsien hoidosta toivottavasti kasvoi, mikä kannustaa hiilensidontaan laajemmin. Ilmaston ja elinehtojemme hyväksi.

Lopullisten laskentasääntöjen sopiminen tehdään kolmikantaneuvotteluina komission ja neuvoston kanssa. Toivottavaa on, että metsien hoidon tehokkuus ilmastomuutoksen torjumiseksi nähdään kuten Strasbourgissa. Jäsenmailla on intressinsä, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on osattava luopua fossiilitaloudesta ja ottaa luonnon voimat käyttöön - kasvien ja erityisesti metsien hiilensidonta.

ps. Komission marraskuussa ehdottama päivitys biomassojen kestävyyskriteereiksi uusiutuva energian käytössä (REDII) on niin ikään tulossa kolmikantaneuvotteluihin. REDII on LULUCF-esitykseen keskeisesti linkittyvää lainsäädäntöä. Komission esityksessä vuoden 2008 jälkeen raivattujen turvepeltojen nurmibiomassa ei olisi kestävää energiankäyttöön. Tästä on lyhyt matka myös kestävästi tuotettuun ruokaan. On ilmaston etu, että turvemaat pidetään kasvipeitteisenä ja satoa korjataan, jotta kasvu uudistuu - kuten metsissäkin. Kysymys on mitä suuremmassa määrin toissijaisuusperitaatteesta. Jäsenmaiden tulee saada päättää niin metsiensä kuin peltojensa viljelystä ja hoidosta. Komission esitystä on siten mahdoton hyväksyä, saatikka turvemailla tuotetun metsäbiomassan määrittämistä kestämättömäksi, mitä parlamentti kaavailee.

aiheet: maanrakentaja